Määrätietoinen ja sitoutunut kestävään Eurooppaan

Nykyajan uhkat 

Nyt 50 vuotta myöhemmin kohtaamme nykyaikaiselle yhteiskunnalle perustavanlaatuisia uhkia – ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, raju saastuminen ja maapallon luonnonvarojen ehtyminen yhdessä erittäin epäeettisen maailmanlaajuisen eriarvoisuuden kanssa. Olemme säätäneet ja institutionalisoineet ympäristöpolitiikkaa lähes kaikkialla, parantaneet tieteellistä tietämystämme ja teknologiaa, lisänneet tietoisuutta ja luoneet laajan maailmanlaajuisen hallintoinfrastruktuurin. Emme kuitenkaan ole onnistuneet puuttumaan hallitsevan talousmallimme ja sen tuotanto- ja kulutusjärjestelmien perustavanlaatuiseen kestämättömyyteen.

Kuten Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans toteaa: ”malli on rikki, tarvitaan uusi malli”. 

Maailmanlaajuisten tavoitteiden kolme sukupolvea – ympäristöä ja kehitystä koskeva Agenda 21, vuosituhannen kehitystavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet – eivät ole muuttaneet tätä perustavanlaatuisesti. Meidän on keskityttävä tekemään asioita paremmin, mutta ennen kaikkea eri tavoin. 

EU:n vastaus: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 

Euroopan unioni pyrkii vastaamaan näihin kriiseihin laatimallaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla. Se on epäilemättä kaikkien aikojen kunnianhimoisin, yhdennetyin, kattavin ja tulevaisuuteen suuntautunein poliittinen ja toimintapoliittinen strategia Euroopan lisäksi myös maailmanlaajuisesti. Se on todella mullistava. Siinä yhdistetään ympäristö- ja ilmastotavoitteet sosiaalisiin ja taloudellisiin ulottuvuuksiin, mukaan lukien yhteys rahoitusmaailman rooliin ja Euroopan teolliseen tulevaisuuteen tavoilla, joita EU:ssa ei viime aikoihin mennessä voitu kuvitella. 

Merkille pantavaa on myös se, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on pysynyt voimakkaana suunnannäyttäjänä myös Eurooppaa kohdanneiden kriisien, kuten covid-19-kriisin, Ukrainan sodan, EU:n talouteen ja julkiseen talouteen kohdistuvien vakavien paineiden sekä sosiaalisten jännitteiden keskellä. Joillakin aloilla kriisit ovat jopa vahvistaneet kiireellisen muutoksen tarvetta. Samoin kävi myös energiakäänteen, EU:n talousarvioiden ja rahoituksen suunnan sekä oikeudenmukaisen siirtymän kohdalla. Tietoinvestoinneissa nähdään epävakaan, epävarman, monimutkaisen ja epäselvän maailman seuraukset (ns. VUCA-maailma, Volatile, Uncertain, Complex, Ambiguous). Huomiota kiinnitetään enemmän systeemiseen tutkimukseen ja toimintakeskeiseen tiedon tuottamiseen, ennakointiin ja yhä enemmän tieteen ja politiikan rajapintoihin kriisitilanteisiin reagoimiseksi. Nämä kriisit ovat myös lisänneet keskustelua Euroopan roolista maailmassa ja mallimme ulkoisen kestävyyden ulottuvuuksista. 

Samaan aikaan on tullut esiin monia erilaisia argumentteja, jotka vastustavat Euroopan vihreitä tavoitteita. Näissä väitteissä ei oteta huomioon, että on ehdottoman välttämätöntä puuttua ilmastonmuutokseen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön. Euroopan komission vuotuinen työsuunnitelma 2023 on tässä yhteydessä harvinaisen selkeä: meidän on nopeutettava systeemistä siirtymää yhteiskunnissamme. 

Siirtymän hidastaminen tai tavoitteiden purkaminen pahentaisi tilannetta ja olisi siksi vastuutonta. Taakka vain siirtyisi jälkipolville. 

Määrätietoinen visio 

Palataan isääni. Hän uskoi yhteiseen Eurooppaan. Hän uskoi ainutlaatuiseen poliittiseen hankkeeseen yhdistää maanosa, jossa on vuosisatojen varrella käyty lukematon määrä sotia. Hänelle Eurooppa oli paljon enemmän kuin vapaat markkinat. Hän olisi ollut innoissaan, jos olisi saanut nähdä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (eikä pelkästään siksi, että siinä mainitaan viraston lippulaivaraportti SOER 2020 tietopohjana). Hän olisi kuitenkin ollut yhtä lailla huolissaan hukatusta ajasta, tavoitteiden karsimiseen pyrkivien lyhytkatseisesta ja kapea-alaisesta keskittymisestä ja niistä, jotka edelleen ajattelevat, että voimme rakentaa tulevaisuuden maapallolla, jota hyväksikäytämme, saastutamme ja tuhoamme jatkuvasti. 

Jean Monnet’n sanoin, kun häneltä kysyttiin, oliko hän optimistinen: ”En ole pessimisti enkä optimisti. Olen määrätietoinen.” Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vision toimeenpano edellyttää todennäköisesti enemmän määrätietoisuutta tulevina vuosikymmeninä, kuin sen ja asiaan liittyvän lainsäädännön laatiminen on edellyttänyt neljän viime vuoden aikana. 

Viimeisten kymmenen vuoden aikana minulla on ollut valtava ilo työskennellä EEA:ssa yhdessä erittäin sitoutuneiden kollegoiden ja omistautuneiden yhteistyökumppaneiden verkoston sekä muiden eurooppalaisten huippuasiantuntijoiden verkostojen kanssa. Olen vilpittömästi kiitollinen kaikille teille ja kiitollinen tästä etuoikeudesta. 

Toivotan meille kaikille henkilökohtaista ja kollektiivista määrätietoisuutta!