seuraava
edellinen
kohdat

Energia

Vaihda kieli
Sivu Viimeksi muokattu 15.03.2023
Topics:
Energiaa tarvitaan paitsi teollisuuden, kaupan ja yhteiskunnan vaurauden luomiseen myös henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja liikkumiseen. Energian tuotanto ja kulutus kuormittavat kuitenkin ympäristöä huomattavasti kasvihuonekaasujen ja ilmansaasteiden, maankäytön, jätteiden ja öljyvuotojen muodossa. Tämä kuormitus edistää ilmastonmuutosta, vahingoittaa luonnon ekosysteemejä ja ihmisen rakentamaa ympäristöä ja vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen.

Ihmisen toiminta edellyttää usein fossiilisten polttoaineiden polttamista. Tämä lisää ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin pitoisuutta ilmakehässä ja nostaa maapallon keskilämpötilaa. Maailmanlaajuinen energiankysyntä on kasvussa, ja tämä kasvattaa entisestään hiilidioksidipäästöjä.

Monissa maissa energiankysyntään vastataan ensisijaisesti fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu ja hiili). Niiden polttaminen tuottaa lämpöä, joka voidaan hyödyntää energiana. Polttoprosessissa polttoaineen sisältämä hiili reagoi hapen kanssa ja muodostaa ilmakehään vapautuvaa hiilidioksidia. Ilmaan pääsee myös saasteita (rikkidioksidia, typen oksideja ja hiukkasia), jotka vaikuttavat ilman laatuun. Teknisten toimenpiteiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten kehittymisen ansiosta tällaiset päästöt ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosikymmenten aikana.

Euroopan energiankulutuksen huippu nähtiin vuonna 2006 – vuonna 2010 energiaa kulutettiin noin neljä prosenttia vähemmän. Kulutuksen vähenemisen voidaan katsoa johtuvan osittain talouskriisistä, joskin siihen on vaikuttanut myös taloudellisen toiminnan ja energiankulutuksen välisen siteen heikkeneminen.

Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen eniten käytettyjä polttoaineita: keskivertoeurooppalaisen energiantarpeesta noin 77 prosenttia tyydytetään öljyllä, kaasulla ja hiilellä. Ydinvoimalla tuotetaan 14 prosenttia, ja jäljelle jäävät yhdeksän prosenttia tulevat uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2010 uudesta asennetusta kapasiteetista suurin osa oli aurinkosähkön tuotantokapasiteettia. Toisella sijalla oli kaasu ja kolmantena tuuli. Ydinvoiman tuotantokapasiteettia poistettiin käytöstä paljon enemmän kuin uutta otettiin käyttöön.

Keskivertoeurooppalainen kuluttaa vuodessa 27 megawattituntia (MWh). Luku käsittää kaiken kotitalouksien, teollisuuden ja liikenteen kulutuksen. Luku vaihtelee suuresti maasta toiseen, ja sama koskee kulutukseen liittyviä hiilidioksidipäästöjä, jotka riippuvat voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman käytöstä. Eniten energiaa kuluttaa nykyisin liikenne, joka on ollut vuodesta 1990 nopeimmin kasvava energiaa kuluttava ala.

Euroopan unionin politiikka

Energia on enenevässä määrin poliittinen painopiste. Se on yksi Eurooppa 2020 -strategian viidestä yleistavoitteesta. Energian osalta strategian tavoitteena on se, että

  • 20 prosenttia EU:n kuluttamasta energiasta olisi peräisi uusiutuvista energialähteistä
  • energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia.

Eurooppa 2020 -strategian energiaa koskevien erityistavoitteiden lisäksi monilla politiikanaloilla on puututtu muihin kiinnostaviin aihealueisiin, jotka esitetään tiivistetysti Euroopan komission verkkosivulla. Niitä ovat

  • toimitusvarmuuden parantaminen
  • EU:n talouden kilpailukyvyn ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen
  • energia-alan kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden kehittämisen edistäminen
  • energiaverotuksen alarajan asettaminen.

EYK:n toiminta

Energia-alalla EYK:n yhtenä tärkeänä tehtävänä on seurata sitä, miten alalla otetaan ympäristönäkökohdat huomioon. EYK päivittää ja julkaisee vuosittain joukon energia- ja ympäristöindikaattoreita. EYK julkaisee myös arviointeja uusiutuvien energiamuotojen eri osuuksien odotettavissa olevista ympäristöhyödyistä ja -haitoista.

Energia- ja ympäristöindikaattorit liittyvät kuuteen politiikan kannalta tärkeään kysymykseen:

  • Vaikuttavatko energian tuotanto ja kulutus haitallisesti ympäristöön?
  • Onko energian kulutus kasvussa?
  • Miten nopeasti energiatehokkuus lisääntyy?
  • Korvataanko haitallisempia polttoaineita vähemmän saastuttavilla polttoaineilla?
  • Miten nopeasti uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa otetaan käyttöön?
  • Otetaanko ympäristöhaitat aiempaa paremmin huomioon hinnoittelujärjestelmässä?

Indikaattorit vaikuttavat merkittävällä tavalla myös

  • EU:n kestävän kehityksen strategian seurantaan
  • EU:n kasvihuonekaasuja koskevan inventaarioraportin laatimiseen ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen mukaisesti
  • Kioton pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen suuntauksien ja ennusteiden raportointiin EU:ssa.

EYK arvioi myös sitä, millaisia ympäristöhyötyjä ja -haittoja uusiutuvista energiamuodoista odotettavasti aiheutuu, kun niiden osuus energian kokonaistuotannosta kasvaa. Tämä käsittää

Permalinks

Geographic coverage

Topics

Topics:
tallenna toimenpiteet