seuraava
edellinen
kohdat

Article

Elämää kriisien keskellä – keskiössä terveys, luonto, ilmasto, talous vai yksinkertaisesti kokonaisvaltainen kestämättömyys?

Vaihda kieli
Article Julkaistu 29.06.2021 Viimeksi muokattu 23.08.2021
4 min read
Photo: © Nunzio Santisi, Picture2050/EEA
Politiikan käytäviltä aina akateemisille foorumeille keskustelua maailmanlaajuisista kriiseistä käydään ympäri maailman: aiheina ovat niin terveyskriisit, talous- ja rahoituskriisit, ilmastokriisit kuin luontokriisitkin. Viime kädessä ne ilmentävät kaikki samaa ongelmaa eli kestämätöntä tuotantoa ja kulutusta. Covid-19-kriisi on kuitenkin paljastanut maailmantalouden ja yhteiskunnan eriarvoisuudesta kumpuavan järjestelmien heikkouden.

Todellisen kestävyyden saavuttamiseksi täytyy puuttua myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Tämä on hallinnollinen kysymys: miten varmistetaan resurssien saatavuus ja puhdas ympäristö kaikille?

Hans Bruyninckx, Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Vuoden 1950 jälkeen maailman väestö on yli kolminkertaistunut lähes kahdeksaan miljardiin, ja taloudellinen tuotanto on kasvanut 12-kertaiseksi. Massiivista väestönkasvua on edistänyt luonnonvarojen käytön lisääntyminen. Käytämme valtavia määriä maata, vettä, puutavaraa ja muita materiaaleja, kuten mineraaleja ja energiavaroja. Tämä kiihtymisvaihe on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä, mutta se on myös vaikuttanut kielteisesti ekosysteemeihin ja aiheuttanut ilmastonmuutosta. Noin 75 prosenttia maailman maaympäristöstä ja 40 prosenttia meriympäristöstä on kokenut vakavia muutoksia. Fossiilisten polttoaineiden jatkuva käyttö, maankäytön muutokset ja metsäkato vapauttavat ilmakehään kasvihuonekaasuja, mikä aiheuttaa ilmastonmuutosta.

Nykyään globalisaatio ja erityisesti lisääntynyt digitalisaatio liittävät lähes koko maailman yhteen vakiintuneilla kauppareiteillä, joilla varmistetaan raaka-aineiden, osien ja valmiiden tuotteiden toimitus kuluttajille maailmanlaajuisilla markkinoilla. Materiaaliresurssien kysynnän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä, ja ihmiskunta kuluttaa jo nyt kolmen maapallon verran luononvaroja. Tällä hetkellä ei myöskään voida estää suurien jätemäärien päätymistä ympäristöön, ja jätteen vuotuisen määrän odotetaan kasvavan 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamisesta ja tieto- ja viestintätekniikan laitteiden valmistamisesta voi aiheutua lisäpainetta jo ennestään niukentuneille mineraalien ja harvinaisten maametallien varannoille.

Covid-19: maailmanlaajuiset markkinat tauolla?

Covid-19 ja sulkutoimet ovat vaikuttaneet kulutus- ja tuotantotapoihin jossain määrin. Suoria vaikutuksia kohdistui tiettyihin aloihin, kuten matkailuun ja matkustamiseen, ja myös moniin toimitusketjuihin. Kun tuotantolaitoksia suljettiin Kiinassa ja muissa vientimaissa sulkutoimien ensimmäisten kuukausien aikana, joidenkin tuotteiden toimitukset viivästyivät. Suezin kanavalla sattunut laivaonnettomuus sulki kanavan päiväkausiksi ja aiheutti myös puutteita ja viivästyksiä Euroopan markkinoilla. Covid-19 paitsi aiheutti häiriöitä globaaleissa toimitusketjuissa myös pienensi kysyntää.

Pandemia paljasti talouden ja yhteiskuntien tiiviin yhteyden ja osoitti, kuinka toisistaan riippuvaisia ne ovat. Olipa kyseessä sitten terveys- tai talouskriisi, se voi levitä helposti ja sen vaikutukset voivat tuntua kaikkialla maailmassa, ellei heti kriisin alkaessa ryhdytä yhdessä koordinoituihin ja määrätietoisiin toimiin.

Koronavirus on myös luonut kasvavat markkinat henkilönsuojaimille, kuten kasvosuojuksille ja suojakäsineille, ja lisännyt niiden maailmanlaajuista kysyntää. Terveyshuolet ovat ymmärrettävästi syrjäyttäneet kertakäyttömuoveihin liittyvät ympäristöhuolet. Samaan aikaan pakkausmuovin tuotanto väheni EU:ssa talouden hidastumisen myötä. Nämä muutokset voivat vaikuttaa siihen, kuinka EU saavuttaa ennen pandemiaa asetetut tavoitteensa. Tässä kuussa julkaistavassa EEA:n katsauksessa tarkastellaan covid-19-pandemian vaikutuksia kertakäyttöisiin muovituotteisiin Euroopan ympäristössä.

Pandemian jatkuessa toista vuotta covid-19 aiheuttaa erilaisia kriisejä maasta riippuen. Maat, joissa rokotustiheys on korkea, alkavat vähitellen poistaa rajoituksia ja siirtyä lähemmäs normaalitilaa. EU:n jäsenvaltioissa rokotustiheys on jo yli 70 annosta sataa ihmistä kohden, ja maat keskittyvät nyt talouskriisiin ja elvytyssuunnitelmiin. Taloudellinen toiminta ja kulutus piristyvät jälleen. Samaan aikaan terveyskriisi ravistelee edelleen maita, joissa rokotteita ei juuri ole saatavilla, mikä korostaa maailmanlaajuista eriarvoisuutta tiiviisti yhteen liittyneessä maailmassa.

Pandemia on myös käynnistänyt pohdintoja ja toimia eriarvoisuuden torjumiseksi. Korkeamman tulotason maita ja pandemiasta vähemmän kärsineitä maita on kehotettu auttamaan muita toimittamalla lääkintätarvikkeita, hengityskoneita ja nyt myös rokotteita. Viime kuussa EU:n johtajat lupasivat lahjoittaa 100 miljoonaa koronarokoteannosta apua tarvitseville maille. Tämän jälkeen G7-maiden johtajat sitoutuivat lahjoittamaan miljardi rokoteannosta alemman tulotason maille vuonna 2021. Valitettavasti nämä määrät ovat edelleen huomattavasti liian pieniä, sillä WHO:n mukaan rokotetta tarvitaan 10 miljardia annosta.

Resurssit, vaikutukset ja hyödyt jakautuvat epätasaisesti

Kansainvälisen luonnonvarapaneelin vuoden 2019 Global Resources Outlook -raportissa vahvistetaan, että luonnonvarojen käyttö, siitä saatavat hyödyt ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset jakautuvat epätasaisesti maiden ja alueiden kesken. Korkean tulotason maat, joihin kuuluvat myös EU:n jäsenvaltiot, kuluttavat edelleen huomattavasti enemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat huomattavasti enemmän ympäristöhaittoja kuin alhaisen tulotason maat.

Maaliskuussa 2020 hyväksytty uusi kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma on Euroopan unionin resurssien käyttöä koskevan toiminnan kulmakivi. Suunnitelma sisältää monenlaisia toimia, jotka koskevat tuotesuunnittelua, kiertotalouden prosesseja, kestävämpää kulutusta ja jätteen syntymisen ehkäisemistä. Suunnitelmassa edellytetään ja täsmennetään toimia keskeisten tuotteiden arvoketjuissa. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa elektroniikka, tieto- ja viestintätekniikka, paristot, pakkaukset, muovit, tekstiilit, rakennukset ja rakentaminen sekä elintarvikkeet, vesi ja ravinteet. Suunnitelma on näin ollen eräs Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tärkeimmistä osatekijöistä (Euroopan unionin kokonaisvaltainen vastaus ympäristö-, ilmasto- ja sosioekonomisiin haasteisiin). Lisäksi suunnitelmalla ohjataan merkittävissä määrin investointeja sekä koronaviruksen jälkeistä elpymistä että eurooppalaisen talousmallin kestävää siirtymää varten.

Sosiaalinen ulottuvuus ja hallintotapa ovat paremman uudelleenrakentamisen avaintekijöitä

EEA keskittyy työssään tiiviisti ympäristön seurantaan ja etenemiseen kohti kiertotaloutta. Se pyrkii tunnistamaan toimintatapoja ja kiertotalouden liiketoimintamalleja koskevia vaihtoehtoja keskeisten tuotteiden arvoketjujen yhteydessä. EEA tukee edelleen EU:n päättäjiä keskeisten tuotteiden arvoketjujen yhteydessä ja osallistuu globaalien resurssien arviointeihin kansainvälisen luonnonvarapaneelin välityksellä. Kun talous alkaa elpyä, voidaanko se rakentaa uudelleen entistä paremmaksi?

Resurssien kestävän käytön saavuttaminen Euroopassa ja maailmanlaajuisesti edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia tuotanto- ja kulutusjärjestelmiin. Todellinen haaste on kuitenkin kaukana tuotantoprosessien tehostamisesta. Todellisen kestävyyden saavuttamiseksi täytyy puuttua myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Tämä on hallintokysymys: miten varmistetaan resurssien saatavuus ja puhdas ympäristö kaikille? EEA tuo edelleen esiin sosiaalisen ulottuvuuden ja edellä mainitun hallintokysymyksen asiaankuuluvissa arvioinneissa ja toimintapoliittisissa keskusteluissa.

 Hans Bruyninckx

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Pääkirjoitus on julkaistu EEA:n uutiskirjeessä kesäkuussa 2021.

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage

Tagit

kuuluu seuraaviin kategorioihin:
kuuluu seuraaviin kategorioihin: social inequalities
tallenna toimenpiteet