seuraava
edellinen
kohdat

Article

Keskiössä lento- ja laivaliikenteen päästöt

Vaihda kieli
Article Julkaistu 12.04.2018 Viimeksi muokattu 11.05.2021
Photo: © Simon Hadleigh-Sparks, My City / EYK
Euroopan ympäristökeskus (EYK) julkaisi äskettäin liikenne- ja ympäristöraportoinnin järjestelmän (TERM) vuosiraporttinsa, jossa on keskitytty tänä vuonna lento- ja laivaliikenteeseen. Molemmat alat kasvavat nopeasti, mikä vaikuttaa myös ympäristöön, erityisesti päästöihin. Pyysimme EYK:n ilmansaasteasiantuntija Anke Lükewilleä kertomaan tämän vuoden TERM-raportin tärkeimmistä asiakohdista.

Tämän vuoden TERM-raportissa käsiteltiin lento- ja laivaliikenteen vaikutuksia – miksi juuri nämä alat valittiin?

Päätimme sisällyttää lento- ja laivaliikenteen osaksi  TERM-raporttiamme, jotta saataisiin esiin näiden kahden sektorin aiheuttamat yleisimmät ongelmatyypit kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmansaasteiden näkökulmasta. Lentoliikenne käsittää lentojen lisäksi myös lentoasemat, joista aiheutuu huomattavaa ympäristöpainetta  esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöinä, ilman epäpuhtauksina, melusaasteena, veden tarpeena ja jätteinä. Tämän lisäksi kansainvälisen lentoliikenteen EU:ssa aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat yli kaksinkertaistuneet vuoden 1990 jälkeen.

Myös laivaliikenne aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman epäpuhtauksia, melusaastetta sekä veden saastumista. Vuoteen 2050 mennessä koko maailman laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt voivat olla 17 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, jos lisätoimiin ei ryhdytä. Jotkin tieliikenteen epäpuhtauksien päästöt ovat yleensä ottaen vähentyneet (tosin ei hiilidioksidi), mutta lento- ja laivaliikenteen päästöt kasvavat edelleen. Vuoteen 2050 mennessä lento- ja laivaliikenteen osuuden koko maailman hiilidioksidipäästöistä odotetaan olevan yhteensä lähes 40 prosenttia, ellei niiden vähentämiseksi ryhdytä lisätoimiin. Näitä aloja on arvioitu säännöllisesti TERM-indikaattoreiden osana, mutta vain yhtenä liikenteen alasektorina. Lentoliikennettä on käsitelty myös vuoden 2016 Euroopan ilmailua koskevassa ympäristöraportissa (European Aviation Environmental Report). Tämä on siis ensimmäinen kerta, kun niitä käsitellään nimenomaisesti TERM-raportissa.

Miksi lento- ja laivaliikenteen päästöt kasvavat?

Viime vuosikymmeninä kaupankäynnistä on tullut maailmanlaajuista, ja sekä lento- että laivaliikenne ovat kasvaneet valtavasti. Tämän seurauksena myös päästöt ovat kasvaneet tasaisesti. Esimerkiksi lentomatkustajien määrä Euroopassa ja koko maailmassa on kolminkertaistunut vuoden 1990 jälkeen. Toinen esimerkki on kehittyvien talouksien kanssa käytävän kaupan lisääntyminen, jolloin välimatkat pitenevät. Lentomatkustaminen on myös halventunut, kun halpalentoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan. Matkustajaliikenteen viimeaikainen kasvu Euroopassa johtuu suurelta osin tästä kehityksestä. Halpalentoyhtiöiden lentokoneet ovat yleisesti muita uudempia ja puhtaampia, mutta lentojen kokonaisosuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Miten lento- ja laivaliikenteen vastuullisuutta voidaan parantaa?

Maiden hallitukset ovat tässä keskeisessä asemassa, sillä ne voivat tukea investointeja tutkimusta ja tuotestandardien laatimista varten sekä edistää uusia kehittyviä teknologioita. Euroopan päästö- ja vastuullisuustavoitteita ei saavuteta kokonaan toimenpiteillä, joissa polttoainetehokkuutta parannetaan ottamalla käyttöön entistä kevyempiä materiaaleja, eikä muilla teknisillä vaihtoehdoilla. Myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä osansa. Jo nyt käydään keskustelua vastuullisesta matkustamisesta ja kuluttajien käyttäytymisestä, ja sitä on edistettävä jatkossakin. Tämä voi auttaa muuttamaan elämäntyyliä ja matkustustottumuksia.

Mitä näillä kahdella sektorilla voidaan oppia muilta liikenteen aloilta?

Joissakin tapauksissa on olemassa vaihtoehtoja fossiilisten polttoaineiden polttamiselle tai jopa polttomoottorille. Otetaan esimerkiksi laivaliikenne. Kööpenhaminassa julkisen liikennejärjestelmän satama-alukset käyttävät biopolttoaineita. Jotkin lautat Norjassa ja muissa maissa käyttävät jo akkuja ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi. Kaupungit voivat tarjota satamassa laivoille infrastruktuurin sähkön saamiseksi maalta käsin, jolloin laivat voidaan kytkeä järjestelmään eikä moottoreita tarvitse pitää joutokäynnillä. Näin sekä vähennetään päästöjä että autetaan parantamaan ilmanlaatua. Sen sijaan ilmailualalla lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on edelleen kuljetusalan vaikeimpia haasteita. Ilma-alukset ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista pitkälle tulevaisuuteen, ja ilmakuljetusten kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan.

Miten TERM-raporttia käytetään EU:ssa? Mitä EU tekee laiva- ja lentoliikenteessä päästöjen vähentämiseksi?

Raportin on tarkoitus antaa tietoa päästöongelmasta näiltä kahdelta sektorilta poliittisia keskusteluja varten Euroopassa sekä  valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Koska lento- ja laivaliikenteen päästöt ovat maailmanlaajuisia, niiden sääntelystä vastaavat pääasiassa kansainväliset järjestöt, kuten Kansainvälinen merenkulkujärjestö ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö. EU kuitenkin myös toteuttaa toimia. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat olleet mukana EU:n päästökauppajärjestelmässä vuoden 2012 tammikuusta alkaen. Keskeytyspäätös (stop the clock) sulkee kuitenkin tällä hetkellä Euroopan talousalueen ulkopuolisiin maihin suuntautuvat ja niistä tulevat lennot päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, jotta lentoliikenteen päästöistä voitaisiin tehdä maailmanlaajuinen sopimus. Lisäksi laivaliikenteestä johtuvien ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi kahdelle erityiselle päästöjen valvonta-alueelle EU:n vesialueilla on vahvistettu rikkidioksidin päästörajat. Alueista toinen on Itämerellä ja toinen kattaa Pohjanmeren, myös Englannin kanaalin. Pysyäkseen annetuissa rajoissa toimijat voivat esimerkiksi käyttää vähärikkistä polttoainetta, asentaa alukseen suodattimia tai käyttää vaihtoehtoisia polttoaineteknologioita.

EYK seuraa jatkossakin tiiviisti lento- ja laivaliikenteen päästöjä ajantasaisten indikaattorien sekä säännöllisten raporttien ja katsausten avulla.

 

Anke Lükewille

EYK:n ilmansaasteasiantuntija

Haastattelu on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 2018/1, 15. maaliskuuta 2018

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage