All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Sen lisäksi, että Euroopan ympäristökeskus (EEA) tarjoaa luotettavaa tietoa ympäristöstä ja ilmastosta, se pyrkii parantamaan myös organisaationsa ympäristönsuojelun tasoa. Haastattelimme Melanie Sporeria, joka koordinoi näitä toimenpiteitä EEA:ssa. Siihen käytetään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS).
Euroopassa on eletty jo vuoden ajan covid-19-pandemian ja sen vaikutusten kanssa, mutta samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvien toimenpidepakettien kunnianhimoisia tavoitteita on viety eteenpäin. On tärkeää pysyä tavoitteissa ja varmistaa, että Eurooppa on vuonna 2050 palautumiskykyinen ja solidaarinen sekä tarjoaa kansalaisilleen myös terveellisen ympäristön.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on Euroopan unionille ensisijaisen tärkeä tavoite. Miten kaupungit saadaan toteuttamaan tärkeitä toimenpiteitä, joilla näitä vaikutuksia lievennetään ja parannetaan kaupunkialueiden kestävyyttä ja kykyä sietää ilmastonmuutosta? Kysyimme Euroopan ympäristökeskuksen kaupunkien kestävän kehityksen asiantuntijalta Ivone Pereira Martinsilta, mitä virasto tekee auttaakseen tässä ensiarvoisessa työssä.
Ilmansaaste, melusaaste ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat keskeisiä riskejä eurooppalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Selvitimme Catherine Ganzlebeniltä, Alberto Gonzálezilta ja Eulalia Perisiltä, mitä EEA tekee lisätäkseen tietämystä näistä tärkeistä aiheista. Catherine Ganzleben on ilmansaasteita, ympäristöä ja terveyttä käsittelevän ryhmän päällikkö, Alberto González ilmanlaatuasiantuntija ja Eulalia Peris melusaasteasiantuntija.
Yhteinen strategiamme osoittaa kulkusuuntamme. Se esittelee uuden tavan työskennellä yhdessä ja luoda tietämystä – entistä ketterämmin, responsiivisemmin, ennakoivammin, toteuttamiskelpoisemmin – kohtaamiemme haasteiden ja tulevalla vuosikymmenellä tarvitsemamme tietämyksen mukaisesti.
Covid-19-pandemia on osoittanut selkeästi, miten hauraita yhteiskuntamme ja taloutemme voivat olla, kun niitä kohtaa merkittävä isku. Ympäristön tilan heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi tällaisten iskujen odotetaan lisääntyvän ja tulevan entistä ankarammiksi. Epävarma tulevaisuus ja haasteiden moninaisuus pakottavat meidät varmistamaan, että kaikki tänä kriittisenä aikana tekemämme päätökset edistävät yhteiskuntaa ja kestävyyttä koskevien tavoitteidemme saavuttamista.
Muovisaasteen ja muovijätteen tiedetään olevan iso ympäristöongelma. Viime vuosina markkinoille on tullut uusia muovituotteita, joiden väitetään olevan ympäristöystävällisempiä. Äskettäin julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) katsauksessa niitä arvioidaan ympäristön näkökulmasta. Asian selvittämiseksi lähemmin tapasimme Almut Reichelin, joka työskentelee Euroopan ympäristökeskuksen kestävän resurssien käytön ja jätealan asiantuntijana.
Miten voimme tehdä maailmasta nykyistä kestävämmän ja selviytymiskykyisemmän koronaviruksen aiheuttaman kriisin jälkeen? Tänä kriittisenä aikana, kun tehdään tulevaisuuttamme muovaavia tärkeitä elvytyspäätöksiä, Euroopan ympäristökeskus kokoaa yhteen koronavirukseen ja ympäristöön liittyvää tietoa ja osallistuu tietoon perustuvaan keskusteluun.
Euroopan ympäristökeskus (EEA) on äskettäin julkaissut raportin muutoksentekijöistä, jotka vaikuttavat Euroopan ympäristöä ja kestävyyttä koskeviin tulevaisuudennäkymiin. Haastattelimme raportin hankepäällikköä Lorenzo Beniniä, joka työskentelee ympäristövirastossa järjestelmien arvioinnin ja kestävyyden asiantuntijana.
Euroopan maissa toteutetaan äärimmäisiä toimenpiteitä, jotta rajoitettaisiin covid-19-viruksen vaikutukset eurooppalaisten terveyteen ja talouteen. Tällaisilla kriiseillä on yleensä välittömiä ja vakavia vaikutuksia koko väestöön ja talouteen. Koska koronaviruskriisi voi vaikuttaa talouden keskeisiin sektoreihin, kriisin odotetaan vähentävän myös joitakin taloudellisen toiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Yhteiskunnalle kalliit ja odottamattomat sokit eivät kuitenkaan ole se tapa, jolla Euroopan unioni on sitoutunut muuttamaan talouttaan ja saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja äskettäin ehdotetussa eurooppalaisessa ilmastolaissa vaaditaan sen sijaan vähentämään päästöjä peruuttamattomasti ja vaiheittain sekä varmistamaan oikeudenmukainen siirtymä, jossa tuetaan niitä, joihin muutos vaikuttaa.
Melusaaste on kasvava ongelma kaikkialla Euroopassa, eivätkä ihmiset ole useinkaan tietoisia sen terveysvaikutuksista. Pyysimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ympäristömelun asiantuntijaa Eulalia Peristä kommentoimaan EEA:n aiemmin tässä kuussa julkaiseman raportin ”Environmental noise in Europe – 2020” keskeisiä havaintoja.
Euroopan ympäristökeskus julkaisi aiemmin tässä kuussa Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 käsittelevän raporttinsa (SOER 2020). Sen mukaan Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, jos seuraavan kymmenen vuoden aikana ei puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Raportissa esitettiin myös joitakin keskeisiä ratkaisuja, joiden avulla Eurooppa voisi jälleen edetä kohti tavoitteitaan. Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen SOER-raportin koordinoinnin ja arvioinnin asiantuntijan Tobias Lungin, ja kysyimme häneltä vuoden 2020 raportin merkityksestä.
Vuosi 2019 tullaan muistamaan käännekohtana ilmasto- ja ympäristötoimissa Euroopassa. Miljoonat ihmiset Euroopassa ja ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään ja kehottaneet päätöksentekijöitä ryhtymään toimiin. Näyttöön perustuvat tieteelliset arviot painottavat, kuinka laajoja edessä olevat haasteet ovat ja että toimiin on ryhdyttävä viivyttelemättä. Yksi näistä arvioista on Euroopan ympäristökeskuksen raportti ympäristön tilasta (SOER 2020). Nämä vaatimukset ollaan nyt muuttamassa uudeksi toimintasuunnitelmaksi. Euroopan komission esittämä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on lupaava alku tulevalle kriittiselle vuosikymmenelle.
Euroopan komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen on vahvistanut johtamansa komission poliittiset suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Hänen ohjelmansa ydin muodostuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (European Green Deal), jossa esitetään entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyviä toimia. EU:n politiikan avulla on torjuttu jo pitkään ympäristön tilan heikkenemistä ja ilmastonmuutosta. Osa toimista on onnistunut, osa ei. Uusi toimikausi sekä uusi Euroopan komissio ja parlamentti tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa ja vauhdittaa ympäristöystävällistä ja oikeudenmukaista muutosta Euroopassa. Tätä tukee myös suuren yleisön vaatimukset tällaisille toimille.
Viime kesän helleaallot ja äärimmäiset sääilmiöt ovat rikkoneet ennätyksiä Euroopassa ja vahvistaneet käsitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkityksestä. Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijan, Blaz Kurnikin, keskustellaksemme aikaisemmin tässä kuussa julkaistusta EEA:n raportista, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen Euroopassa.
Miltä Euroopan ympäristö näyttää 25 vuoden kuluttua? Olemmeko saavuttaneet yhteisen visiomme ”hyvästä elämästä maapallon resurssien rajoissa”? Pystymmekö rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja rakentamaan kaupunkeja, jotka kestävät ilmastonmuutosta ja joita ympäröivä luonto on terve? Tämä huolettaa eurooppalaisia yhä enemmän, kuten äskettäiset Euroopan parlamentin vaalit osoittavat. Myös Euroopan seuraava sukupolvi vaatii ryhtymään heti toimiin, mutta miten heidän vaatimuksensa kestävästä tulevaisuudesta vaikuttavat Euroopan ympäristö-, yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan? EEA pohtii 25. vuosipäivänään, miten Euroopan ympäristötietämys ja -politiikka ovat kehittyneet kuluneiden 25 vuoden aikana ja miten EEA pystyy yhdessä verkostojensa kanssa tukemaan kestävyyttä edistäviä toimia seuraavien 25 vuoden aikana.
Muovijäte on valtava ongelma, joka vain pahenee. Mitä Euroopan unioni on tehnyt asialle? Ioannis Bakas, joka on EEA:n jätteen synnyn ehkäisyn asiantuntija, esittää pääkohdat muovijätteen synnyn ehkäisyä Euroopassa käsittelevästä EEA:n raportista, joka julkaistiin aiemmin tässä kuussa.
Tarvitaan kohdennettuja toimia, jotta Euroopan haavoittuvimmassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten köyhiä, ikääntyneitä ja lapsia, voitaisiin suojella paremmin ympäristöhaitoilta, kuten ilmansaasteilta, melusaasteelta ja äärilämpötiloilta. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ilmastonmuutosasiantuntija Aleksandra Kazmierczak kertoo, mitkä ovat tärkeimmät havainnot ympäristökeskuksen uudessa raportissa, jossa arvioidaan sosiaalisen epätasa-arvon ja ilmansaasteille, melulle ja äärimmäisille lämpötiloille altistumisen välisiä yhteyksiä.
Maapallolla on ennennäkemättömiä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä haasteita, jotka yhdessä uhkaavat hyvinvointiamme. Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä ryhtyä päättäväisiin toimiin. Tehtävä voi vaikuttaa lannistavalta, mutta edelleenkin on mahdollista kääntää joitakin kielteisiä suuntauksia, tehdä muutoksia haittojen minimoimiseksi, palauttaa elintärkeät ekosysteemit ja suojella jäljellä olevia ekosysteemejä entistä tehokkaammin. Pitkän aikavälin kestävyys edellyttää, että ilmastoa, taloutta ja yhteiskuntaa käsitellään saman kokonaisuuden erottamattomina osina.
Ovatko sähköajoneuvot ilmaston ja ilmanlaadun kannalta parempia kuin bensiini- tai dieselautot? Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) liikenne- ja ympäristöasiantuntijan Andreas Unterstallerin ja keskustelimme sähköautoista sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista. Sähköautot ovat EYK:n viimeisimmän raportin pääaihe.
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/articles/all-articles or scan the QR code.
PDF generated on perjantai 22. marraskuuta 2024, 21.09
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14