All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Uutiset
EEA on julkaissut täydellisen ‘(ilmanlaatu Euroopassa 2022) -arvioinnin, jossa esitellään nykyistä ilmanlaatua Euroopassa, arvioidaan ilman saastumisen vaikutuksia terveyteen ja ekosysteemeihin ja tunnistetaan ilmaan vapautuvien päästöjen lähteitä.
’EEA:n analyysin mukaan ilman saastuminen aiheuttaa edelleen merkittäviä terveysriskejä Euroopassa, koska se aiheuttaa kroonisia sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia. EU:n kaupunkiväestöstä 96 prosenttia altistui vuonna 2020 pienhiukkaspitoisuuksille (PM2,5), jotka ylittivät WHO:n ohjearvon 5 mikrogrammaa kuutiometriä kohden (µg/m3). Ilman saastuminen heikentää lisäksi biologista monimuotoisuutta ja vahingoittaa maatalouskasveja ja metsiä ja näin aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita.
Huono ilmanlaatu etenkin kaupunkialueilla heikentää edelleen EU:n kansalaisten terveyttä. EEA:n tuoreimpien arvioiden mukaan vähintään 238 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti EU:ssa vuonna 2020 altistustuttuaan PM2,5- pienhiukkaspitoisuuksille, jotka ylittivät WHO:n ohjearvon 5 µg/m3. Typpidioksidipäästöt aiheuttivat 49 000 varhaista kuolemaa ja otsonialtistus 24 000 varhaista kuolemaa EU:ssa.
Ennenaikaisten kuolemien lisäksi ilman saastuminen heikentää terveyttä ja lisää merkittävästi terveydenhuoltoalan kustannuksia. Esimerkiksi vuonna 2019 altistuminen PM2,5-pienhiukkasille aiheutti 175 702 keuhkoahtaumataudin takia menetettyä tervettä elinvuotta (YLD) 30:ssä Euroopan maassa.
Huomautus: Edellisvuosien tapaan eri ilmansaasteiden terveysvaikutuksia ei pidä laskea yhteen, jotta tietojen osittaisesta päällekkäisyydestä johtuva kaksinkertainen laskenta voidaan välttää. Tämä koskee sekä kuolleisuutta että sairauksia.
PM2,5-pienhiukkasille altistumisesta johtuvien varhaisten kuolemien määrä laski 45 prosenttia EU:ssa vuosina 2005–2020. Jos tämä suuntaus jatkuu, EU:n odotetaan saavuttavan saastettomuustoimintasuunnitelman tavoite vähentää ennenaikaisia kuolemia 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Saasteettomuusvisio vuodelle 2050 edellyttää kuitenkin lisätoimia. Vision tavoitteena on vähentää ilman saastuminen tasoille, joita ei enää pidetä haitallisena.
Ilman saastuminen vahingoittaa myös maan ja veden ekosysteemejä. Vuonna 2020 typpilaskeumien vahingollisia tasoja ilmeni 75 prosentissa EU:n koko ekosysteemialueesta. Tämä tarkoittaa 12 prosentin vähennystä vuodesta 2005, kun EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoite on saavuttaa 25 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä.
EEA:n analyysin mukaan 59 prosenttia metsäalueista ja 6 prosenttia viljelysmaista altistui alailmakehän otsonin haitallisille pitoisuuksille Euroopassa vuonna 2020. Alailmakehän otsonin vaikutus vehnäsatoihin aiheutti yhteensä noin 1,4 miljardin euron taloudelliset tappiot 35:ssä Euroopan maassa vuonna 2019. Tappiot olivat suurimmat Ranskassa, Saksassa, Puolassa ja Turkissa.
EEA:n analyysi osoittaa, että hiukkassaasteen päälähde Euroopassa on polttoaineen poltto asunto-, kaupan ja institutionaalisella sektorilla. Nämä päästöt liittyvät lähinnä kiinteiden polttoaineiden polttamiseen rakennusten lämmittämistä varten. Vuonna 2020 tämä sektori aiheutti 44 prosenttia PM10-päästöistä ja 58 prosenttia PM2,5-päästöistä. Näiden epäpuhtauksien muita merkittäviä lähteitä ovat teollisuus, tieliikenne ja maatalous.
Maatalous aiheutti myös ammoniakkipäästöistä valtaosan (94 %) ja yli puolet (56 %) metaanipäästöistä. Typpioksidien päälähteet olivat tieliikenne (37 %), maatalous (19 %) ja teollisuus (15 %).
Kaikkien keskeisten ilman epäpuhtauksien päästöt vähenivät edelleen EU:ssa vuonna 2020. Tämä suuntaus on jatkunut vuodesta 2005 lähtien, vaikka EU:n bruttokansantuote (BKT) on kasvanut huomattavasti tänä aikana, kuten EEA:n analyysissä huomautetaan.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma pyrkii parantamaan ilmanlaatua ja lähentämään EU:n ilmanlaatustandardeja WHO:n päivitettyjen ilmanlaadun ohjearvojen kanssa. EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelmassa asetetaan vuodelle 2050 visio, jonka tavoitteena on vähentää ilman, veden ja maaperän pilaantuminen tasoille, joita ei enää pidetä haitallisena terveydelle ja luonnon ekosysteemeille.
Lokakuussa 2022 Euroopan komissio ehdotti ilmanlaatudirektiivin tarkistusta, joka sisältää päästöjen kynnysarvojen tiukentamisen, laajennetun oikeuden puhtaaseen ilmaan – ja kansalaisten mahdollisen oikeuden vaatia korvauksia ilman saastumisesta johtuvista terveyshaitoista – ilmanlaadun seurantasääntöjen tiukentamisen ja kansalaisille tiedottamisen parantamisen.
EEA on arvioinut ilman saastumisen aiheuttamaa kuolleisuutta vuodesta 2014 lähtien. EEA käytti vuoteen 2021 asti WHO:n vuoden 2013 raportin suosituksia, jotka koskevat näyttöä ilman saastumisen terveysriskeistä. Tämän vuoden arvioinnissa EEA soveltaa ensimmäistä kertaa terveysvaikutuksia koskevia uusia suosituksia, jotka on annettu julkaisussa 2021 WHO air quality guidelines (WHO:n ilmanlaadun ohjearvot vuodelle 2021).
Menetelmämuutoksen vuoksi kuolemien arvioitu määrä on aiempaa pienempi, ja EEA on päivittänyt aiemmat arviot, jotta edistystä ja suhteellista muutosta kohti saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteita voidaan seurata johdonmukaisesti.
Joidenkin tutkimusten mukaan jo ilman saasteiden pienet pitoisuudet voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia ja ennenaikaisia kuolemia. EEA on arvioinut noita merkittävästi suurempia terveysvaikutuksia ”herkkyysanalyysissä”, josta esitetään yhteenveto terveysvaikutusten katsauksessa.
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/highlights/ilman-saastumisesta-johtuvien-ennenaikaisten-kuolemien or scan the QR code.
PDF generated on perjantai 22. marraskuuta 2024, 21.04
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa