Kestävä metsänhoito on keskeistä Euroopan metsien hyvinvoinnille

Miksi metsät ovat niin tärkeitä ympäristön hyvinvoinnin kannalta?

Metsät tuottavat monia elintärkeitä ekosysteemipalveluita ympäristölle ja ilmastolle. Ne auttavat esimerkiksi säätelemään ilmastoa. Niissä sijaitsee myös valuma-alueita, joilta saadaan puhdasta vettä. Ne auttavat puhdistamaan hengitysilmaa. Metsäkantojen kasvu auttaa usein sitomaan suuria määriä hiilidioksidia ilmasta. Metsät auttavat myös säilyttämään ja suojelemaan biodiversiteettiä, sillä monet lajit elävät metsissä ja ovat niistä riippuvaisia. Puutavaran lisäksi metsät ovat tärkeä taloudellinen resurssi myös muiden luonnonvarojen osalta, joita käytetään esimerkiksi lääkkeisiin ja muihin tuotteisiin. Metsät ovat tärkeässä asemassa myös ihmisten hyvinvoinnille ja virkistykselle.

Euroopassa metsien kokonaispinta-ala tosi asiassa kasvaa, mikä johtuu ennen kaikkea metsityspolitiikan ja käytöstä poistetun viljelysmaan metsittämispolitiikasta. Metsät kattavat yli 40 prosenttia Euroopan ympäristökeskukseen kuuluvien 33 jäsenmaan ja 6 yhteistyöhön osallistuvan maan yhteenlasketusta maapinta-alasta.

Metsien hyvinvointi on kuitenkin koko maapalloa koskeva asia, ja metsien kokonaispinta-ala koko maailmassa pienenee. Myös eurooppalaiset vaikuttavat metsien maailmanlaajuiseen vähentymiseen. Eurooppaan tuodaan maataloustuotteita sekä puutuotteita, jotka ovat pääasiallinen syy metsien maailmanlaajuiseen vähentymiseen lähinnä trooppisissa metsissä ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.

Metsien kokonaispinta-ala ei ole kuitenkaan ainoa seikka, joka tulisi ottaa huomioon.

Mitkä ovat Euroopan metsiin liittyviä keskeisiä haasteita?

Euroopan metsiin kohdistuu monia haasteita, mukaan lukien elinympäristöjen katoaminen sekä haitallisiin vieraslajeihin, saastumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien lisääntyminen. Metsiin kohdistuu painetta myös siksi, että ihmiset käyttävät niitä yhä enemmän monenlaiseen toimintaan, liikenneverkkoja rakennetaan ja asutus leviää. Metsien pirstaloituminen suurten metsien jakautuessa pieniksi viljelysmaiden tai asutuksen keskellä sijaitseviksi metsälämpäreiksi vaikuttaa selvästi metsiin ja metsistä riippuvaisiin lajeihin.

Näitä asioita analysoidaan myöhemmin tässä kuussa julkaistavassa raportissa, jossa käsitellään Euroopan metsäekosysteemien tilaa ja suuntauksia. Raportissa vahvistetaan, että metsiä on suojeltava ja metsäekosysteemien kestävä hoito on varmistettava puuntuotannon lisäksi myös, kun metsiä käytetään muihin hyvinvointimme kannalta olennaisiin ja elintärkeisiin ekosysteemipalveluihin.

Miksi metsien ylläpito ja suojelu on tärkeää?

Metsät olivat ennen luonnollinen elinympäristö suuressa osassa Eurooppaa, ja niistä on ollut keskeistä ovat hyötyä ympäristölle ja hyvinvoinnille. Metsät ovat biodiversiteetiltään hyvin monipuolisia, ja ne ovat keskeisellä sijalla pyrittäessä säilyttämään Euroopan luonnonympäristöjä.

Viime vuosina tieto metsien tärkeydestä on noussut esille yhä useammissa poliittisissa keskusteluissa, ja metsät olivat olennainen osa ilmastosta käytyjä keskusteluja Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä. Metsät ovat ehkä ainoa hallittavissa oleva luonnon keino, joka voi edistää hiilen sitoutumista ja lieventää ilmastonmuutosta. Metsiä voidaan kasvattaa ja hakata. Esimerkiksi valtameriä ei pystytä hallitsemaan samalla tavalla.

Missä määrin ilmastonmuutos uhkaa metsiä?

Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan metsiin, mutta ei tiedetä, millä tavoin ja miten paljon se tarkalleen ottaen niihin vaikuttaa. Ilmastonmuutoksella voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kun ilmasto lämpenee, puiden kasvu todennäköisesti lisääntyy, mikä voi johtaa puuntuotannon kannalta myönteiseen tulokseen. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös puurajaan, joka saattaa siirtyä korkeammalle sekä kauemmas pohjoiseen. Samalla metsiin voi kohdistua yhä useampia uhkia patogeenien, tautien, tuhoeläinten ja uusien haitallisten vieraslajien taholta.

Esimerkiksi kevään ja kesän muututtua lämpimämmiksi ja kuivemmiksi kirjanpainajan (Ips typographus) kehitysaika on lyhentynyt ja se pystyy lisääntymään monta kertaa kauden aikana, mikä lisää kirjanpainajien määrää.

Ilmasto-olojen muutos voi tehdä metsistä haavoittuvampia äärimmäisille sääilmiöille. Sademäärissä tapahtuvat muutokset (sateisemmat tai kuivemmat kaudet) voivat johtaa siihen, että nykyisiä puulajeja korvautuu muilla lajeilla, jotka selviytyvät paremmin uusissa ilmasto-oloissa.

Vaikka valtaosa Euroopan metsäpaloista on ihmisen aiheuttamia, äärimmäinen kuivuus ja kuivat kaudet voivat lisätä metsäpalojen vaaraa erityisesti Etelä-Euroopassa. Metsäpalot voivat olla kohtalokkaita metsäekosysteemeille.

Mitä EU ja EYK tekevät ilmastonmuutokseen puuttumiseksi?

Metsänhoito on edelleen valtioiden vastuulla. Euroopan laajuisesti pyritään kuitenkin asettamaan tiettyjä kriteerejä ja ohjeita sille, miten metsiä olisi paras hoitaa Euroopassa. Vaikka Euroopan unionilla (EU) ei ole metsäpolitiikkaa, EU haluaa tukea ja toteuttaa kestävää metsänhoitoa Euroopassa sekä suojella ja säilyttää metsien monia tehtäviä. Tätä varten EU:ssa on hyväksytty uusi metsästrategia, joka julkaistiin syyskuussa 2013. Strategialla pyritään edistämään kaikkien asianosaisten sidosryhmien toiminnan parempaa koordinointia.

EYK laatii arviointeja lisätäkseen Euroopan metsiä koskevaa tietopohjaa sekä tietoa metsiin kohdistuvista haasteista samalla, kun se määrittää tulevaisuudennäkymiä. Tätä varten EYK tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin kanssa. EYK tekee yhteistyötä myös Euroopan maanseurantaohjelman, Copernicuksen, kanssa. Copernicuksessa kartoitetaan metsiä ja metsätyyppejä maanseurantapalvelun yhteydessä. Lisäksi EYK:n toimintaa koordinoidaan YK:n järjestöjen ja muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa tiedon jakamiseksi. Ympäristöalan laajan asiantuntemuksen ja yhteistyökumppanien avulla metsiin liittyvät kysymykset voidaan liittää muihin ympäristökysymyksiin, kuten ilmastoon, maatalouteen, liikenteeseen ja biodiversiteettiin, ja näin saadaan muodostettua parempi ja kattavampi kuva metsäekosysteemeihin kohdistuvista paineista.

Annemarie Bastrup-Birk

Haastattelu on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 1/2016 maaliskuussa 2016.