Haastattelu – Ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutokseen: sopeutumisella on tärkeä rooli

Millainen rooli kaupungeilla voi olla kansalaisten paremmassa suojelussa ja resilienssin parantamisessa?

Ine:

Kaupungeilla on ratkaiseva rooli paitsi omien asukkaidensa suojelemisessa myös yleisen, pitkän aikavälin ilmastokestävyyden ja ympäristön kestävyyden varmistamisessa. Ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymisen ja saastumisen kriisit liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja vaikutukset pahenevat entisestään tiheästi rakennetuilla ja asutuilla kaupunkialueilla.

Koska yhä useammat ihmiset asuvat kaupunkialueilla, kaupungeilla on vastuu ja kiire toimia, mutta niillä on myös mahdollisuus olla muutoksen vetureita. Kaupungit voivat olla ilmastotavoitteissaan kunnianhimoisempia kuin kansallinen hallinto. Yhteensä 51 prosentilla Euroopan suurkaupungeista onkin nyt omat ilmastotoimintasuunnitelmansa, jotka sisältävät selkeät sopeutumistavoitteet. 

Kaupungit voivat räätälöidä sopeutumishankkeita erityisten paikallisten ilmastovaikutusten mukaan ja ottaa huomioon paikalliset tarpeet, erityisseikat ja kulttuurin. Yhteisön osallistuminen katsotaan myös yhdeksi onnistuneen sopeutumisen tärkeimmistä mahdollistajista, ja kaupungit ovat se hallintotaso, jolla tämä onnistuu parhaiten. Euroopan kaupungeilla on hyvin erilaisia toimintaympäristöjä, valmiuksia ja kokemuksia, ja ne ovat hyvin erilaisissa sopeutumisvalmiuden vaiheissa, mutta useimmat niistä toteuttavat jo jonkinlaisia toimia.

Voisitko mainita joitakin hyviä esimerkkejä kaupunkien sopeutumishankkeista?

Sopeutumispolitiikoilla ja -toimenpiteillä pyritään parantamaan ilmastokestävyyttä. Kaupunkialueilla toimenpiteisiin voi sisältyä toimia, joilla lisätään ylimääräisen sadeveden imeytymistä, tarjotaan jäähdytystä, vältetään rakentamista suuririskisillä alueilla tai tarjotaan tietoa asukkaille sekä tarjotaan vakuutustoimenpiteitä ja sosiaalisen tuen verkostoja. Hyviä esimerkkejä sopeutumishankkeista saadaan yleensä kaupungeista, joissa sopeutumiselle on vakaa poliittinen tuki ja rahoitus ja yhteisö osallistuu aktiivisesti.

Puolan Poznanissa luonnonmukainen leikkikenttä -hankkeessa leikkikenttiä muutetaan monikäyttöisiksi viheralueiksi, jotka ovat avoimia yleisölle ja joissa keskitytään ympäristökasvatukseen ja tietämyksen lisäämiseen luonnon merkityksestä. Samoin kuin OASIS-hanke Pariisissa, tämä hanke mahdollistaa uusien viheralueiden avaamisen yleisölle, jotta he voivat viettää niissä aikaa helleaaltojen aikana. Toinen hyvä esimerkki on Belgiassa sijaitseva Gent, joka rajoittaa uusien rakennusten rakentamista ns. nettonolla-vaatimuksella – eli jos uusi rakennus hyväksytään, yhtä suuri alue kaupungista on jätettävä päällystämättä tai muutettava takaisin viheralueeksi.

Ovatko nämä hankkeet riittäviä lieventämään kielteisiä vaikutuksia kasvavien ilmastoriskien keskellä?

Valitettavasti eivät. Vaikka ne ovat paikallisesti erittäin merkittäviä, niiden vaikutus jää vähäiseksi ilman laajaa levittämistä ja valtavirtaistamista. Ensinnäkin meidän on tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden saavuttamiseksi, ja nykyiset kestämättömät kulutus- ja tuotantomallit täytyy korjata. Jos näin ei tehdä, ilmastovaikutukset ovat tulevaisuudessa huomattavasti suuremmat kuin mitä sopeutumistoimilla voidaan hallita.

Esimerkiksi 91 prosenttia kaupungeista sisällyttää sopeutumissuunnitelmiinsa jonkinlaisia luontopohjaisia ratkaisuja tunnustaen kaupunkien viher- ja vesialueiden moninaiset hyödyt. Nykyisten ja odotettavissa olevien tulevien ilmastovaikutusten suuruuden vuoksi nämä toimet eivät kuitenkaan todennäköisesti yksin riitä vähentämään kielteisiä vaikutuksia merkittävästi edes paikallisesti. Niihin on edelleen yhdistettävä fyysistä infrastruktuuria sekä tehokkaita ennakkovaroitusjärjestelmiä ja hallinnollisia ja taloudellisia toimenpiteitä.

Sopeutuminen voi auttaa vähentämään paikallisia haavoittuvuuksia, mutta toimien nykyinen toteutusvauhti on riittämätön. Vaikka sopeutumisen merkitys tunnustetaan Euroopassa koko ajan laajemmin, sitä tarvitaan enemmän kaikilla aloilla ja kaikilla hallinnon tasoilla, jotta yhteiskuntiamme voidaan valmistella selviytymään nykyisistä ja tulevista ilmastoon liittyvistä vaikutuksista. Kansalaisryhmien ja yksityisen sektorin osallistuminen laajempien sopeutumisinvestointien ja sopeutumishankkeiden ylläpidon mahdollistamiseen voi osoittautua ratkaisevaksi. Sopeutumistarpeiden valtavirtaistaminen erityisesti niillä aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, kuten vesi- ja terveysalalla, olisi myös merkittävä edistysaskel. 

Miksi meidän pitäisi olla huolissamme tulvien, kuivuuden ja veden laadun aiheuttamista ilmastoriskeistä terveydelle? 

Aleksandra:

Yhteiskuntamme on hyvin altis ilmastoriskeille, kuten tulville, veden niukkuudelle ja veden huonolle laadulle. Yksi kahdeksasta eurooppalaisesta elää tällä hetkellä alueilla, jotka ovat mahdollisesti alttiita jokien tulville. Monilla näistä alueista on tulvantorjuntavalmiuksia, mutta niiden tarjoama turvallisuustaso vaihtelee. Tulvat aiheuttavat paitsi kuolemia (lähes 5 600 ihmistä on menettänyt henkensä suoraan tulvien seurauksena viimeisten neljän vuosikymmenen aikana) ja loukkaantumisia myös stressiä, joka johtaa tulvista kärsivillä ihmisillä usein traumaperäiseen stressihäiriöön ja pitkäaikaisiin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen.

Tulvat voivat myös aiheuttaa saastumista: lähes 15 prosenttia Euroopan teollisuuslaitoksista sijaitsee mahdollisilla tulva-alttiilla joenvarsialueilla. Arviolta 650 000 sekaviemärien ylivuotoa Euroopassa huonontaa veden laatua rankkasateiden jälkeen.

Samanaikaisesti 30 prosenttia Etelä-Euroopan asukkaista kärsii jo jatkuvasta vesistressistä. Joillakin alueilla jo käytössä olevat veden rajoitukset ja säännöstelyt sekä väistämättömät hinnankorotukset varastojen ehtyessä voivat vaikuttaa köyhien ja suurten kotitalouksien mahdollisuuksiin täyttää hygieniatarpeensa. Pitkäaikainen kuiva ja kuuma sää edistää maastopalojen leviämistä, pääasiassa Etelä-Euroopassa, mutta yhä useammin myös muualla. Maastopalot eivät aiheuta ainoastaan liekkien aiheuttamaa suoraa terveysriskiä, vaan altistuminen maastopalojen savun haitallisille kemikaaleille aiheuttaa sekä akuutteja että pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.

Myös juoma- ja uimaveden laatu on vaarassa, vaikka se on yleisesti ottaen erittäin hyvä. Ilman ja veden lämpötilan nousu voimistaa patogeenien kasvua, mikä lisää vesivälitteisten tautien riskiä. Vähäinen vedenvirtaus kuivina aikoina johtaa korkeampiin epäpuhtaus- ja lääkeainepitoisuuksiin, mikä vaatii kallista jätevedenkäsittelyä. Lisäksi kuivina ja kuumina aikoina syanobakteerikukinnat runsaasti ravinteita sisältävissä vesissä voivat uhata veden laatua.

Onko tämä kasvava ongelma?

Kyllä. Ilmastonmuutos tapahtuu täällä ja nyt. Sademäärien jakautuminen muuttuu ja sen ennustetaan muuttuvan edelleen, ja erittäin voimakkaat sateet – tulvien pääasiallinen syy – ovat entistä todennäköisempiä kaikkialla Euroopassa. Merenpinta nousee suurimmalla osalla Euroopan rannikoita, mikä lisää rannikkotulvien voimakkuutta ja riskiä suolaisen veden tunkeutumisesta pohjavesialueille. Kuivuus ja maastopalojen riski lisääntyvät tulevaisuudessa suurimmassa osassa Eurooppaa, erityisesti Etelä-Euroopassa.

Samaan aikaan nykyiset kehityskulut asettavat yhä enemmän ihmisiä vaaraan – yli 900 000 ihmistä on muuttanut potentiaalisille tulva-alueille vuosien 2011 ja 2021 välillä! Kuivuus todennäköisesti lisää kilpailua niukoista vesivaroista maatalouden, teollisuuden ja julkisen vesihuollon välillä.

Euroopan eri alueilla on kehittymässä erilaisia riskejä. Etelä- ja Itä-Euroopassa on kasvava riski Länsi-Niilin viruksen aiheuttamille epidemioille, koska muuttuvat sademäärät parantavat virusta levittävien hyttysten olosuhteita ja tekevät viruksen siirtymisestä eläinten ja ihmisten välillä todennäköisempää. Veden korkean lämpötilan aiheuttamiin lisääntyviin tartuntatauteihin kuuluu vibrioosi, joka tarttuu kontaktista vibriobakteerien kanssa lämpimissä, vähäsuolaisissa vesissä, erityisesti Itämeren ja Pohjanmeren rannikoilla.

Muita ihmisten terveyteen kohdistuvia uusia riskejä ovat muun muassa kemikaalien ja mahdollisesti patogeenien vapautuminen Pohjois-Euroopan ikiroudan sulamisen seurauksena sekä ciguatera-myrkytykset Kanariansaarilla, Madeiralla ja Välimeren länsiosissa.

Mitkä ovat tärkeimmät toimet, joita voitaisiin toteuttaa terveysvaikutusten ehkäisemiseksi?

Tulvien, veden niukkuuden ja veden laadun heikkenemisen aiheuttamien terveysriskien tehokas ehkäiseminen muuttuvassa ilmastossa edellyttää toimia monilta tahoilta. Muutama esimerkki: terveydenhuoltoalan on oltava paremmin valmistautunut selviytymään ilmastoon liittyvistä ongelmista tulevaisuudessa. Tämä edellyttää terveydenhuoltolaitosten sietokyvyn parantamista äärimmäisissä sääoloissa, terveydenhuollon työntekijöiden koulutuksen parantamista ja valmiuksia vastata terveydenhuollon kasvavaan kysyntään lisääntyvien vammojen, tartuntatautien tai mielenterveysongelmien vuoksi.

Terveysalan lisäksi ilmastotietoinen aluesuunnittelu ja kestävästi rakennetut ympäristöt ovat avainasemassa, kun halutaan vähentää ihmisten altistumista veteen liittyville riskeille muuttuvassa ilmastossa. Meidän tulisi välttää uutta tai tulevaa rakentamista riskialueilla ja toteuttaa luontoon perustuvia ratkaisuja, kuten rakennettuja kosteikkoja tai kestäviä kuivatusjärjestelmiä, jotka tukevat veden luonnollista kiertokulkua. Meidän tulisi myös asettaa etusijalle rakennusten suunnittelu, jotta voidaan varmistaa niiden kyky selviytyä tulvista, tulipaloista ja kuivuudesta. Pitkällä aikavälillä voidaan harkita ihmisten siirtämistä pois tulva-alueilta, maastopaloille alttiilta alueilta ja vesipulasta kärsiviltä alueilta.

Mitä ilmaston ja terveyden eurooppalainen seurantakeskus tekee sopeutumisen parantamiseksi?

Eline:

Ilmaston ja terveyden eurooppalainen seurantakeskus parantaa tietämystämme ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveysuhkista ja mahdollisista toimista niiden torjumiseksi. Perimmäisenä tavoitteena on suojella Euroopan väestön terveyttä ja parantaa Euroopan terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiä. Seurantakeskuksen kautta ilmaston ja terveyden välistä vuorovaikutusta koskeva tietämys, data ja työkalut ovat helposti saatavilla.

Seurantakeskuksen portaalissa sidosryhmät voivat löytää näyttöä esimerkiksi lämmön, kuivuuden ja tulvien aiheuttamista terveysriskeistä sekä vähemmän ilmeisistä ilmastoon liittyvistä vaaroista, kuten maanvyöryistä tai tartuntataudeista. Datavetoiset indikaattorit auttavat seuraamaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteemme ja miten altis ja haavoittuvainen se on ilmastonmuutoksen seurauksille.

Lisäksi portaali tarjoaa myös hyvin hyödynnettävissä olevaa tietoa, esimerkiksi ennusteita ilman epäpuhtauksista tai siitepölystä, karttoja, jotka visualisoivat terveysriskejä, kuten koulujen tai sairaaloiden sijaintia tulvariskialueilla, sekä tapaustutkimuksia terveysriskeihin reagoimisesta. Nämä resurssit voivat innostaa ilmastotoimiin ja auttaa varautumaan terveysriskeihin ja reagoimaan niihin. Sen lisäksi, että seurantakeskus tarjoaa pääsyn kaikkiin näihin resursseihin portaalissa, se edistää myös yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa sellaisten toimijoiden välillä, jotka ovat osallisia Euroopan selviytymiskyvyn parantamisessa ilmastoon liittyvien terveysvaikutusten suhteen.

Miten seurantakeskus toimii käytännössä?

Seurantakeskus on useiden sellaisten kansainvälisten organisaatioiden kumppanuus, joilla on asiantuntemusta ja intressejä ilmaston ja/tai terveyden alalla ja jotka kaikki osallistuvat ilmastoon ja terveyteen liittyviä riskejä ja reagointitapoja koskevan tiedon kehittämiseen ja saataville tuomiseen. Euroopan ympäristökeskus hallinnoi seurantakeskuskumppanuutta yhdessä Euroopan komission kanssa. Yhteistyökumppanit toteuttavat yhdessä sovittuja puolivuosittaisiin työsuunnitelmiin sisältyviä tavoitteita, joiden tuotokset tuottavat jatkuvasti uutta sisältöä seurantakeskuksen portaaliin.

Lisäksi EEA julkaisee säännöllisesti raportteja, jotka perustuvat portaalissa olevaan tietoon, kuten äskettäinen raportti, jossa kootaan yhteen näkemyksiä siitä, miten tulviin, kuivuuteen ja veden laatuun liittyviin riskeihin voidaan vastata.

Miten seurantakeskus on auttanut parantamaan sopeutumista ja selviytymiskykyä?

Seurantakeskuksen resurssien avulla käyttäjät voivat seurata keskeisiä ilmastoon liittyviä terveysriskejä ja -vaikutuksia ja saada inspiraatiota ilmastotoimiin tehokkaiden ja osallistavien esimerkkitoimien avulla. Seurantakeskuksella on keskeinen rooli myös tietämyksen lisäämisessä ilmasto- ja terveyskysymyksissä. Sen ansiosta terveydenhuoltoyhteisö ja muut sidosryhmät Euroopassa tuntevat paremmin ilmastokysymyksiä ja voivat osallistua paremmin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan päätöksentekoon.

Seurantakeskuksen toiminnan pohjalta päätöksentekijät voivat sisällyttää sopeutumisen järjestelmällisemmin ja johdonmukaisemmin kansallisiin ja paikallisiin terveyspolitiikkoihin ja -järjestelmiin, ja viranomaiset voivat paremmin ennakoida ja ehkäistä ilmastoon liittyviä terveysuhkia oikea-aikaisesti.

Mitä raportteja EEA aikoo jatkossa laatia tällä alalla?

Aleksandra:

Yksi aihe, joka nousee vahvasti esiin kaupunkikysymyksiin ja terveyteen keskittyvässä sopeutumistyössä sekä laajemmin Euroopan ilmastoriskien arvioinnissa, on se, että ilmastovaikutukset kohdistuvat eri tavoin yhteiskuntamme eri osiin, ja että tarvitaan tasapuolisia reagointitapoja, joissa otetaan huomioon olemassa oleva eriarvoisuus, jotta kaikille voidaan taata samat mahdollisuudet ja tulokset.

Euroopan ympäristökeskus tunnustaa ns. oikeudenmukaisen selviytymiskyvyn merkityksen ja julkaisee vuonna 2025 raportin, jossa keskitytään tähän aiheeseen. Terveysnäkökulmasta katsottuna Euroopan ympäristökeskus, Euroopan komissio ja muut yhteistyökumppanit ovat parhaillaan laatimassa Ilmaston ja terveyden eurooppalaisen seurantakeskuksen työsuunnitelmaa vuosiksi 2025–26, ja siinä määritellään esiin nostettavat aiheet.

Olemme saaneet sidosryhmiltämme myös palautetta, jonka mukaan seurantakeskuksen portaaliin koottua tietoa ja tietämystä pitää levittää paremmin kansallisen ja alueellisen tason päätöksentekijöille ja terveysalan toimijoille Euroopan maissa. Aiommekin keskittyä lähitulevaisuudessa sen varmistamiseen, että tiedot tavoittavat keskeiset toimijat, mikä edistää valmiuksien kehittämistä ilmaston ja terveyden välisen yhteyden osalta.

Ine:

Jatkamme sopeutumiseen liittyvien tärkeiden toimien seurantaa, arviointia ja korostamista paikallistasolla ja päivitämme niitä jatkuvasti Euroopan ympäristökeskuksen Climate-ADAPT-alustalla. Tulevaisuudessa keskitymme myös säännöllisempiin ja lyhyisiin tiedotustilaisuuksiin.

Tästä raportista nousi esiin johdonmukainen viesti siitä, että pieniä kuntia on tuettava lisää, sillä niillä saattaa olla vähemmän taloudellisia ja teknisiä resursseja sopeutumistoimien toteuttamiseen. Tulevassa katsauksessa tarkastellaan, miten näitä kuntia voitaisiin tukea paremmin, myös EU:n tasolla.