Ilmastonmuutosta koskeva politiikka

Ilmastonmuutoksen haaste ja se, miten reagoimme siihen, määrittelee meidät, meidän aikamme ja viime kädessä perinnnön, jonka jätämme maailmalle.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, 2007

Maailmanlaajuinen politiikka

UNFCCC:n pitkän aikavälin tavoite on "saada aikaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä". Kioton pöytäkirja on tämän saavuttamiseksi ensimmäinen askel. Siinä asetetaan päästöjen vähennystavoitteet monille teollistuneille maille, myös useimmille EU:n jäsenvaltioille, ja rajoitetaan päästöjen lisäyksiä muissa maissa:

• EU:n 15 vanhalla jäsenvaltiolla on yhteinen tavoite vähentää päästöjä kahdeksan prosenttia alle vuoden 1990 tason vuosina 2008–2012 (video). EU:n sisäisen sopimuksen mukaisesti toisille EU:n jäsenvaltioille sallitaan päästöjen lisäyksiä, kun taas toisten on vähennettävä päästöjään.
• Useimpien uusien jäsenvaltioiden tavoite on vähentää päästöjä kuudesta kahdeksaan prosenttia perusvuodesta (yleensä 1990).
  

Amerikan Yhdysvallat, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret, ei ole ratifioinut pöytäkirjaa.

Maiden odotetaan saavuttavan tavoitteensa kansallisen politiikan ja kansallisten toimenpiteiden avulla. Niiden on mahdollista täyttää osa päästöjen vähentämisen tavoitteestaan investoimalla päästöjä vähentäviin hankkeisiin kehittyvissä maissa (puhtaan kehityksen mekanismi, CDM tai kehittyneissä maissa (yhteistoteutus). CDM:n tavoitteena on tukea myös kestävää kehitystä muun muassa rahoittamalla uusiutuvan energian hankkeita.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli kehottaa vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti noin 50 prosenttia 2000-luvun puoliväliin mennessä. Tämä edellyttää, että kehittyneiden maiden on vähennettävä päästöjään 60–80 prosenttia. Kehittyvien maiden, joiden päästöt ovat suuret, kuten Kiinan, Intian ja Brasilian, on rajoitettava päästöjen kasvua.

UNFCCC:n sisällä neuvotellaan vuoden 2012 jälkeisestä kansainvälisestä sopimuksesta. Tavoitteena on päästä sopimukseen joulukuussa 2009 Kööpenhaminassa pidettäväksi suunnitellussa ilmastokonferenssissa.

Euroopan unionin politiikka

Monilla Euroopan mailla on päästöjen vähentämiseen tähtääviä kansallisia ohjelmia. Myös EU:n tasolla on hyväksytty erilaisia toimintalinjoja ja toimenpiteitä osana Euroopan ilmastonmuutosohjelmaa. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• uusiutuvan energian (tuulen, aurinkoenergian, biomassan) käytön lisääminen ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset
• energiatehokkuuden parantaminen muun muassa rakennuksissa, teollisuudessa ja kotitalouslaitteissa
• uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
• torjuntatoimenpiteet teollisuustuotannossa
• toimenpiteet, joilla vähennetään kaatopaikkojen päästöjä.

EU:n pyrkimykset vähentää päästöjä kustannustehokkaasti perustuvat EU:n hiilidioksidin päästökauppajärjestelmään (video) EU:n johtajat hyväksyivät maaliskuussa 2007 kunnianhimoisen ilmastonmuutos- ja energiasuunnitelman. Sen mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia (vuoden 1990 tasosta) ja uusiutuvan energian osuus EU:n kokonaisprimäärienergian käytöstä on vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia. Tammikuussa 2008 Euroopan komissio ehdotti uutta energia- ja ilmastopakettia päästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi (video). Eri alojen, kuten maatalouden, liikenteen ja rakentamisen sekä kaikkien jäsenvaltioiden on suoritettava oma tehtävänsä ja osallistuttava Euroopan tavoitteiden saavuttamiseen omien taloudellisten valmiuksiensa mukaisesti. Komissio ehdottaa, että EU:n päästökauppajärjestelmää vahvistetaan energiavaltaisilla aloilla, kuten teräs- ja kemikaaliteollisuudessa, jotta 20 prosentin tavoite voidaan saavuttaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä, mikä tarkoittaa myös aiempaa monipuolisempaa energianhankintaa Euroopassa.

Uusia politiikan aloja, joille kehitetään lisätoimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, ovat ilmailu (video), CO₂ ja autot (video) sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (video).

Jotkin EYK:n jäsenvaltiot ovat valmistelleet tai alkaneet valmistella kansallisia strategioita ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Euroopan komission vuonna 2007 julkaisemasta vihreästä kirjasta "Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Euroopassa – vaihtoehdot EU:n toimille" on parhaillaan käynnissä sidosryhmien kuuleminen.

Lisätietoja:

• Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus
• Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto jaEU's response to climate change -muistio (EU:n vastaus ilmastonmuutokseen)
• Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli