Kohti terveempää, puhtaampaa ja muutosjoustavaa Eurooppa vuonna 2050

Vuosi sitten monet maat Euroopassa ja muualla maailmassa ottivat käyttöön rajoituksia koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Covid-19-pandemia on aiheuttanut valtavia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia. Tähän mennessä yli 120 miljoonaa ihmistä maailmassa on saanut tartunnan ja yli 2,6 miljoonaa ihmistä on kuollut. Vaikutukset ovat suuremmat joissakin haavoittuvissa ryhmissä, kuten vanhusten joukossa. Pandemia on vaikuttanut voimakkaasti myös moniin talouden toimialoihin (matkailu, kulttuuritoiminta, ravintola-ala) ja kyseisiltä aloilta elantonsa saavien ihmisten toimeentuloon. Muutoksia on tapahtunut monilla elämän osa-alueilla, kuten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja päivittäisissä rutiineissa, esimerkiksi siinä, miten ja missä tehdään työtä tai käydään koulua.  

Nyt, vuotta myöhemmin, elämme terveyskriisissä, talouskriisissä ja yhteisössä, joka on väsynyt koronavirukseen. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin tukialoitteiden avulla, jotta joitakin kielteisiä vaikutuksia voitaisiin lieventää. Euroopassa päätettiin asettaa kansalaisten terveys ja ihmishenkien säästäminen etusijalle. Myöskään aikaa ei ole hukattavaksi. Rokotusohjelmat kilpailevat virusvarianttien leviämistä vastaan, ja samalla toivotaan paluuta jonkinlaiseen normaalielämään lähikuukausina. Silti on epävarmaa, miten pitkään tilanne kestää ja miten tulevat sukupolvet maksavat kasvavan velan.  

Kohti kestävää kehitystä pandemian aikana Euroopassa 

Olosuhteista huolimatta EU etenee kestävän kehityksen uralla. Vain vähän ennen viruksesta johtuvia sulkutoimia Euroopan komission julkisti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Se on kattava toimintaohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali ja kestävä talous vuoteen 2050 mennessä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla ja varmistaa, ettei minkään alueen eikä kenenkään ihmisen anneta jäädä muista jälkeen. Ohjelma vastaa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kriisiin Euroopassa. 

Tavoitteet on muutettu muun muassa seuraaviksi toimenpidepaketeiksi: EU:n biodiversiteettistrategia 2030, Pellolta pöytään -strategia, kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, teollisuuden päästöstrategia, ilmastolaki ja ilmastosopimus. Helmikuussa hyväksyttiin toinen tärkeä lainsäädännöllinen väline kestävyyden edistämiseksi, nimittäin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n strategia. Sen avulla pyritään mahdollistamaan älykkäämpi, nopeampi ja systemaattisempi sopeutuminen muutoksiin. Samalla jatkuvat myös muut aloitteet, kuten kemikaalistrategia, saasteettomuustoimintasuunnitelma ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi ja 55-valmiuspaketti päästöjen vähentämiseksi vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.   

Euroopan ympäristökeskus tukee näitä toimintalinjoja luotettavien tietojen, arviointien ja tietofoorumien avulla. Työ kattaa monenlaisia aihealueita ja kokonaisuuksia. Niitä ovat esimerkiksi ilmanlaatu, liikkuvuusjärjestelmät, kasvihuonekaasupäästöt, ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ja ekosysteemien analysointi. Ympäristökeskus tuo niiden osalta esiin, miten tavoitteissa on edistytty, ja määrittelee, missä tarvitaan lisätoimia. Se välittää myös tietoja ja tietämystä poliittisille päättäjille ja suurelle yleisölle.  

Tavoitteet ja niiden saavuttaminen  

Aina kun kerromme havainnoistamme tai esitämme uuden toimintalinjaa koskevan ehdotuksen, nousee esiin kysymys siitä, riittääkö tämä? Ovatko ehdotuksen tavoitteet riittäviä? Voisiko Eurooppa tai jäsenvaltiot tehdä enemmän? Tähän voi vain todeta, ettei mikään ole riittävästi ja enemmänkin voitaisiin tehdä. Näin kuitenkin ongelmien monimutkaisuus jää vaille huomiota.  

Jos tavoitteet ovat saavuttamattomissa ja epärealistisia tai jos ei ole välineitä edistymisen seuraamista tai tavoitteiden saavuttamista varten, luottamus kehitykseen heikkenee. Tutkimustietojen mukaan tarvitaan ennen kaikkea kunnianhimoista politiikkaa, joka edistää ja nopeuttaa keskeisten ratkaisujen löytämistä. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä esimerkiksi osoittavat, että niiden vähentäminen edellyttää merkittäviä lisätoimia. Meriympäristön suojelualueiden nimeämisen osalta on jo saavutettu joitakin tavoitteita, mutta biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä huolenaiheita on edelleen. Keskeinen kysymys ei ole välttämättä se, onko tavoite riittävän kunnianhimoinen tai olisiko työtä tehtävä enemmän, vaan se, mitä on tehtävä eri tavalla, jotta varmistettaisiin tavoitteiden saavuttaminen. 

Toinen keskeinen tekijä on aika. Kestävän kehityksen tavoitteeseen ei päästä yhdessä yössä. Tarvitaankin aikaa ja monia poliittisia toimia, jotka on suunnattava kohti samaa päämäärää. Jotkin toimenpiteet olisivat voineet olla kattavampia ja selkeämpiä sen suhteen, mitä eri tahoilla tehdään eri tavoin.

On selvää, että siirtymä kohti kestävää Eurooppaa vaikuttaa joihinkin ryhmiin enemmän kuin muihin. Tämä pätee myös koronavirukseen, ympäristöriskeihin, ilmansaasteisiin tai ilmastovaikutuksiin. Jotkut kärsivät haitoista muita todennäköisemmin ja ovat muita haavoittuvampia. EU kokonaisuudessaan voisi olla selkeämpi sosiaalisen ulottuvuuden suhteen ja tehdä enemmän sosiaaliseen eriarvoisuuteen puuttumiseksi.  

On kuitenkin vaikuttavaa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot kannattavat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja tukevat sitä nykyisestä terveys- ja talouskriisistä huolimatta. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on selvinnyt huomattavan hyvin covid-19-epidemiasta johtuvista häiriöistä.

Eurooppa vuonna 2050 

Tutkijat ja tutkimuslaitokset osaavat mallintaa tulevaisuutta ja laatia skenaarioita. Lopulta kyse ei kuitenkiaan ole tulevaisuuden ennustamisesta vaan tulevaisuuden luomisesta eli eurooppalaisen yhteiskunnan muokkaamisesta sellaiseksi, jossa haluamme elää. Sen perustana on oltava solidaarisuus, kaikille terveellinen ympäristö ja kyky kestää tulevia häiriötilanteita. Juuri sellainen koko maailman pitäisi olla.

Asia on ajankohtainen. Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin pääministeri António Costa ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoivat viime viikolla Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista, johon kutsutaan ihmisiä jakamaan ajatuksia kaikkialta Euroopasta. Tavoitteena on auttaa muovaamaan tulevaisuuden Eurooppaa sellaiseksi, joka kestää paremmin häiriötilanteita ja jonka keskiössä ovat ympäristö, hyvinvointi ja kaikkien eurooppalaisten terveys.

Hans Bruyninckx 

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja 

Pääkirjoitus julkaistu maaliskuussa 2021 EEA:n uutiskirjeessä 01/2021