All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja se, miten yhteiskuntamme voivat selviytyä ja paremmin varautua terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin, ovat olleet EEA:n keskeisiä työaloja tänä vuonna. Tapasimme kolme asiantuntijaa, Ine Vandecasteelen, Aleksandra Kazmierczakin ja Eline Vanuytrechtin, jotka ovat tarkastelleet erityisesti sitä, miten voimme parantaa sopeutumista ja parantaa kaupunkien sietokykyä sekä tunnistaa tulvista, kuivuudesta ja veden laadusta aiheutuvia uusia ilmastollisia terveysriskejä.
Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat valitsemassa uutta Euroopan parlamenttia ja määrittelemässä EU:n politiikan suuntaa seuraaviksi viideksi vuodeksi. Kysyimme Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) toiminnanjohtaja Leena Ylä-Monoselta näiden vaalien merkityksestä sekä tulevista ympäristö- ja ilmastohaasteista.
Ympäristön pilaantuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat kaikkiin, olipa sitten kyse terveydestä, taloudesta tai yhteiskunnasta. Eurooppa on laatinut kunnianhimoisia politiikkoja ja tavoitteita, jotta kasvaviin ympäristöhaasteisiin ja -vaikutuksiin voitaisiin vastata. Tavoitteissa etenemisen arvioinnista käy ilmi, että ympäristö- ja ilmastopolitiikka – ja tarvittaessa lisätoimenpiteet – ja niiden sisällyttäminen muihin politiikan aloihin on pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta EU voisi saavuttaa tavoitteensa. Riittävä rahoitus on avainasemassa, jotta eteneminen olisi nopeampaa.
Pelissä on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Planeettamme lämpeneminen ja lajikato ovat hälyttäviä. Viime kuukausina järjestetyt kaksi maailmanlaajuista konferenssia kokosivat ihmisiä eri puolilta maailmaa käsittelemään kaikille yhteistä aihetta: ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta. Molempiin liittyvät haasteet ovat seurausta samasta ongelmasta eli tuotannon ja kulutuksen kestämättömyydestä. Vaikka neuvottelut ovat monimutkaisia, ne ovat ratkaisevan tärkeitä maailmanlaajuisen tietoisuuden, yhteisymmärryksen ja kiireellisten toimien kannalta.
Keitä energian tuottajakuluttajat ovat, ja millainen rooli heillä voi olla uusiutuvan energian käytön edistämisessä eri puolilla Eurooppa? Keskustelimme Euroopan ympäristökeskuksen energia- ja ympäristöasiantuntija Javier Esparragon kanssa siitä, miten kansalaiset, instituutiot ja yritykset voivat auttaa nykyisen energiakriisin ratkaisemisessa ryhtymällä tuottajakuluttajiksi, jotka sekä tuottavat että käyttävät uusiutuvaa energiaa. Euroopan ympäristökeskus julkaisi aiemmin tässä kuussa raportin, jossa esitetään yleiskatsaus uusiutuvan energian tuottajakuluttajien roolista ja sen yleistymisestä paremman ja edullisemman teknologian ja sitä edistävän politiikan seurauksena.
Sen lisäksi, että Euroopan ympäristökeskus (EEA) tarjoaa luotettavaa tietoa ympäristöstä ja ilmastosta, se pyrkii parantamaan myös organisaationsa ympäristönsuojelun tasoa. Haastattelimme Melanie Sporeria, joka koordinoi näitä toimenpiteitä EEA:ssa. Siihen käytetään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS).
Euroopan maissa toteutetaan äärimmäisiä toimenpiteitä, jotta rajoitettaisiin covid-19-viruksen vaikutukset eurooppalaisten terveyteen ja talouteen. Tällaisilla kriiseillä on yleensä välittömiä ja vakavia vaikutuksia koko väestöön ja talouteen. Koska koronaviruskriisi voi vaikuttaa talouden keskeisiin sektoreihin, kriisin odotetaan vähentävän myös joitakin taloudellisen toiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Yhteiskunnalle kalliit ja odottamattomat sokit eivät kuitenkaan ole se tapa, jolla Euroopan unioni on sitoutunut muuttamaan talouttaan ja saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja äskettäin ehdotetussa eurooppalaisessa ilmastolaissa vaaditaan sen sijaan vähentämään päästöjä peruuttamattomasti ja vaiheittain sekä varmistamaan oikeudenmukainen siirtymä, jossa tuetaan niitä, joihin muutos vaikuttaa.
Euroopan komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen on vahvistanut johtamansa komission poliittiset suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Hänen ohjelmansa ydin muodostuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (European Green Deal), jossa esitetään entistä kunnianhimoisempia ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyviä toimia. EU:n politiikan avulla on torjuttu jo pitkään ympäristön tilan heikkenemistä ja ilmastonmuutosta. Osa toimista on onnistunut, osa ei. Uusi toimikausi sekä uusi Euroopan komissio ja parlamentti tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa ja vauhdittaa ympäristöystävällistä ja oikeudenmukaista muutosta Euroopassa. Tätä tukee myös suuren yleisön vaatimukset tällaisille toimille.
Ovatko sähköajoneuvot ilmaston ja ilmanlaadun kannalta parempia kuin bensiini- tai dieselautot? Tapasimme Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) liikenne- ja ympäristöasiantuntijan Andreas Unterstallerin ja keskustelimme sähköautoista sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista. Sähköautot ovat EYK:n viimeisimmän raportin pääaihe.
Euroopan unionin (EU) ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisimpia maailmassa ja kattavat useita eri politiikanaloja ilman laadusta, jätteistä ja veden laadusta energiaan ja liikenteeseen. Jäsenvaltioiden raportoimien tietojen perusteella Euroopan ympäristökeskus (EEA) auttaa seuraamaan etenemistä ja tunnistamaan aloja, joilla tarvitaan lisätoimia. Perustamisestaan lähtien 25 vuotta sitten EEA on kehittänyt tietoja ja tietämystä koskevaa työtään tukeakseen EU:n päätöksentekoa.
Ilmastonmuutos on aikamme merkittävimpiä haasteita. Sen vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, ja ne koskevat niin ihmisiä, luontoa kuin talouttakin. Ilmastonmuutoksen lieventämiseksi maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä huomattavasti. Jotta tämä yleinen tavoite voitaisiin toteuttaa konkreettisina toimenpiteinä, on ymmärrettävä monimutkaista järjestelmää, jossa eri lähteistä peräisin olevat päästöt liittyvät kansallisiin ja alueellisiin vaikutuksiin, globaaliin hallintoon ja mahdollisiin sivuhyötyihin. Euroopan ympäristökeskus pyrkii jatkuvasti lisäämään tietämystä, jota tarvitaan tehokkaiden käytännön toimenpiteiden suunnitteluun.
Euroopan ympäristökeskus (EYK) julkaisi äskettäin liikenne- ja ympäristöraportoinnin järjestelmän (TERM) vuosiraporttinsa, jossa on keskitytty tänä vuonna lento- ja laivaliikenteeseen. Molemmat alat kasvavat nopeasti, mikä vaikuttaa myös ympäristöön, erityisesti päästöihin. Pyysimme EYK:n ilmansaasteasiantuntija Anke Lükewilleä kertomaan tämän vuoden TERM-raportin tärkeimmistä asiakohdista.
Lainsäädäntö, teknologia ja saastuttavien fossiilisten energialähteiden vähentäminen useissa maissa on parantanut Euroopan ilmanlaatua viime vuosikymmeninä. Ilmansaasteet vaikuttavat kuitenkin yhä kielteisesti ihmisten terveyteen erityisesti kaupungeissa. Ilmansaasteiden vähentäminen on monimutkaista, joten siihen tarvitaan koordinoituja toimia monella eri alalla. Kansalaisten saamiseksi mukaan on tärkeää tarjota ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa. Uusi Euroopan ilmanlaatuindeksi on tehty juuri tätä varten. Ilmanlaadun paraneminen ei hyödytä ainoastaan terveyttämme, vaan se voi myös auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Euroopan unioni on sitoutunut moniin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan energiatehokkuutta ja tehostamaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Miten Euroopan ympäristökeskus aikoo seurata EU:n jäsenvaltioiden edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Pyysimme Melanie Sporeria, EYK:n ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiatalouden asiantuntijaa, valaisemaan EYK:n roolia tässä tehtävässä. Hän on kertonut vuosittaisesta edistymisestä viimeisimmässä Trends and Projections -raportissa.
Ilmastomme muuttuu. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, ja samalla on toteutettava toimenpiteitä, jotka auttavat meitä valmistautumaan nykyisiin ja tuleviin vaikutuksiin. Nämä molemmat toimintalinjat edellyttävät ennennäkemätöntä investointien suuntaamista uudelleen. Tämä tuotiin esiin Pariisin ilmastokokouksessa ja äskettäin Marrakeshin ilmastokokouksessa. Rahoitusala voi olla ja onkin keskeisessä roolissa, kun tuetaan EU:n muutosta vähähiiliseksi ja ilmastonmuutoksen kestäväksi kannalta yhteiskunnaksi.
Moderni yhteiskunta on riippuvainen tavaroiden ja ihmisten liikkumisesta, mutta nykyisillä liikennejärjestelmillämme on kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Keskustelimme tulevan sähköajoneuvoja koskevan raportin hankepäällikön Magdalena Jóźwickan kanssa ympäristöön liittyvistä haasteista ja eduista, jotka liittyvät sähkön käyttämiseen vaihtoehtona ajoneuvojen perinteisille polttoaineille.
Maailma asetti itselleen viime joulukuussa Pariisissa kunnianhimoisen tavoitteen: maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan reilusti alle kahteen asteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen esiteollisen ajan tasoon verrattuna. Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat aiemmin tässä kuussa järjestetyssä G20-huippukokouksessa sitoutuvansa virallisesti liittymään Pariisin sopimukseen. Se oli merkittävä askel eteenpäin kansainvälisissä ponnisteluissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tähän mennessä tekemät vähentämissitoumukset eivät kuitenkaan riitä tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Euroopan metsät hyödyttävät meitä monin tärkein tavoin. Ne tarjoavat puhdasta ilmaa, puhdasta vettä, luonnollisen hiilivaraston, puuta, ruokaa ja muita tuotteita. Metsissä elää monia lajeja, ja niistä löytyy monia elinympäristöjä. Euroopan metsien haasteista keskusteltiin Euroopan ympäristökeskuksen metsä- ja ympäristöasiantuntijan Annemarie Bastrup-Birkin kanssa.
Joka talvi Kööpenhaminan kuuluisan Tivolin, kaupungin keskustassa sijaitsevan vanhan ajan huvipuiston, portit aukeavat pidennetyn joulunajan virallisen alkamisen merkiksi. Tämän vuoden joulukuussa Tivolin tuikkivat valot jättää hyvin todennäköisesti varjoonsa COP 15 — historian tärkein maailmanlaajuinen ilmastonmuutosta käsittelevä kokous — kun tuhannet diplomaatit, poliitikot, liike-elämän edustajat, ympäristöaktivistit ja ilmastoasiantuntijat kaikkialta maailmasta kokoontuvat Tanskan pääkaupunkiin.
Bioenergia ei ole uutuus. Ihminen on polttanut puuta vuosituhansien ajan. Teollinen vallankumous 1800luvun puolivälissä toi niin sanotut fossiiliset polttoaineet eli pääasiassa hiilen ja öljyn etualalle. Fossiilisia polttoaineita on kuitenkin entistä vaikeampi löytää ja ottaa talteen, ne kallistuvat ja niistä käydään kiivasta poliittista keskustelua.
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/themes/climate/articles/articles_topic or scan the QR code.
PDF generated on lauantai 23. marraskuuta 2024, 00.00
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa