Tee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Maa ja maaperä ovat olennaisia luonnonjärjestelmille ja yhteiskunnille, mutta ihmisen toiminta uhkaa kaikkien maavarojen, myös maaperän, toimintaa. Miksi näin käy? Miten EU:ssa pyritään estämään tätä? Vuosi 2015 on julistettu kansainväliseksi maaperän vuodeksi. Seuraavat kysymykset esitettiin Euroopan ympäristökeskuksessa työskentelevälle Geertrui Louwagielle, joka vastaa maaperän arviointia ja raportointia koskevista hankkeista.
Vihreä infrastruktuuri tarjoaa houkuttelevia ratkaisuja ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviin ongelmiin, ja se onkin sisällytettävä täysin eri politiikanaloihin. EYK valmistautuu julkaisemaan raportin vihreän infrastruktuurin asemasta sään ja ilmaston muuttumisesta johtuvien luonnonuhkien vaikutusten lieventämisessä. Haastattelimme raportin pääasiallista laatijaa, Gorm Digea, joka vastaa alueellista ympäristöä, toimintalinjoja ja talousanalyysia koskevista hankkeista.
Tämän vuoden elokuussa yli 190 maata pääsi yhteisymmärrykseen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta. Myöhemmin samassa kuussa valtionpäämiehet hyväksyivät toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteet New Yorkissa. Aiemmista tavoitteista poiketen uudet kestävän kehityksen tavoitteet koskevat sekä kehitysmaita että teollisuusmaita, ja niissä keskitytään useampiin kestävään kehitykseen liittyviin aiheisiin. Monet näistä 17:sta kestävän kehityksen tavoitteesta sisältävät ympäristöön, luonnonvarojen käyttöön tai ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia.
Euroopan maatalous perustuu voimaperäiseen maatalouteen, jotta elintarvikkeita voidaan tuottaa riittävät määrät. Mutta maatalous vaikuttaa ympäristöön ja terveyteemme. Voidaanko Euroopassa löytää ympäristöystävällisempi tapa tuottaa elintarvikkeita? Kysyimme tätä Ybele Hoogeveenilta, joka johtaa Euroopan ympäristökeskuksessa työryhmää, joka käsittelee resurssien käytön vaikutusta ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin.
Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutukset tuntuvat Euroopassa edelleen. Työttömyys ja palkkojen leikkaukset ovat koskettaneet miljoonia ihmisiä. Kun vastavalmistuneet eivät saa töitä vauraimmissakaan maissa, onko paikallaan puhua ympäristöstä? Euroopan unionin uudessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa puhutaan nimenomaan ympäristöstä mutta paljon muustakin. Toimintaohjelmassa ympäristö määritellään olennaiseksi ja erottamattomaksi taloutta ja ihmisten terveyttä.
”Hyvä uutinen on se, että tilanne on viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti useille ilmansaasteille altistumisen osalta. Saasteet, joita olemme onnistuneet vähentämään eniten, eivät kuitenkaan ole niitä, jotka vahingoittavat eniten ihmisten terveyttä ja ympäristöä”, sanoo Valentin Foltescu, joka työskentelee Euroopan ympäristökeskuksessa (EYK) ilmanlaadun arvioinnin ja tulosten raportoinnin parissa. Kysyimme Valentinilta, mitä EYK tekee ilmanlaadun alalla ja mitä tuoreimmista tiedoista selviää.
Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kuinka voisimme ohjata näitä parhaillaan tapahtuvia muutoksia, jotta saavuttaisimme maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen vuoteen 2050 mennessä? Kuinka löydämme tasapainon talouden ja ympäristön, lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteiden välillä? Vastaus on siinä, kuinka hyvin selviämme siirtymävaiheesta lukitsematta itseämme kestämättömiin järjestelmiin.
Väestön kasvu, kaupungistuminen ja talouskehitys lisäävät puhtaan veden tarvetta kaupunkialueilla kaikkialla Euroopassa. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos ja saastuminen vaikuttavat kaupunkien asukkaiden veden saantiin. Miten Euroopan kaupungit voivat vastedeskin tarjota puhdasta vettä asukkailleen?
Tarvitsemme ruokaa, ja sen tuottamiseen tarvitsemme puhdasta vettä. Ihmisen toimet ja ilmastonmuutos ovat johtaneet yhä suurempaan veden kysyntään – niinpä erityisesti etelässä sijaitsevat alueet joutuvat ponnistelemaan löytääkseen riittävästi puhdasta makeaa vettä. Miten ruoantuotanto voi jatkua siten, ettei luonto kärsi puhtaan veden puutteesta? Aikaisempaa tehokkaammasta vedenkäytöstä maataloudessa olisi varmasti hyötyä.
Maatalous rasittaa yhä enemmän Euroopan vesivaroja, aiheuttaa vesipulan uhkaa ja vahingoittaa ekosysteemejä. Jotta vedenkäyttö saataisiin kestäväksi, viljelijöille olisi tarjottava oikeanlaisia hintakannustimia, neuvontaa ja apua.
”Meiltä katkaistaan vesi kerran tai pari kuussa, joskus useamminkin”, kertoo Barış Tekin, joka asuu vaimonsa ja tyttärensä kanssa Istanbulin historiallisella alueella, Beşiktaşissa. ”Meillä on asunnossa noin 50 litraa pullotettua vettä peseytymistä ja siivoamista varten, kaiken varalta. Jos vesi on poikki todella pitkään, menemme isäni tai vaimoni vanhempien luo”, taloustieteen professorina Marmaran yliopistossa työskentelevä Barış jatkaa.
Oletko kiinnostunut puutarhanhoidosta? Jos olet ja asut Keski- tai Pohjois-Euroopassa, espanjansiruetana eli niin kutsuttu tappajaetana on todennäköisesti yksi henkilökohtaisista vihollisistasi. Torjuntatoimet eivät näytä tehoavan tähän etanalajiin, joka hyökkää säälimättä yrttiesi ja vihannestesi kimppuun.
Kalastajan kertomus: Lokakuun 6. päivän yönä 1986 Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevasta Gillelejen pikkukaupungista lähteneet hummerinkalastajat havaitsivat, että heidän verkkonsa olivat täynnä keisarihummereita. Suuri osa niistä oli kuollut tai teki kuolemaa. Noin puolet oli oudon värisiä.
Joka talvi Kööpenhaminan kuuluisan Tivolin, kaupungin keskustassa sijaitsevan vanhan ajan huvipuiston, portit aukeavat pidennetyn joulunajan virallisen alkamisen merkiksi. Tämän vuoden joulukuussa Tivolin tuikkivat valot jättää hyvin todennäköisesti varjoonsa COP 15 — historian tärkein maailmanlaajuinen ilmastonmuutosta käsittelevä kokous — kun tuhannet diplomaatit, poliitikot, liike-elämän edustajat, ympäristöaktivistit ja ilmastoasiantuntijat kaikkialta maailmasta kokoontuvat Tanskan pääkaupunkiin.
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/articles/all-articles or scan the QR code.
PDF generated on perjantai 22. marraskuuta 2024, 21.00
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14