seuraava
edellinen
kohdat

Press Release

Ministerien on tehtävä yhteistyötä kun tavoitteena on saavuttaa ympäristön terve tila koko Euroopan alueella

Vaihda kieli
Press Release Julkaistu 28.09.2007 Viimeksi muokattu 27.02.2023
Tiedoissa ja täytäntöönpanossa olevat puutteet hankaloittavat ympäristöpolitiikan toteuttamista koko Euroopan alueella, todetaan tänään julkaistavassa Euroopan ympäristökeskuksen (European Environment Agency, EEA) uudessa raportissa.

Raportti ”Europe’s environment – The fourth assessment” (Euroopan ympäristö: neljäs arviointi) esiteltiin Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) tukeman Euroopan ympäristö ‑prosessin kuudennen ministerikokouksen avajaisistunnossa Belgradissa, Serbiassa.

EEA on 15 viime vuoden aikana julkaissut sarjan Euroopan ympäristöä käsitteleviä arviointeja. Tuoreimmassa raportissa arvioidaan ympäristön tilan kehitystä 53 maassa – alueella, jolla asuu yhteensä yli 870 miljoonaa ihmistä. Tähän alueeseen kuuluvat Itä-Eurooppa, Kaukasia ja Keski-Aasia, Kaakkois-Eurooppa sekä Länsi- ja Keski-Eurooppa.

Raportin keskeisenä suosituksena on nykyisen politiikan täytäntöönpanon tehostaminen sekä selkeiden ja realististen tavoitteiden asettaminen. Lisäksi tarvitaan pikaisesti yhteinen ympäristötietojärjestelmä torjumaan nykyistä puutetta luotettavasta, helppokäyttöisestä ja vertailukelpoisesta ympäristötiedosta koko alueella.

”Meidän on edelleen lujitettava tahtoa puuttua ympäristökysymyksiin koko Euroopan alueella. Tämä edellyttää, että tiedostamme nykyistä paremmin kohtaamamme ongelmat sekä niiden luonteen ja jakautuman eri yhteiskunnissa ja sukupolvissa. Analyysi, arviointi, tiedonvälitys ja koulutus auttavat poistamaan nykyisen "tietovajeen" ja ovat hyödyksi niille, joiden on tartuttava toimeen”, sanoo EEA:n johtaja, professori Jacqueline McGlade.

Raportissa kerrotaan, että alueen ympäristöpaineet ovat suurimmaksi osaksi peräisin taloudellisesta toiminnasta, kuten maataloudesta, matkailusta, liikenteestä ja energiasta. Myös nykyiset kulutustottumukset ja tuotantotavat kuormittavat yhä enemmän luonnonvaroja ja vaarantavat lisää ympäristömme tulevaisuutta.

Vaikutukset ympäristöön ovat mittavia: veden, ilman ja maaperän laatu vaihtelee suuresti eri puolilla Eurooppaa. Yli 100 miljoonaa ihmistä elää vailla puhdasta juomavettä ja viemäröintiä. Vesihuollon ja viemäröinnin laatu on raportin mukaan heikentynyt monessa Itä-Euroopan, Kaukasian, Keski-Aasian ja Kaakkois-Euroopan maassa 15 viime vuoden aikana, ja maaseudun asukkaat ovat selvimmin tunteneet muutoksen.

Ilman pilaantuminen on saatu jonkin verran vähenemään, mutta epäpuhtauksien – lähinnä typen oksidien, pienhiukkasten ja alailmakehän otsonin – nykyisten määrien arvioidaan lyhentävän elinajanodotetta Länsi- ja Keski-Euroopan maissa lähes vuodella ja uhkaavan lasten tervettä kehitystä. Yhtä synkkä tilanteen arvellaan olevan Itä-Euroopassa, Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa: näillä alueilla ilmaa saastuttavat päästöt ovat kasvaneet 10 prosentilla vuodesta 2000 talouden elvyttämisen, liikenteen kasvun ja edelleenkin tehottoman ilman pilaantumista koskevan politiikan takia.

Raporttiin sisältyy koko Euroopan alueen kattava meriympäristön arviointi, jossaerityisinä ongelmina mainitaan liikakalastus, rehevöityminen ja rannikkoympäristöihin kohdistuvat kasvavat paineet. Onnettomuuksista aiheutuvat merkittävät öljyvahingot ovat vähentyneet Euroopan merillä. Päivittäisestä toiminnasta aiheutuvia öljypäästöjä esiintyy kuitenkin yhä paljon.

Tavoitteena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä mutta sitä on mahdotonta saavuttaa ilman huomattavia lisäponnisteluja. Yli 700 eurooppalaista lajia elää sukupuuton partaalla – esimerkiksi sellaiset symbolisestikin merkittävät lajit kuin espanjanilves – elinympäristöjen tuhoutumisen, pilaantumisen ja häiriintymisen vuoksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskuntaan ja luonnonvaroihin ovat jo nähtävissä ympäri maailmaa. Tilanteen ennustetaan pahenevan entisestään, vaikka maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiinkin tuntuvasti. Raportissa painotetaan, että ilmastonmuutoksen tulevien vaikutusten mahdollisiin riskeihin on sopeuduttava pikaisesti.

”Ministerit ovat nimenneet Belgradin kokouksen "kokoukseksi, jossa syntyy jotakin". Raporttimme osoittaa, että edistymistä on tapahtunut. Olemme vähentäneet ilman epäpuhtauksia jonkin verran ja parantaneet jäteveden käsittelyä. Nykyisellä muutoksen aikakaudella on silti ratkaistava vielä suuria haasteita, kuten ilmasto, biologinen monimuotoisuus ja ympäristöön liittyvät terveysuhkat. Voimme vastata näihin monitahoisiin ympäristökysymyksiin vain jatkamalla yhteistyötä koko Euroopan alueella ja kohdentamalla oikein taloudellista ja teknistä tukea”, sanoo professori McGlade.

Huomautuksia toimittajille:

Koko raportti on saatavana osoitteessa http://www.eea.europa.eu/pan-european/fourth-assessment

Europe’s environment – The fourth assessment (Euroopan ympäristö: neljäs arviointi)

Raportti ”Europe’s environment – The fourth assessment” on syntynyt ennennäkemättömän yhteisen tietojenvaihdon tuloksena. Siinä pyritään antamaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa ympäristön ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä kuvaamaan yhteisten ympäristötavoitteiden hyväksi tehtyä työtä koko Euroopan tasolla.

Kiovasta Belgradiin

Euroopan ympäristö ‑prosessissa nyt jo 56 maata kolmesta maanosasta pyrkii yhdessä ratkaisemaan ympäristöhaasteita. Prosessi on ainutlaatuinen kumppanuus Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) alueen maiden välillä. Prosessissa on mukana myös alueella edustettuina olevia Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvia järjestöjä, muita hallitustenvälisiä järjestöjä, alueellisia ympäristökeskuksia, kansalaisjärjestöjä ja muita merkittäviä ryhmiä.

EEA on laatinut tämän prosessin tueksi sarjan Euroopan ympäristöä käsitteleviä arviointeja, joista saadaan päätöksenteon kannalta oleellista, ajantasaista ja luotettavaa tietoa ympäristön ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta.

Ensimmäinen kattava arviointi Euroopan ympäristön tilasta esiteltiin Sofiassa vuonna 1995. Ajan tasalle saatetut arvioinnit esiteltiin Århusissa vuonna 1998 ja Kiovassa vuonna 2003 pidetyissä ministerikokouksissa.

Tämä on sarjan neljäs raportti. Siinä arvioidaan mahdollisuuksien mukaan edistymistä verrattuna etenkin kuudennen ympäristöä koskevan Euroopan yhteisön toimintaohjelman sekä Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maiden ympäristöstrategian tavoitteisiin.

Raportissa ”Europe’s environment – The fourth assessment” on mukana 53 maata: Alankomaat, Albania, Andorra, Armenia, Azerbaidžan, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Georgia, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Kypros, Kreikka, Kazakstan, Kirgisia, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Malta, Moldova, Monaco, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, San Marino, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tadžikistan, Tšekki, Turkki, Turkmenistan, Ukraina, Unkari, Uzbekistan, Valko-Venäjä, Venäjä, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Euroopan ympäristökeskus (EEA)

EEA sijaitsee Kööpenhaminassa. Ympäristökeskuksen tavoitteena on saada aikaan merkittäviä ja mitattavissa olevia parannuksia Euroopan ympäristön tilaan tuottamalla ajankohtaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle.

Lisätietoa EEA:sta on osoitteessa http://www.eea.europa.eu

Yhteystiedot:

Lehdistön yhteydenotot:

Brendan Killeen
Tiedottaja

Puhelin: +45 33 36 72 69
Matkapuhelin: +45 23 68 36 71

Marion Hannerup
Viestintäpäällikkö

Puhelin: +45 33 36 71 60
Matkapuhelin: +45 51 33 22 43

Permalinks

tallenna toimenpiteet