Eurooppa on solidaarinen sodan aikana

Venäjän armeijan provosoimaton ja oikeuttamaton hyökkäys Ukrainassa jatkuu nyt kolmatta viikkoa. Ja jokainen päivä tuo mukanaan enemmän menetyksiä ja tuhoa. Todistamme inhimillistä tragediaa, jossa kuolee sotilaita ja siviilejä. Parhaillaan miljoonat ihmiset – äidit ja lapset – etsivät turvapaikkaa naapurimaista. Vielä kaksi viikkoa sitten tavallista arkea eläneistä ihmisistä monet palvelevat nyt vapaaehtoisina Ukrainan puolustusvoimissa. Kuukausia sitten tuskin kukaan olisi voinut kuvitella tulevia tapahtumia ja sitä, miten nopeasti tilanne kehittyisi.

Euroopassa on käyty monia sotia. Juuri uusien sotien välttämiseksi ja pitkäaikaisen rauhan takaamiseksi Euroopan maat ryhtyivät yhteistyöhön monilla politiikan aloilla, kuten energia-alalla. Euroopan unioni perustettiin nimenomaan tätä tarkoitusta varten – mikä on ehkä jo monilta unohtunut tai muuttunut itsestäänselvyydeksi aina viimeaikaisiin tapahtumiin asti. Nykyisellään eurooppalainen yhteistyö käsittää monia politiikanaloja humanitaarisesta avusta ja kaupankäynnistä ympäristöön ja maatalouteen. Tämä rauhaan perustuva poliittinen toimintaympäristö on vallinnut yli seitsemän vuosikymmentä.

EU on solidaarinen ukrainalaisia kohtaan

Tämänhetkisessä kriisitilanteessa Euroopan unioni ja sen 27 jäsenvaltiota ovat osoittaneet, että juuri halu ja sitoutuneisuus toimia yhdessä mahdollistavat puhumisen ja toimimisen yhtenäisenä rintamana sekä ja pakolaisten tukemisen ja talouspakotteiden asettamisen Venäjälle. Euroopan johtajat lujittivat entisestään solidaarisuuttaan EU:n sisällä ja Ukrainaa kohtaan Eurooppa-neuvoston kokouksessa viime viikolla Versailles’ssa Ranskassa.

Ukrainasta saapuvien pakolaisten auttamisen lisäksi yksi käsiteltävistä kysymyksistä on EU:n tämänhetkinen riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista. Venäjä on edelleen joidenkin EU:n jäsenvaltioiden tärkein energiantoimittaja, mikä tekee näistä maista erityisen haavoittuvia. Energian maailmanmarkkinahintojen nousu alkoi jo ennen Venäjän sotaa, mutta sen jälkeen hinnat ovat jatkaneet nousuaan ja heilahdelleet entistä epävakaammin. Tuonnin vähentäminen Venäjältä asettaa epäilemättä nousupaineita energian hinnoille lyhyellä aikavälillä.

EU-valtioiden johtajat pyysivät Euroopan komissiota tekemään ehdotuksen RePowerEU-suunnitelmasta, jonka avulla EU:sta tehdään riippumaton Venäjän öljystä, hiilestä ja kaasusta hyvissä ajoin ennen vuotta 2030. Suunnitelman avulla tasoitetaan samalla energian hinnannousun vaikutuksia ja nopeutetaan siirtymistä puhtaaseen energiaan. Suunnitelmassa keskitytään energiatehokkuuteen ja energiaverkkojen ja sähköverkkojen yhteenliitettävyyden parantamiseen. Euroopan komission on myös esitettävä tämän kuukauden loppuun mennessä suunnitelma, jossa tarkastellaan energian toimitusvarmuutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ensi talvena.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja eurooppalainen ilmastolaki ovat jo sitouttaneet EU:n etenemään kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tähän sisältyy kunnianhimoisia välitavoitteita, kuten 55 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Viimeaikaisen kehityksen vuoksi on selvää, että EU:n on toteutettava vieläkin kunnianhimoisempia toimia. Meneillään olevasta kurssista ei kuitenkaan ole tarvetta poiketa millään tavalla. Riippuvuuden vähentäminen fossiilisista polttoaineista voi sen sijaan auttaa nopeuttamaan energiakäännettä.

Mittaamattomat ja korvaamattomat menetykset

Sodat aiheuttavat välitöntä tuhoa ja menetyksiä. Näitä menetyksiä ei mitata ainoastaan menetettyinä ihmishenkinä tai omaisuutena, vaan menetettyinä läheisinä, perheenjäseninä ja ystävinä, jotka eivät ole mitenkään korvattavissa. Menetystä, joka koskee tunnetta turvallisesta kodista ja luottamusta muihin, on yhtälailla vaikea korjata. Muutamassa sekunnissa aiheutetun tuhon jälleenrakentaminen voi kestää vuosikymmeniä.

Sodilla on pitkäaikaisia vaikutuksia myös ympäristöön. Sodan tuhojen laajuudesta ja käytetyn aseistuksen tyypistä riippuen myrkylliset kemikaalit vedessä, maaperässä ja ilmassa voivat vaikuttaa vuosikymmeniä ja olla vahingollisia ihmisten terveydelle, elinympäristöille ja lajeille. Saastumisen, rojun, jätteiden ja ekosysteemien tuhoutumisen lisäksi sodat ja jälleenrakentaminen niiden jälkeen vaativat erittäin paljon luonnonvaroja ja aiheuttavat lisäpaineita ja -kysyntää energialle ja rakennusmateriaaleille.

Sota vaikuttaa hyvin todennäköisesti myös vehnän tarjontaan maailmanlaajuisesti, mikä puolestaan saattaa nostaa elintarvikkeiden hintoja kaikkialla maailmassa ja aiheuttaa elintarvikepulaa joillakin alueilla. Olipa syy mikä tahansa, tällaiset sokit ja kriisit vaikuttavat joihinkin ihmisiin ja alueisiin muita enemmän. Velvollisuutemme ja eurooppalaiset arvomme vaativat osoittamaan solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka tarvitsevat apua.

Ajatuksissani ovat ne kaikki ukrainalaiset, joihin meneillään oleva kriisi vaikuttaa. Voin vain toivoa nopeaa ja rauhanomaista loppua hyökkäykselle ilman lisämenetyksiä.