Kiertotalous Euroopassa: meillä kaikilla on tehtävämme

Nykyinen resurssien käyttömme ei ole kestävää. Kulutamme ja hankimme raaka-aineita enemmän kuin maapallo voi pitkällä aikavälillä meille tarjota. Vuoteen 2050 mennessä maailmassa on 6–7 miljardia keskiluokkaista kuluttajaa, joista aiheutuu entistä enemmän painetta kulutukseen ja ympäristöön. Nykyaikainen elämämme edellyttää jatkuvaa mukavuutta, millä on seurauksensa. Esimerkkinä tästä on muovin käyttö. Sitä kierrätetään vain vähän, ja useat muovituotteet päätyvät meriin aiheuttaen todellista vahinkoa.

Euroopan unioni ja maailman muut toimijat ovat edistyneet merkittävästi ilmastonmuutoksen torjumisessa vähentämällä hiilipäästöjä. Olemme osoittaneet, ettei päästöjen rajoittamisesta ole haittaa talouskasvulle – päinvastoin. Vuodesta 1990 lähtien EU:n bruttokansantuote on kasvanut 50 prosenttia ja kasvihuonepäästöt vähentyneet 24 prosenttia. Yhä useammat tekevät oman osansa käyttämällä autoja yhteisesti, vähentämällä energiankäyttöä sekä kierrättämällä ja lajittelemalla kotitalousjätteensä. Nämä ovat hyviä toimia, mutta tiedämme, että ne eivät riitä varmistamaan vähähiilistä tulevaisuutta tai saavuttamaan Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoitetta ”hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”.

Olemme havainneet merkkejä siitä, että suuri yleisö alkaa tiedostaa ongelman ja että kehitteillä on uusia toimintasuunnitelmia, joiden tarkoituksena on muuttaa perusteellisesti tapaamme tuottaa, kuluttaa ja elää. Näihin toimintasuunnitelmiin sisältyy pitkän aikavälin yhdennettyjä ja järjestelmällisiä toimia. Vuoden 2015 lopussa Euroopan komissio esitti lainsäädännöllisen kiertotalouspaketin, joka on Euroopan kannanotto tulevaisuuden toimista. Paketti kattaa tuotteiden laajennetun elinkaaren eri vaiheet tuotannosta ja kulutuksesta jätehuoltoon. Ehdotettujen toimien on tarkoitus hyödyttää sekä ympäristöä että taloutta. Niiden tarkoituksena on säilyttää fyysiset materiaalit ja niiden arvo taloudessa mahdollisimman pitkään, vähentää jätettä, edistää energiansäästöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ehdotuksia tuetaan 54 toimenpiteellä, joita muunnetaan parasta aikaa useanlaiseen taloudelliseen toimintaan ja useisiin aloihin liittyviksi konkreettisiksi toimintapolitiikoiksi.

Kiertotalouteen siirtyminen auttaa lieventämään ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyviä ongelmia, jotka johtuvat nykyisestä lineaarisesta ”valmista-käytä-hävitä”-taloudestamme. Se edellyttää kuitenkin valtavia muutoksia tuotanto- ja kulutusjärjestelmiin, eivätkä resurssitehokkuus ja jätteiden kierrätys pelkästään riitä.

Tärkeimpiä tekijöitä kiertotalouden toteutumisessa ovat tietoisuuden lisääminen, edistymisen seuranta ja sen varmistaminen, että päätöksentekijöillä on tarvitsemansa ymmärrys ja tieto, jotta he voivat laatia tukea tarjoavia ja joustavia toimintapolitiikkoja. Tämä on yksi tärkeimmistä tehtävistä, joihin Euroopan ympäristökeskus on sitoutunut.

Vastikään osallistuin Helsingissä kansainväliseen kiertotalousfoorumiin yhdessä yli 100 maasta tulleiden noin 1 500 päätöksentekijän, tutkijan ja talousjohtajan kanssa. Siellä keskustelimme ja jaoimme ideoita, näkemyksiä ja ratkaisuja siitä, miten kiertotalousmalli valtavirtaistetaan. Konferenssissa EYK korosti tietoisuuden lisäämisen tärkeyttä. Virastomme esitteli toisen raportin kiertotaloutta koskevien raporttiemme sarjasta. Uusin raporttimme ”Circular by design – products in a circular economy” käsittelee tuotesuunnittelua edistäviä tekijöitä sekä sitä, miten uudet tuotanto- ja kulutussuuntaukset voivat edistää tai haitata materiaalien tehokkaampaa kiertokäyttöä. Esimerkiksi miten uudet innovaatiot ja suuntaukset kuten modulaariset kännykät tai varaosien 3D-tulostus sopivat kiertoajatteluun? ”Kiertosuunnittelu” ei tapahdu itsestään. Sitä on tuettava vahvoilla julkisilla ja yksityisillä hallintorakenteilla, jotka tarjoavat etenemissuunnitelman tulevaisuuden toimille. Yhteiskunnan ja yritysten on myös aktiivisesti tarkasteltava, mitä markkinaehtoja, uusia teknologioita, tutkimusta ja kehitystä on edistettävä.

Meillä jokaisella on tehtävämme kiertotalouteen siirtymisen tukemisessa. On tärkeää, että meillä on oikeita tietoja ja ratkaisuja, joiden avulla tämä tärkeä siirtyminen voi tapahtua. Selvää on, että jos emme keksi mullistavia innovaatioita ja teknologioita, joilla nopeutetaan siirtymistä kierto- ja vähähiiliseen talouteen, sitä ei tule tapahtumaan.

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Pääkirjoitus on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 2017/02 kesäkuussa 2017.