Euroopan ympäristö vuonna 2015: hyvinvointi edellyttää rohkeampia toimia politiikan, tiedon, investointien ja innovoinnin saralla

Edellä on muutamia tänään julkaistun Euroopan ympäristöviraston viisivuotisen arviointiraportin ”Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2015” (SOER 2015) keskeisiä havaintoja. SOER 2015 -raportissa arvioidaan kootusti Euroopan ympäristöä. Siihen sisältyy myös maailmanlaajuisia, alueellisia ja maakohtaisia arvioita ja tietoja sekä maiden välisiä vertailuja.

EU:n politiikasta huomattavaa hyötyä

Nykypäivänä eurooppalaiset saavat nauttia puhtaammasta ilmasta ja vedestä, kaatopaikoille päätyy vähemmän jätettä ja kierrätystä on enemmän. Eurooppa on kuitenkin edelleen kaukana maapallon resurssien rajoissa tapahtuvan hyvän elämän tavoitteesta, johon on seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaan määrä päästä vuoteen 2050 mennessä. Vaikka luonnonvaroja käytetään aiempaa tehokkaammin, ne kuitenkin vähenevät edelleen Euroopassa ja koko maailmassa. Monimuotoisuuden katoamisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset ongelmat ovat edelleen uhka.

Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) pääjohtaja Hans Bruyninckx summaa tilannetta: ”Analyysimme osoittaa, että Euroopassa toteutetuin toimin on onnistuttu ratkomaan monia ympäristöhaasteita vuosien kuluessa. Siitä käy kuitenkin ilmi myös, että hyvinvointimme perustana olevien luonnonjärjestelmien vahingoittuminen jatkuu. Eläminen maapallon resurssien rajoissa on erittäin suuri haaste, mutta siihen vastaamisesta olisi valtavasti hyötyä. Euroopan innovointikapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen voisi saada Euroopasta aidosti kestävän ja viedä meidät tieteen ja teknologian eturintamaan, kun luodaan uudenlaista teollisuutta ja terveempää yhteiskuntaa.”

SOER 2015 -raportin mukaan Euroopan vuoden 2050 visioiden saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisempia toimia. Siinä painotetaan myös monien ympäristöongelmien systeemiseen luonteeseen sopivien uusien toimintamallien tarvetta. Esimerkiksi ulkoiset paineet, globaalit megatrendit mukaan lukien, voivat tehdä ympäristön hoitamiseen tähtäävät yksittäiset toimet ja paikalliset ponnistelut tyhjiksi. Lisäksi monet ympäristöhaasteet liittyvät kiinteästi tuotanto- ja kulutusjärjestelmiin, joista monen työpaikka ja toimentulo ovat riippuvaisia, joten näiden järjestelmien muuttamisesta aiheutuu paljon erilaisia kustannuksia ja hyötyjä. Samoin myös tehokkuuden parantuminen korvautuu usein kulutuksen lisääntymisellä.

Raportissa päätellään, että vaikka nykyisten toimien täysimääräinen toteuttaminen on olennaista, Euroopan vuoden 2050 visioiden saavuttamiseen eivät nykyiset ympäristötoimet eivätkä talouteen ja teknologiaan perustuvat tehokkuusedut riitä.

Keskeisiä järjestelmiä on muutettava

Eurooppaan kohdistuvien monitahoisten haasteiden ratkominen edellyttää kunnianhimoisempia toimia sekä parempaa tietoa ja viisaampia investointeja, joilla pyritään muuttamaan perin pohjin keskeisiä järjestelmiä, kuten elintarviketuotantoa, energiantuotantoa, asumista, liikennettä, rahoitusjärjestelmää, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tähän tarvitaan strategioita ja toimintamalleja, joilla pyritään pienentämään painetta ja välttämään mahdolliset haitat, palauttamaan ekosysteemit ennalleen, korjaamaan sosiaalis-taloudelliset epäoikeudenmukaisuudet ja sopeutumaan globaaleihin suuntauksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen hupenemiseen.

Pääjohtaja Bruyninckx jatkaa: ”Meillä on 35 vuotta aikaa varmistaa, että elämme kestävällä maapallolla vuoteen 2050 mennessä. Määräaika voi vaikuttaa vielä kaukaiselta, mutta tavoitteen saavuttamiseksi on ryhdyttävä toimeen jo nyt. Toimien ja investointien on oltava vielä kunnianhimoisempia ja johdonmukaisempia. Monet tänään tehtävistä päätöksistä ratkaisevat sen, miten vuonna 2050 eletään.”

SOER 2015 – Euroopan ympäristö: faktoja ja suuntauksia

Luonnonpääoma

• EU:n toimilla on saatu vähennettyä saastumista ja parannettua merkittävästi Euroopan ilman ja veden laatua. Ekosysteemien tuhoutumisen jatkuminen uhkaa kuitenkin taloudellista tuotosta ja hyvinvointia Euroopassa.
• Luonnon monimuotoisuus supistuu edelleen. 60 prosenttia arvioinnissa mukana olleiden lajien ja 77 prosenttia arvioinnissa mukana olleiden luontotyyppien suojelun tasoa pidetään riittämättömänä. Tätä menoa Eurooppa ei tule saavuttamaan tavoitettaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä.
• Makean veden laatu on kohentunut viime vuosina, mutta kuitenkin noin puolet Euroopan makean veden vesialueista ei todennäköisesti saavuta hyvää ekologista tilaa vuoteen 2015 mennessä.
• Merten ja rannikoiden luonnon monimuotoisuus on erityisen huolestuttavaa. Painetta aiheuttavat merenpohjan pilaantuminen, saasteet, haitalliset vieraslajit ja happamoituminen. Liikakalastus on vähentynyt Atlantilla ja Itämerellä, mutta Välimerellä tilanne on kehnompi: 91 prosenttiin arvioiduista kalakannoista kohdistui liikakalastusta vuonna 2014.
• Alle 6 prosenttia Euroopan viljellystä pinta-alasta oli luonnonmukaisesti viljeltyä vuonna 2012, ja maiden välillä oli huimia eroja.
• Kun tilannetta tarkastellaan eteenpäin, ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustetaan tiivistyvän ja aiheuttavan enemmän painetta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taustalla olevien tekijöiden odotetaan pysyvän ennallaan.

Resurssitehokkuus

• Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus oli 16,7 tonnia henkeä kohti vuonna 2007, ja se väheni 13,7 tonniin vuonna 2012. Tämä johtui osittain joissakin maissa tapahtuneesta rakennusalan romahtamisesta.
• Jätehuolto on parantunut viime vuosina: jätettä syntyy vähemmän, ja jätettä kuljetetaan kaatopaikoille vähemmän. Kierrätys lisääntyi 21 maassa vuosina 2004–2012, ja kaatopaikkajätteen määrä väheni 27 maassa 31:stä (joista tietoja oli saatavilla). Euroopan talousalueen maissa päästiin vuonna 2012 keskimäärin 29 prosentin kierrätysasteeseen, kun se oli 22 prosenttia vuonna 2004.
• Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia vuodesta 1990, vaikka talouden tuotanto on kasvanut 45 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, kuten myös eräiden liikenteen ja teollisuuden saasteiden päästöt.
• Myös vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja siitä seuranneet talousvaikeudet vähensivät ympäristöön kohdistuvaa painetta jonkin verran. Nähtäväksi jää, ovatko nämä parannukset pysyviä.
• Nykyiset tavoitteet eivät riitä takaamaan sitä, että Euroopassa saavutettaisiin pitkän aikavälin ympäristötavoitteet, kuten kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen 80–95 prosenttia.

Terveys ja hyvinvointi

• Ympäristötoimilla on saatu parannettua juoma- ja uimaveden laatua ja vähennettyä altistumista merkittäville vaarallisille saasteille.
• Ilmansaasteet ja melu aiheuttavat kuitenkin edelleen vakavia terveysvaikutuksia kaupunkialueilla. Vuonna 2011 noin 430 000 ennenaikaista kuolemaa EU:ssa johtui pienhiukkasista, ja melulle altistuminen on osatekijänä vähintään 10 000:ssa sydänsairauksista johtuvassa ennenaikaisessa kuolemassa joka vuosi.
• Kemikaalien käytön lisääntyminen erityisesti kulutustuotteissa on yhdistetty ihmisen umpieritysjärjestelmän sairauksien ja häiriöiden lisääntymiseen.
• Ilman laadun ei odoteta parantuvan haitattomalle tasolle asti. Ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan pahentuvan.
• Ympäristöteollisuuden ala kasvoi yli 50 prosenttia vuosina 2000–2011, ja se on yksi niistä harvoista aloista, jotka ovat onnistuneet menestymään vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen tulojen ja työpaikkojen perusteella mitattuna.

Tietoja toimittajille

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan ympäristökeskus (EEA) on Euroopan unionin erillisvirasto. Sen tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja auttaa saamaan aikaan merkittävää ja mitattavissa olevaa parannusta Euroopan ympäristön tilassa tarjoamalla oikea-aikaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa politiikanlaatijoille ja kansalaisille. Sen tukena on Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto (Eionet), joka kattaa 39 Euroopan maata.

SOER 2015

”Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2015”  eli SOER 2015 ‑raportti sisältää kaksi varsinaista raporttia ja 87 verkkotiedotetta. Näihin kuuluvat raportin tiivistelmä sekä globaaleja megatrendejä koskeva arviointi (”Assessment of global megatrends”), joita on täydennetty 11:llä globaaleja megasuuntauksia koskevalla tiedotteella, 25:llä Eurooppaa koskevalla tiedotteella, yhdeksällä maiden välistä vertailua koskevalla tiedotteella, 39:llä maakohtaisella tiedotteella (jotka perustuvat ympäristön tilaa koskeviin kansallisiin raportteihin) ja kolmella alueellisella tiedotteella.

SOER 2015 -raportti

• sisältää kattavan arvioinnin Euroopan ympäristön tilasta, suuntauksista ja näkymistä globaalissa yhteydessä
• kertoo EU:n ympäristöpolitiikan täytäntöönpanosta vuosina 2015–2020
• analysoi mahdollisuuksia muuttaa nykyistä politiikkaa (ja sen taustalla olevaa tietoa) niin, että Euroopan unionin vuoden 2050 visio hyvästä elämästä maapallon resurssien rajoissa voidaan saavuttaa
• on laadittu yhteisesti tiiviissä yhteistyössä Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkoston (Eionet) sekä Euroopan komission yksiköiden kanssa. Lisäksi useita kansainvälisiä organisaatioita on osallistunut siihen tekemällä analyysistä vertaisarvioinnin.
• www.eea.europa.eu/soer

Yhteystiedot

Tiedotusvälineiden tiedustelut: