EEA 25 vuotta: Kestävä Eurooppa rakentuu kokemukselle

Politiikka: yksittäisistä ongelmista kokonaisvaltaisiin toimenpiteisiin

Ympäristötietoisuus ja sen huomioon ottaminen politiikassa alkoi siitä, kun määritettiin yksittäisiä ongelmia ja niiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja talouteen. Ongelmia olivat muun muassa happosateet, vesistöjen kemiallinen saastuminen ja mehiläisyhdyskuntien nopea heikkeneminen. Euroopan unionin jäsenvaltiot alkoivat 1970-luvulla koordinoida toimiaan ja mukauttaa toimintalinjojaan entistä enemmän yhteen, koska yhä laajemmin tunnustettiin, että rajat ylittävät ympäristöongelmat, kuten ilman tai veden saastuminen, edellyttävät yhteistyötä.

Kuluneiden lähes 50 vuoden aikana EU:n jäsenvaltiot ovat laajentaneet asteittain yhteisten toimiensa soveltamisalaa ja nostaneet tavoitetasoaan. Kun ympäristöongelmia alettiin ymmärtää paremmin, kävi selväksi, että ympäristönäkökohdat oli otettava mukaan yleiseen politiikkaan – sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Euroopan unionissa ilmasto- ja energiapolitiikka on nyt linjattu entistä tiiviimmin yhteen, ja liikkuvuuspolitiikasta on tullut osa laajempaa pitkän aikavälin visiota ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä.

Kaikissa poliittisissa keskusteluissa on käynyt yhä selvemmäksi, että ympäristöä koskeva luotettava tieto on ratkaisevaa tehokkaiden toimintalinjojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Tietämys: syvempää ja laajempaa ymmärrystä

Euroopan ympäristökeskus perustettiin vuonna 1994[1] antamaan riippumatonta ja luotettavaa tietoa Euroopan ympäristöstä Euroopan poliittisen päätöksenteon tueksi. Päätös tehtiin, koska yhteinen toiminta edellyttää yhteistä ymmärrystä kyseessä olevasta ongelmasta. Ilman kokonaisvaltaista ja vertailukelpoista tietoa ei voida myöskään laatia yhteisiä toimintalinjoja eikä seurata edistymistä.

EEA:n työhön lisättiin ajan myötä uusia aloja, kun politiikan tarpeet kehittyivät. Myös keskuksen tietopohja on kasvanut sekä ajallisesti että alueellisesti. Tällä hetkellä EEA:lla on tietoa useiden yksittäisten ongelmien aihekohtaisista analyyseista. Niitä ovat muun muassa ilman laatu, uimaveden laatu, muutokset maanpeitteessä, jätteen syntymisen ehkäisy, kasvihuonekaasut ja hiilidioksidipäästöt uusista henkilö- ja kuorma-autoista. Tämän lisäksi tietoa on monialaisemmista ja systeemisemmistä analyyseista, esimerkiksi ilmastosta ja energiasta, elintarvikejärjestelmästä ja yhteiskunnallisista haavoittuvuuksista, jotka johtuvat epätasa-arvoisesta altistumisesta useille ympäristövaikutuksille. Viiden vuoden välein näitä arviointeja täydennetään EEA:n Euroopan ympäristön nykyistä ja tulevaa tilaa käsittelevällä raportilla (SOER). Vuoden 2020 painos julkaistaan tämän vuoden joulukuussa. EEA:n arviointi- ja tietämystyön kehittämistä jatketaan nykyisiin ja tuleviin poliittisiin tarpeisiin sovitettuna.

Tieto ja teknologia: muutokseen sopeutuminen ja mahdollisuuksien selvittäminen

Alkuvuosina virasto sai raportit ympäristötiedoista paperiversiona postin mukana ja myöhemmin faksattuna. Nykyään jäsenvaltiot voivat toimittaa valtavia määriä tietoa suoraan EEA:n sähköiseen Reportnet- raportointialustaan. Kun tietojen laatu on tarkastettu, ne voidaan antaa kenen tahansa käyttäjän, henkilön tai koneen, käyttöön.

Yhä enemmän kerätyistä tiedoista on paikkatietoja, joiden ansiosta ajan myötä tapahtuvaa muutosta voidaan seurata koko maanosassa. Nyt on mahdollista suurentaa karttaa, katsella suojelualueita EU:n Natura 2000 -verkostossa ja saada tietoa niillä elävistä suojelluista lajeista. Joitakin tietoja raportoidaan ja annetaan saataville reaaliajassa. Tuhannet seuranta-asemat ympäri Eurooppaa mittaavat keskeisten ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Nyt ne on liitetty samaan verkostoon, ja kaikki tiedot ovat saatavilla Euroopan ilmanlaatuindeksistä, joka on EEA:n ja Euroopan komission yhteinen alusta.

Digitalisoinnin ja verkon ansiosta työkalut, joita ei 25 vuotta sitten osattu edes kuvitella, ovat nykyään arkipäivää. Ja tämä ympäristötiedon vallankumous on vasta alussa. Euroopan unionin Copernicus-maanseurantaohjelma tarjoaa nimittäin lukemattomia mahdollisuuksia, joiden avulla muutoksia Euroopan ympäristössä voidaan seurata niin tarkasti ja yksityiskohtaisesti, että se olisi ollut 25 vuotta sitten käsittämätöntä. Copernicus-satelliitin antama data täydentää maassa tehtyjä havaintoja metsien tiheydestä tai kaupunkirakenteen hajautumisesta kattavien tietojen saamiseksi siitä, mitä missäkin tapahtuu ja miksi.

Kun otetaan huomioon 25 vuoden aikana tapahtunut teknologinen muutos ja kerätyn tiedon määrä, voi olla varma, että teknologia muokkaa jatkossakin tietämystämme ja tiedon saantia – riippumatta siitä, onko kyse tekoälystä, kaukohavainnoinnista vai käsittelytehon jatkuvasta kasvusta.

Ihmisten verkosto: kokemusta, asiantuntemusta ja sitoutumista

EEA ei ole vain tietokeskus, joka yhdistää tieteen ja politiikan maailmat. Se on myös verkostoitunut organisaatio, joka kokoaa satoja toimijoita – ympäristövirastoja ja -ministeriöitä, viranomaisia ja tutkimusorganisaatioita – yhteen Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkkoon (Eionet). Verkko aloitti 12 EU:n jäsenvaltion verkostona, jossa oli joitakin kymmeniä työntekijöitä. Nyt siinä on 33 jäsentä ja kuusi yhteistyövaltiota ympäri Eurooppaa sekä satoja erittäin omistautuneita työntekijöitä, joilla on asiantuntemusta monilta eri aloilta. Eionet on ollut ratkaisevan tärkeä säännöllisten tietovirtojen luomisessa ja varmistamisessa koko Euroopassa. Eionetin tiedot ovat nykyään keskeisiä. Lisäksi se toimii ympäristötiedon verkostona, jossa kerätään ja jaetaan sen jäsenjärjestöjen kokemusta ja asiantuntemusta. EEA:n ja Eionetin yhteinen kokemus ja asiantuntemus auttavat myös kumppaneita ja hankkeita EU:n ulkopuolella, muun muassa Euroopan naapurimaita ja Human Biomonitoring for Europe -hanketta (HBM4EU).

Näiden 25 vuoden aikana ympäristö, politiikka, tietämys, data, teknologia ja EEA/Eionet ovat kaikki muuttuneet ja kehitys jatkuu. Yksi asia ei kuitenkaan muutu tämän jatkuvan kasvun, innovoinnin ja muutoksen keskellä: keskusken työntekijöiden ja sen verkostojen vankkumaton vakaumus parantaa ympäristöä ja siten Euroopan ja muun maailman elämänlaatua.

Tänä 25. juhlavuotenaan EEA pohtii juuri näiden kumppanien kanssa mennyttä ja tulevaa toimintaansa. Se miettii myös sitä, miten muutokseen voidaan parhaiten mukautua yhdessä ja auttaa saavuttamaan pitkän aikavälin kestävyys Euroopassa.

Perintömme ei tarvitse olla ympäristö, jonka heikkenemistä emme pystyneet pysäyttämään, vaan se voi olla käännekohta, jossa pysäytimme kehityksen ryhtymällä päättäväisesti toimiin. Kun tuhannet opiskelijat lähtevät kadulle vaatimaan toimintaa ja valtaosa eurooppalaisista on huolissaan ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta, on aika ryhtyä rohkeampiin toimenpiteisiin.

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Pääkirjoitus julkaistiin kesäkuussa 2019 EYK:n uutiskirjeessä 02/2019