Pääkirjoitus Poliittisista tavoitteista ympäristö ja ilmastotoimiin Euroopassa

Monet tutkimukset, kuten EEA:n viiden vuoden välein julkaisemat Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä koskevat raportit, osoittavat edessä olevien haasteiden mittakaavan ja laaja-alaisuuden. Äskettäin julkaistussa Euroopan ilmastoriskien arvioinnissa todetaan, että monet ilmastoriskit ovat jo saavuttaneet kriittisen tason ja voivat muuttua katastrofaalisiksi ilman kiireellisiä ja päättäväisiä toimia ja että Eurooppa ei ole varautunut näihin kasvaviin riskeihin.

Ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi Euroopassa on neljän viime vuosikymmenen aikana asetettu monia kunnianhimoisia poliittisia tavoitteita, hyväksytty lainsäädäntöä ja toteutettu lukuisia aloitteita. Ympäristöalan toimintaohjelmat ovat olleet yksi näiden toimien kulmakivistä.

EU:n nykyinen kahdeksas ympäristöalan toimintaohjelma tuli voimaan toukokuussa 2022. Se ohjaa ympäristöpolitiikkaa vuoteen 2030 asti ja edistää Euroopan pitkän aikavälin visiota hyvästä elämästä vuoteen 2050 mennessä, jolloin on saavutettu tasapaino planeettamme rajojen kanssa. Euroopan ympäristökeskuksen tehtävänä on arvioida vuosittain edistymistä kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. 

Ensimmäinen näistä seurantakertomuksista julkaistiin joulukuussa 2023. Kertomuksessa arvioidaan edistymistä Euroopan keskeisissä ympäristö- ja ilmastotavoitteissa 28 indikaattorin ja seurantatavoitteen perusteella, jotka on esitetty kahdeksannen ympäristöohjelman seurantakehystä koskevassa tiedonannossa.

Arvioinnin mukaan EU on vaarassa jäädä suurimmasta osasta tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Tuotantoon ja kulutukseen liittyvien ympäristö- ja ilmastopaineiden vähentämisen arvioidaan olevan erityisen haastavaa. Tähän ensisijaiseen tavoitteeseen sisältyy pienempiä tavoitteita, jotka koskevat energiankulutuksen vähentämistä ja kiertomateriaalien käytön sekä luonnonmukaisen viljelyalueen lisäämistä. Vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä, että kaikki nämä tavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä.

Toisaalta on hyvin todennäköistä, että EU:ssa saavutetaan monia muita tavoitteita. Esimerkiksi vihreän talouden osuus kasvaa koko ajan. Samoin pienhiukkasille altistumisesta johtuvat ennenaikaiset kuolemantapaukset vähenevät nollapäästöjä koskevan toimintasuunnitelman tavoitteen mukaisesti.

Kaikkinensa kertomuksessa korostuu se, että mahdollisimman monen kahdeksannen ympäristöohjelman seurantatavoitteen saavuttaminen edellyttää moninkertaisesti nopeampaa edistymistä kuin viimeisten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut.

Toimiako nyt, ensi viikolla vai ollako toimimatta?

Ilmastonmuutoksen tai ympäristön pilaantumisen vaikutukset näkyvät päivittäin otsikoissa uutisina lumettomista laskettelurinteistä, veden epäpuhtauksista, ilmansaasteista, kuivuudesta tai tulvista. Ihmisten terveys ja toimeentulo ovat uhattuina. Tiedämme, että tilanne vaatii toimintaa. Tiedämme myös, että mitä enemmän aikaa kuluu odottelussa tai vitkastelussa, sitä suuremmiksi ongelmat muuttuvat. Lisäksi yhteiskunnan, talouden ja ympäristön kestävyys ja kyky selviytyä ongelmista heikkenee.

Samalla on nähtävissä, että muutos ei ole helppo. Nettonollatalouden, puhtaan, luontomyönteisen ja kiertoon perustuvan talouden saavuttaminen kysyy aikaa, investointeja ja sitoutumista. Muutokseen liittyy vaikeita valintoja. On myös tunnustettava, että jokainen valinta vaikuttaa todennäköisesti joihinkin ryhmiin muita enemmän. 

Näin on myös silloin, jos päätämme olla tekemättä mitään tai toimimme liian hitaasti. Vaikutukset kohdistuvat joihinkin muita enemmän. Eriarvoisuus käy ilmi monista raporteista, ja niistä näkee, että terveys- ja ilmastovaikutukset ovat vakavampia tietyissä ryhmissä tai tietyillä alueilla. Niin ikään maailman muut alueet kärsivät useimmissa tapauksissa enemmän kuin Eurooppa. Hiljattain julkaistussa EEA:n katsauksessa oikeudenmukaisesta siirtymästä korostetaan, että politiikkojen, joiden tavoitteena on siirtymä Euroopassa kohti vihreämpää, ilmastoneutraalia ja kierrättävää taloutta, on perustuttava  oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen, jos niiden halutaan onnistuvan.

Kiireelliset, päättäväiset ja oikeudenmukaiset toimet

Aiemmin tällä viikolla Euroopan komissio julkaisi kahdeksannen ympäristöohjelman väliarvioinnin, jossa tuotiin esiin jo käytössä oleva laaja-alainen lainsäädäntö ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seurantakertomuksessa tunnistetut haasteet. Keskeisinä mahdollistavina tekijöinä Euroopan komission arviossa korostuvat täytäntöönpano, rahoitus  ja oikeudenmukainen siirtymä.

Kun haasteet kasvavat, on toimittava ripeästi, päättäväisesti ja oikeudenmukaisesti. Nykyisten ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen ja -lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano, mukaan lukien niiden vaatimusten sisällyttäminen muihin politiikkoihin, auttaa merkittävästi EU:ta etenemään kohti tavoitteitaan. Myös lisätoimenpiteet voivat olla tarpeen. Toinen keskeinen tekijä on varmistaa, että koko siirtymäajan on käytettävissä riittävästi resursseja. Ja mikä tärkeintä, vaikeiden valintojen edessä on tuettava niitä, joihin asia vaikuttaa eniten.

Euroopan ympäristökeskus on sitoutunut tukemaan Euroopan päättäjiä ja kansalaisia tarjoamalla tietoa, jota tarvitaan pitkällä aikavälillä hyvän elämän vision saavuttamiseksi Euroopassa vuoteen 2050 mennessä tasapainossa maapallon rajojen kanssa.