All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja se, miten yhteiskuntamme voivat selviytyä ja paremmin varautua terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin, ovat olleet EEA:n keskeisiä työaloja tänä vuonna. Tapasimme kolme asiantuntijaa, Ine Vandecasteelen, Aleksandra Kazmierczakin ja Eline Vanuytrechtin, jotka ovat tarkastelleet erityisesti sitä, miten voimme parantaa sopeutumista ja parantaa kaupunkien sietokykyä sekä tunnistaa tulvista, kuivuudesta ja veden laadusta aiheutuvia uusia ilmastollisia terveysriskejä.
Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat valitsemassa uutta Euroopan parlamenttia ja määrittelemässä EU:n politiikan suuntaa seuraaviksi viideksi vuodeksi. Kysyimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) toiminnanjohtaja Leena Ylä-Monoselta näiden vaalien merkityksestä sekä tulevista ympäristö- ja ilmastohaasteista.
Euroopan ympäristökeskus julkaisi hiljattain tärkeimmän raporttinsa, Euroopan ilmastoriskien arviointi (EUCRA). Sen on tarkoitus auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien kasvavien riskien käsittelyä Euroopassa. Haastattelussa ovat työyhteisöstämme Julie Berckmans, Marianne Dons Tychsen ja Hans-Martin Füssel, jotka ovat työskennelleet tiiviisti raportin parissa kahden viime vuoden ajan.
Ympäristön pilaantuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat kaikkiin, olipa sitten kyse terveydestä, taloudesta tai yhteiskunnasta. Eurooppa on laatinut kunnianhimoisia politiikkoja ja tavoitteita, jotta kasvaviin ympäristöhaasteisiin ja -vaikutuksiin voitaisiin vastata. Tavoitteissa etenemisen arvioinnista käy ilmi, että ympäristö- ja ilmastopolitiikka – ja tarvittaessa lisätoimenpiteet – ja niiden sisällyttäminen muihin politiikan aloihin on pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta EU voisi saavuttaa tavoitteensa. Riittävä rahoitus on avainasemassa, jotta eteneminen olisi nopeampaa.
Euroopan unioni on laatinut ja toteuttanut toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä 1980-luvulta lähtien ja edistänyt niillä merkittävästi ilmanlaadun parantumista. Ilman saastuminen on kuitenkin Euroopassa edelleen suurin ympäristöriski ihmisten terveydelle. Tämä riski on vieläkin suurempi, kun siihen yhdistetään äärimmäisen kuumuuden kaltaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka vaikuttavat eniten haavoittuviin ryhmiin, kuten vanhuksiin ja lapsiin.
Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot kiinnittävät entistä enemmän huomiota biomassaan ja siihen, miten se auttaa siirtymässä kohti kestävää ja ilmastoneutraalia taloutta. Katarzyna Kowalczewska on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF:n) integroinnin asiantuntija. Hänen haastattelussaan käsitellään Euroopan ympäristökeskuksen tuoretta boimassajulkaisua "The European Biomass Puzzle" ja sitä, miksi päättäjien on pohdittava aihetta huolellisesti.
Monissa muovisissa ja metallisissa elintarvikepakkauksissa ja muissa kulutustavaroissa käytetyn synteettisen kemikaalin, bisfenoli A:n (BPA), käyttö ja ihmisten altistuminen sille on kasvava huolenaihe eri puolilla Eurooppaa. Tapasimme kemikaaleihin, ympäristöön ja terveyteen perehtyneen Euroopan ympäristökeskuksen asiantuntijan Magnus Løfstedtin ja keskustelimme äskettäin julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen katsauksessa esitetyistä bisfenoli A:n riskeistä.
Kesä 2023 muistetaan eteläisen Euroopan äärimmäisistä sääilmiöistä, jotka käsittivät niin maastopaloja kuin katastrofaalisia tulvia. Kuinka valmiita olemme kohtaamaan tällaisia tapahtumia ja niiden vaikutuksia? Jatkuvat helleaallot vaikuttavat miljooniin eurooppalaisiin eri puolilla maanosaa. Useita yhteisöjä koettelevat maastopalot ja äkkitulvat vaativat vieläkin kunnianhimoisempia toimia, jotta voidaan toimia uusien realiteettien mukaisesti ja nopeuttaa siirtymistä kohti kestävää kehitystä.
Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, miten kulutuksemme vaikuttaa luontoon ja ilmastoon. Yksi keskeisistä kulutuskohteista on vaatteet ja muut tekstiilit. Haastattelimme Euroopan ympäristökeskuksen kiertotalouden, kulutuksen ja tuotannon asiantuntijaa Lars Mortensenia, joka on ollut mukana useissa tekstiileistä ja niiden ympäristövaikutuksista tehdyissä arvioissa.
Vuosi 1972: Muistan, kuinka kävelimme isäni kanssa kotiin Antwerpenin kirjamessuilta suuren kirjapinon kanssa. Kolme niistä kirjoista teki minuun vaikutuksen: kirja uhanalaisista lajeista, Times Atlas of the World -karttakirja ja Kasvun rajat (Limits to Growth). Vuosien mittaan isä rohkaisi kiinnostustani luontoon, paljon lähiympäristöämme laajempaan maailmaan ja sellaiseen tieteeseen, joka kävi kriittistä keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta.
Pelissä on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Planeettamme lämpeneminen ja lajikato ovat hälyttäviä. Viime kuukausina järjestetyt kaksi maailmanlaajuista konferenssia kokosivat ihmisiä eri puolilta maailmaa käsittelemään kaikille yhteistä aihetta: ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta. Molempiin liittyvät haasteet ovat seurausta samasta ongelmasta eli tuotannon ja kulutuksen kestämättömyydestä. Vaikka neuvottelut ovat monimutkaisia, ne ovat ratkaisevan tärkeitä maailmanlaajuisen tietoisuuden, yhteisymmärryksen ja kiireellisten toimien kannalta.
Keitä energian tuottajakuluttajat ovat, ja millainen rooli heillä voi olla uusiutuvan energian käytön edistämisessä eri puolilla Eurooppa? Keskustelimme Euroopan ympäristökeskuksen energia- ja ympäristöasiantuntija Javier Esparragon kanssa siitä, miten kansalaiset, instituutiot ja yritykset voivat auttaa nykyisen energiakriisin ratkaisemisessa ryhtymällä tuottajakuluttajiksi, jotka sekä tuottavat että käyttävät uusiutuvaa energiaa. Euroopan ympäristökeskus julkaisi aiemmin tässä kuussa raportin, jossa esitetään yleiskatsaus uusiutuvan energian tuottajakuluttajien roolista ja sen yleistymisestä paremman ja edullisemman teknologian ja sitä edistävän politiikan seurauksena.
Pandemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset helleaallot ja kuivuus, inflaatio, sota ja energiakriisi – nämä kriisit ovat toinen toisensa jälkeen koetelleet kansalaisia. Tulevaa talvea leimannee jatkuva epävarmuus ja huomattava epävakaus maailmanmarkkinoilla, kuten energia- ja elintarvikemarkkinoilla. Ne vaikuttavat joihinkin maihin ja ryhmiin muita enemmän. Näiden kriisien ratkaiseminen edellyttää erityisesti pitkällä aikavälillä järkkymätöntä poliittista sitoutumista ja investointeja kestävyyteen yhteiskuntiemme kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Liikenne yhdistää ihmisiä, paikkoja, kulttuureja ja talousalueita mutta se myös kuormittaa huomattavasti ympäristöä ja ilmastoa. Keskustelimme kahden Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) liikenne- ja ympäristöasiantuntijan, Rasa Narkeviciuten ja Tommaso Sellerin, kanssa Euroopan liikennejärjestelmän kestävyyden parantamiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä äskettäin julkaisemastamme raportista.
Ympäristön pilaantuminen vaikuttaa terveyteen ja elämänlaatuun. Euroopan ympäristökeskuksen arvioinneissa on korostettu näitä vaikutuksia ja mahdollisia hyötyjä, joita voisimme saada puhtaammasta ympäristöstä. Voimme muun muassa ehkäistä syöpää sekä yleisesti parantaa elämänlaatuamme kaikilla toimilla, jotka edistävät nollapäästötavoitteen saavuttamista Euroopassa.
Euroopan unionilla on kunnianhimoisia suunnitelmia päästöjen ja saastumisen merkittävästä vähentämisestä tulevina vuosikymmeninä. Äskettäin käyttöön otettiin saasteettomuustoimintasuunnitelma, jossa keskitytään ilman, veden ja maaperän pilaantumisen vähentämiseen tasolle, jota ei pidetä haitallisena ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Keskustelimme aiheesta Euroopan ympäristökeskuksen ympäristö-, terveys- ja hyvinvointiasiantuntija Ian Marnanen kanssa. Hän valmistelee parhaillaan Euroopan ympäristökeskuksen tulevaa saasteettomuusraporttia, joka on määrä julkaista myöhemmin tänä vuonna.
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan muutti ukrainalaisten elämän hetkessä. Tämän oikeuttamattoman sodan vaikutukset tuntuvat vuosia paitsi Ukrainassa myös sen rajojen ulkopuolella ja ulottuvat jopa tuleviin sukupolviin.
Euroopan ympäristökeskus (EEA) ja Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) julkaisivat äskettäin Euroopan meriliikenteen ympäristöraportin (EMTER), joka on yhteinen arviointi Euroopan meriliikenteen ympäristövaikutuksista. Haastattelimme EEA:n vesiasioita ja mereen liittyviä kysymyksiä käsittelevän ryhmän päällikköä Stéphane Isoardia, joka johti raportin laatimiseen osallistunutta EEA:n työryhmää.
EU on asettanut kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita hiilineutraaliudesta kiertotalouteen ja puhtaammasta ilmasta puhtaampaan liikenteeseen. Suurin osa eurooppalaisista asuu kaupungeissa. Siksi niillä on oltava ratkaiseva rooli EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Miten kaupungeista voidaan siis tehdä kestäviä?
Politiikan käytäviltä aina akateemisille foorumeille keskustelua maailmanlaajuisista kriiseistä käydään ympäri maailman: aiheina ovat niin terveyskriisit, talous- ja rahoituskriisit, ilmastokriisit kuin luontokriisitkin. Viime kädessä ne ilmentävät kaikki samaa ongelmaa eli kestämätöntä tuotantoa ja kulutusta. Covid-19-kriisi on kuitenkin paljastanut maailmantalouden ja yhteiskunnan eriarvoisuudesta kumpuavan järjestelmien heikkouden.
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/articles/all-articles or scan the QR code.
PDF generated on tiistai 26. marraskuuta 2024, 16.01
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa