Jos kaivo ehtyy - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vesi

Monilla Euroopan alueilla kärsitään joko äärimmäisestä kuumuudesta ja kuivuudesta tai rankkasateista ja tulvista.

Viime kesänä espanjalainen sanomalehti El Pais julkaisi kuvia kuivista joenuomista, kun taas brittiläinen Guardian kirjoitti suurin otsikoin tulvista. Samaan aikaan kun paikallishallinto Barcelonassa laati suunnitelmia veden tuomiseksi laivoilla, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus arvioi tulvapuolustustaan.

Näihin ilmiöihin on monia syitä, mutta ilmastonmuutoksen myötä niiden odotetaan toistuvan entistä useammin ja muuttuvan yhä rajummiksi. Vaikka vähennämmekin päästöjä, kasvihuonekaasujen tähänastinen lisääntyminen johtaa jonkinasteiseen ilmastonmuutokseen, ja sillä on omat vaikutuksensa. Meidän on siten sopeuduttava – toisin sanoen arvioitava haavoittuvuuttamme ja toimittava riskien vähentämiseksi. Tässä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa analyysissa keskitytään vesikysymyksiin, lähinnä kuivuuteen.

Lämpötilan noustessa Etelä-Euroopan vesivarat vähenevät. Samanaikaisesti maatalouden ja matkailun vedentarve lisääntyy jatkossa erityisesti kuumemmilla ja kuivemmilla alueilla.

Veden lämpötilan nousu ja jokien pienemmät virtaamat etelässä vaikuttavat myös vedenlaatuun. Rankkasateiden ja äkillisten tulvien lisääntyessä kasvaa riski siitä, että sadevesijärjestelmien tulviminen ja jätevedenpuhdistuslaitosten päästöt saastuttavat vettä.

Keväällä 2008 Barcelonan kaupungin käyttämien vesivarastojen vedenpinta oli niin alhaalla, että suunniteltiin veden kuljettamista laivoilla. Kuuden laivalastillisen kustannuksiksi arvioitiin 22 miljoonaa euroa. Jokaisen lastin makean veden määrä riittäisi täyttämään kymmenen olympiakisojen uima-allasta. Puhdasta vettä oli tarkoitus tuoda Etelä-Kataloniassa sijaitsevasta Tarragonasta, Marseillesta ja Almeriasta, joka on yksi Etelä-Espanjan kuivimmista alueista. Onneksi toukokuussa satoi paljon, joten vesivarastot täyttyivät riittävästi ja suunnitelmat hyllytettiin. Keskustelut Ebro-joen ja jopa Ranskan Rhône-joen veden ohjaamisesta alueelle kuitenkin jatkuvat (¹).

Kyprosta koettelee tuhoisa kuivuus. Veden kysyntä on kasvanut viimeiset 17 vuotta, ja puhdasta vettä tarvitaan vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Viimeisten kolmen vuoden aikana puhdasta vettä on ollut saatavilla vain 24, 39 ja 19 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Vesikriisin lievittämiseksi vettä kuljetettiin viime kesänä laivoilla Kreikasta. Syyskuuhun 2008 mennessä Kreikasta oli saapunut 29 laivalastia. Vesipula Kreikassa hidasti laivakuljetuksia. Kyproksen hallituksen on ollut pakko turvautua hätätoimiin, joihin kuuluu vedentoimitusten leikkaaminen 30 prosentilla.

Turkissa vedenpinta laski jatkuvasti viime kesänä, kertoo valtion vesirakennustöistä vastaava viranomainen. Istanbulin juomavesivarastoissa oli vettä 28 prosenttia kapasiteetista ja neljän miljoonan asukkaan Ankarassa vain 1 prosentti.

Kreetan vesiviraston raportissa annettiin erittäin huolestuttava kuva saaren pohjavesivaroista. Akviferien – maanalaisten pohjavesivarastojen – pinta on laskenut 15 metriä vuodesta 2005 liiallisen pumppauksen vuoksi. Merivesi on itse asiassa alkanut sekoittua niihin saastuttaen jäljellä olevat vesivarat.

Kuivuutta ja vesikriisiä on käsiteltävä välittömästi, jotta turvataan ihmisten vedensaanti. On kuitenkin kehitettävä myös pitkän aikavälin sopeutumispolitiikkaa. Alueelliset ja kansalliset hallitukset pyrkivät pätoivoisesti lisäämään veden saatavuutta ja investoivat siksi hankkeisiin, joissa esimerkiksi rakennetaan veden varastoinnissa käytettäviä altaita ja säiliöitä. Investointeja kohdennetaan myös vedensiirtoon ja suolanpoistolaitoksiin, joissa suolavedestä tehdään juomakelpoista.

Välimeren maat turvautuvat yhä enemmän suolanpoistoon makean veden hankinnassa. Espanjalla on tällä hetkellä 700 suolanpoistolaitosta, jotka pystyvät toimittamaan riittävästi vettä 8 miljoonalle ihmiselle päivittäin. Suolanpoiston odotetaan kaksinkertaistuvan Espanjassa seuraavien 50 vuoden aikana.

Vesipula ei koske vain Etelä-Eurooppaa. Yhdistynyt kuningaskunta rakentaa parhaillaan ensimmäistä suolanpoistolaitostaan Itä-Lontooseen. Noin 200 miljoonaa Englannin puntaa eli reilut 250 miljoonaa euroa maksava laitos voisi toimittaa 140 miljoonaa litraa vettä päivässä, mikä riittää 400 000 kotitalouden tarpeisiin. Ironista kyllä, laitosta rakentava paikallinen vesiviranomainen menettää joka päivä useita miljoonia litroja puhdasta juomavettä vuotavien putkistojen ja huonon infrastruktuurin takia.

Suolanpoistolla voi olla perusteltu asema vesihuollossa pitkällä aikavälillä, mutta prosessi, jossa suolainen vesi muutetaan juomavedeksi, kuluttaa tunnetusti paljon energiaa. Jotkin laitokset hyödyntävätkin nyt aurinkoenergiaa, mikä on myönteinen askel. Suolanpoisto on kuitenkin edelleen kallista. Prosessin sivutuotteena syntyvää suolavettä on myös hankala hävittää, ja se voi olla ympäristölle haitallista.

Vesivarojemme hoito

”Täällä on kesällä usein yli 40 astetta, ja kosteus voi olla erittäin suuri”, Istanbulissa asuva Barış kertoo. ”Paikalliset viranomaiset varoittavat meitä nyt paljon paremmin ja osaavat yleensä kertoa, miten kauan vesi on poikki, joten voimme varautua. Mutta he eivät näytä tekevän kovinkaan paljon itse vesipulalle – he eivät kai pysty loihtimaan lisää sateita”, hän totesi.

Alueelliset ja kansalliset viranomaiset Turkissa ja kaikkialla Euroopassa voisivat hoitaa vesivaroja paremmin. Tämä tarkoittaa toimia kysynnän vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sen sijaan, että yritetään pelkästään lisätä vesivarastoja.

Katse tulevaan

IPCC, 2007. IPCC report, Climate Change Impacts, Adaptation and Vulnerability, April 2007.

EEA, 2006. The changing faces of Europe's coastal areas. EEA Report No 6/2006.

EEA, 2008. Impacts of Europe's changing climate — 2008 indicator-based assessment. EEA Report No 4/2008.

EEA, 2009. Adaptation to water shortages in the Alps (in preparation).

Footnotes

(1) Espanjassa Katalonian alueen ympäristövirasto kertoi 27. toukokuuta 2008, että äskettäiset rankkasateet ovat lievittäneet kuivuutta alueen pääkaupungissa Barcelonassa, minkä ansiosta hallitus voi mahdollisesti poistaa vedenkäytölle asetetut rajoitukset. Veden määrä vesivarastoissa kapasiteetti on kasvanut maaliskuun 20 prosentista 44 prosenttiin tilavuudesta.