Pariisin jälkeen: vähähiilisestä taloudesta totta

Euroopan unionin toimet Pariisin tavoitteen toteuttamiseksi on esitetty EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa ja pantu täytäntöön erilaisten toimenpiteiden avulla. Euroopan komissio ehdotti 20. heinäkuuta uutta toimenpidepakettia, jolla vauhditettaisiin EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Paketille tarvitaan vielä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä.

Paketti on yksi ehdotetuista konkreettisista askelista, joiden avulla pyritään toteuttamaan Euroopan unionin sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ehdotukset sisältävät sitovia päästövähennyksiä jäsenvaltioille vuosina 2021–2030. Lisäksi ehdotuksissa on sisällytetty ensimmäisen kerran maankäyttö ja metsätalous osaksi EU:n vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita.

Paketin avulla vahvistettaisiin merkittävästi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita ja EU:n pitkän aikavälin kehitystä kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta. Paketissa käsitellään kattavasti kaikkien taloudenalojen päästöjä, sillä siinä otetaan huomioon liikenne, rakennukset, maatalous, jätehuolto, maankäyttö ja metsätalous, ja paketissa säädetään päästövähennyksiä kaikille taloudenaloille. Paketti perustuu myös EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) uudistukseen, jota ehdotettiin heinäkuussa 2015 ja joka kattaa teollisuuden ja energia-alan päästöt.

Lisäksi päästövähennyksiä on tarkoitus helpottaa useiden alakohtaisten toimintalinja-aloitteiden tai laajempien pakettien avulla, kuten vähähiiliseen liikkuvuuteen tähtäävä strategia ja kiertotalouspaketti.

Systeemisten ja johdonmukaisten lähestymistapojen suunnittelu

Olemme korostaneet viime vuosina toistuvasti systeemisten lähestymistapojen erittäin tärkeää merkitystä monissa raporteissamme, kuten arviointiraportissa Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2015 (SOER). Nykyiset ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, ovat erittäin monimutkaisia. Emme voi esimerkiksi parantaa ilmanlaatua Euroopassa ilman vähähiilistä liikennettä, paremmin suunniteltuja kaupunkeja, tehostettua kansainvälistä yhteistyötä ilmansaasteiden rajatylittävän liikkumisen torjumiseksi tai kaupunkialueiden viheralueiden verkostoa. Ilmastonmuutos voi myös pahentaa ilman saastumista. Sama koskee myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Meidän on puututtava kaikkien taloudenalojen päästöihin ja ymmärrettävä näitä päästöjä synnyttävät tuotanto- ja kulutusmallit. Noin 10 prosenttia maailman kaikista päästöistä on nykyisin peräisin EU:sta, joten on selvää, että päästöjen vähentäminen yksistään Euroopassa ei auta ratkaisemaan tätä maailmanlaajuista ongelmaa.

Myös arvioinneissamme on korostettu säännöllisesti johdonmukaisten pitkän aikavälin ympäristöpoliittisten tavoitteiden tarvetta. Merkittävien muutosten tekeminen keskeisiin järjestelmiin voi viedä vuosikymmeniä. Puhtaan ja vähähiilisen liikenne- tai energiajärjestelmän rakentaminen vaatii huomattavia investointeja infrastruktuureihin ja puhdasta teknologiaa koskeviin tutkimuksiin. Epäjohdonmukaiset toimintalinjat, jotka eivät sisällä selkeitä tavoitteita, vaikeuttavat todennäköisesti investoimista innovatiivisiin ratkaisuihin.

Toimenpiteet, investointi ja tietämys

Tämän EU:n toimintalinjakehyksen ja maailman suurimmilta kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajilta saatujen kannustavien merkkien valossa edessä olevat haasteet voidaan luokitella kolmeen eri ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä koostuu tietämyksestä. Viisaat poliittiset päätökset edellyttävät näyttöön perustuvia tietoja menneistä suuntauksista ja tulevaisuutta koskevista ennusteista. Tämän siirtymävaiheen aikana on tullut selväksi, että tarvitsemme yhä enemmän tulevaisuuteen katsovaa tietoa ohjaamaan poliittista päätöksentekoamme. EYK pyrkii selkiyttämään edelleen tältä osin monimutkaisia ympäristökysymyksiä.

Toisen ryhmän muodostavat toimenpiteisiin liittyvät haasteet. EU:n toimintalinjakehyksen on johdettava EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten konkreettisiin aloitteisiin ja toimenpiteisiin kentällä kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää toimintalinjojen johdonmukaisuutta ja pitkän aikavälin tavoitteita, jotka vastaavat Euroopan tavoitetta. Jäsenvaltioiden kansallisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden täysimääräinen täytäntöönpano on ehdottoman tärkeää.

Kolmanneksi investointeihin liittyvät haasteet tarkoittavat, että vähähiiliseen talouteen siirtyminen ei onnistu pelkästään julkisten investointien avulla. Myös yksityisiä investointeja on houkuteltava puhtaita infrastruktuureja koskeviin hankkeisiin ja puhdasta teknologiaa koskevaan tutkimukseen.

Talouden ja kansalaisyhteiskunnan toimijat olivat Pariisin ilmastokokouksessa keskeisessä asemassa neuvottelijoiden taivuttelemiseksi kohti kunnianhimoisempaa 1,5 asteen tavoitetta. Lisäksi nämä toimijat ovat avainasemassa toimenpiteiden täytäntöönpanossa, investointien kanavoinnissa ja tarvitsemiemme tietojen toimittamisessa.

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja