seuraava
edellinen
kohdat

Article

Ilmansaasteet: tieto on tärkeää torjunnassa

Vaihda kieli
Article Julkaistu 26.11.2013 Viimeksi muokattu 11.05.2021
Photo: © Gülcin Karadeniz
”Hyvä uutinen on se, että tilanne on viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti useille ilmansaasteille altistumisen osalta. Saasteet, joita olemme onnistuneet vähentämään eniten, eivät kuitenkaan ole niitä, jotka vahingoittavat eniten ihmisten terveyttä ja ympäristöä”, sanoo Valentin Foltescu, joka työskentelee Euroopan ympäristökeskuksessa (EYK) ilmanlaadun arvioinnin ja tulosten raportoinnin parissa. Kysyimme Valentinilta, mitä EYK tekee ilmanlaadun alalla ja mitä tuoreimmista tiedoista selviää.

Euroopan ympäristökeskus käsittelee monenlaisia ympäristökysymyksiä. Mitä EYK itse asiassa tekee ilmaan liittyvien kysymysten osalta?

Lyhyesti sanottuna tarkastelemme ulkoilman laatua − mistä ilmansaasteet tulevat, millaisille määrille altistumme ja miten ne vaikuttavat meihin ja ympäristöön. Teknisemmin ilmaistuna analysoimme tietoa pitoisuuksista ilmassa ja tietoa päästöistä eli ilmakehään vapautuneista määristä. Arvioimme myös väestön altistumista eri saasteille.

Euroopassa on tuhansia mittausasemia, jotka seuraavat ilmanlaatua ja eri saasteiden pitoisuustasoja. Useimmat asemat toimittavat tiedot AirBase-tietokantaan, EYK:n ylläpitämään Euroopan ilmanlaatutietokantaan. AirBase sisältää seurantatietoa ja tuloksia 38 osallistuvan maan osalta ja tietoa yli sadasta ilmansaasteesta. EU:n ilmanlaatulainsäädännössä on säädetty yhdestätoista ilmansaasteesta.

Kun maat toimittavat tiedot, me tarkistamme, ovatko ne yhdenmukaistettuja ja EU:n lainsäädännön mukaisia. Tietoja tarkastellaan lisäksi monenlaisessa laadunvarmistus- ja laaduntarkastustoiminnassa, johon sisältyy tiivis yhteistyö tietoa toimittavien maiden kanssa. Tämän jälkeen laadimme yleiskatsauksia ja arviointeja, kuten ilmanlaatua koskevan raportin, jonka julkaisemme lokakuun puolivälissä.

Mitä uusimmat tiedot kertovat Euroopan ilmanlaadusta?

Meillä on hyvä ja huono uutinen. Hyvä uutinen on se, että tilanne on viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti useille ilmansaasteille altistumisen osalta. Esimerkiksi niiden ihmisten määrä, jotka altistuvat rikkioksidille, hiilimonoksidille, lyijylle ja bentseenille, on vähentynyt huomattavasti. EU:n tasolla alle 2 prosenttia kaupunkilaisista altistuu pitoisuuksille, jotka ylittävät EU:n lainsäädännössä näille saasteille asetetut ilmanlaatustandardit.

Kolikon toinen puoli on se, että saasteet, joiden kohdalla olemme saavuttaneet merkittävimmät vähennykset, eivät ole niitä, jotka vahingoittavat eniten ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Erityisesti hiukkasia ja alailmakehän otsonia, joiden kohdalla terveyshaittojen ja ennenaikaisten kuolemantapausten suhteellinen riski on suuri, on ilmassa edelleen runsaasti. Jopa kolmannes EU:n kaupunkiväestöstä altistuu edelleen määrille, jotka ovat EU:n asettamien rajojen tai kohdearvojen yläpuolella.

Yleisesti on havaittavissa on haitallisimpien saasteiden pitoisuuden hidasta laskua, mikä tarkoittaa, että ilmanlaatu paranee hiukan näiden saasteiden osalta. Olemme kuitenkin myös havainneet, että joissakin paikoissa näiden saasteiden pitoisuus nousi kuluneen vuosikymmenen aikana. Tämä antaa ilman muuta aihetta huoleen.

Mistä nämä saasteet tulevat?

Polttoaineiden polttaminen on merkittävä lähde. Me poltamme polttoaineita monilla aloilla, esimerkiksi liikenteessä, sähköntuotannossa, teollisuudessa ja kotiemme lämmityksessä. Maatalous on myös merkittävä lähde.

Ilmansaasteet voivat vapautua suoraan ilmakehään (primääripäästöt), tai niitä voi muodostua lähtöaineiden kemiallisen reaktion tuloksena.

Tässäkin yhteydessä tulokset ovat kahdenlaisia. Esimerkiksi primäärihiukkasten päästöt vähenivät EU:ssa 14 prosenttia kuluneen vuosikymmenen aikana. Hiukkasten lähtöaineista joitakin on vähennetty huomattavasti, esimerkiksi rikkidioksidia, jonka määrä on puolittunut. Muiden lähtöaineiden kohdalla päästövähennykset olivat vähäisiä. Esimerkiksi lähinnä maataloudesta peräisin olevan ammoniakin päästöt vähenivät vain 7 prosenttia.

Meidän on myös pidettävä mielessä, että päästövähennykset eivät automaattisesti aiheuta vastaavaa pitoisuuden vähentymistä. Kyse on monimutkaisista yhteyksistä ilmansaastepäästöjen ja ilmanlaadun välillä. Asiaan vaikuttavat päästöpiikit, kemialliset muutokset, reaktiot auringonvaloon, muut luontoon liittyvät ja hemisfääriset tekijät sekä sää ja topografia. Päästöjen huomattavat leikkaukset ovat ehdoton edellytys ilmanlaadun parantumiselle.

Miten työnne auttaa käytännössä parantamaan Euroopan ilmanlaatua?

Toimitamme tämän tiedon yleisölle ja niin unionin kuin jäsenvaltioidenkin tason päätöksentekijöille. Tarjoamme tosiasioita ja tietoa ilmanlaadun tilasta ja suuntauksista, ilmansaastepäästöistä ja altistumisasteista. Tätä tietoa käytetään parannettaessa ilmaa koskevia toimintalinjoja, joiden perimmäinen tavoite on suojella kansalaisia ja ympäristöä suurilta ilmansaastepitoisuuksilta. On mahdotonta laatia tehokasta politiikkaa seuraamatta ja ymmärtämättä nykytilannetta ja sen syitä.

Tarkastelemme myös sitä, miten ilmanlaatua koskevaa lainsäädäntöä pannaan täytäntöön paikallistasolla. Olemme juuri saaneet päätökseen useiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa toteutetun hankkeen. Hankkeen ansiosta saimme tietää toimenpiteistä, joita kaupungit ovat pitäneet onnistuneina, kuten satama-alueilla sen varmistaminen, että uusia vähärikkisiä laivapolttoaineita koskevia normeja noudatetaan; bitumihiilen markkinointi-, myynti- ja jakelukielto; polttoaineiden muuntaminen kotitalouksien lämmityksessä ja kaukolämmön kehittäminen. Hanke osoitti, että käytettävissä on valtava määrä tietoa ja kokemusta, josta voimme oppia ja jota voimme jakaa edelleen.

Valentin Foltescu

Valentin Foltescu

Haastattelu julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 2013/1.

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

tallenna toimenpiteet