Pääkirjoitus – Puhtaammalla ilmalla vakaa ilmasto ja terveellisempi elämä

Ympäristökeskuksen uusimpien arvioiden mukaan vuonna 2021 vähintään 253 000 kuolemantapausta EU:ssa johtui altistumisesta pienhiukkaspitoisuuksille, jotka ylittivät Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon, joka on viisi mikrogrammaa kuutiometriä kohti. Ilman saastumiseen liittyvien kuolemantapausten määrä on edelleen silmiinpistävän suuri, vaikka myönteistä kehitystä onkin tapahtunut.

Lapset ja ikääntyneet kärsivät eniten

Ilman saastumisen aiheuttama rasitus vaikuttaa suhteettomasti yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa oleviin, ja sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus liittyy altistumiseen huonommalle ilmanlaadulle. Lapset ja ikääntyneet kärsivät yleensä eniten saastuneen ilman hengittämisestä johtuvista pahimmista terveysvaikutuksista, ja pienituloiset asuvat usein kaikkein saastuneimmilla alueilla.

Sen lisäksi, että ilmansaasteet aiheuttavat kuolemantapauksia esimerkiksi syövän ja sydänsairauksien vuoksi, ne vaikuttavat myös sairastuneiden ihmisten elämänlaatuun. Monilla meistä tai perheenjäsenistämme on astman, sydänsairauksien tai diabeteksen kaltaisia sairauksia ja siten omakohtaista kokemusta siitä, miten ilmansaasteet voivat heikentää kykyä suoriutua yksinkertaisista päivittäisistä tehtävistä. Ei pidä myöskään unohtaa merkittäviä kustannuksia, joita ilman saastuminen aiheuttaa edelleen terveydenhuoltojärjestelmillemme.

Äärimmäisen kuumuuden ja ilmansaasteiden yhdistelmä

Ongelmaa pahentavat myös ilmastonmuutoksen lisääntyvät vaikutukset, kuten viime vuosina koetut helleaallot tai ilmastonmuutokseen liittyvät metsäpalot. Myös sääolojen muutokset voivat lisätä ilman saastumisen aiheuttamia riskejä. Esimerkiksi alailmakehän otsonipitoisuudet voivat kasvaa kuumina ja kuivina kausina. Myös sateiden väheneminen voi aiheuttaa ilman hiukkaspitoisuuksien kasvua.

Ilmansaasteet ja äärimmäinen kuumuus voivat yhdessä lisätä kuolleisuutta erityisesti vanhuksilla ja henkilöillä, joilla on jo sairauksia. Tämä kasvanut riski edellyttää vieläkin nopeampia toimia ilmansaasteiden vähentämiseksi, jotta voidaan vähentää ilmansaasteisiin liittyviä sairauksia ja parantaa väestön kykyä selviytyä korkeammista lämpötiloista. Saasteiden ja kuumuuden yhdistelmä on erityisen vakava kaupungeissa, joissa ilmanlaatu on huono ja joissa kaupunkisaarekeilmiö nostaa paikallisia lämpötiloja entisestään.

Tästä saattaa herätä kysymys, miksi toimiin on ryhdyttävä. Siksi, että nämä ilman saastumisesta johtuvat kuolemat voidaan estää. Siksi, että siten voidaan parantaa niiden miljoonien eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, joiden terveyteen ja elämänlaatuun ilman saastuminen vaikuttaa – vakavasti tai huomaamattomasti.

Ilmanlaatua koskevilla toimilla pelastetaan ihmishenkiä ja parannetaan elämänlaatua

Pienhiukkassaasteille altistumisesta johtuvien kuolemien määrä EU:ssa on lähes puolittunut kahden viime vuosikymmenen aikana EU:n lainsäädännön ja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettujen toimien ansiosta. Eurooppa on saavuttamassa saasteettomuustoimintasuunnitelmansa tavoitteen, jonka mukaan näitä kuolemantapauksia on vuoteen 2030 mennessä vähennettävä 55 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.

Tämän tavoitteen saavuttamisesta huolimatta vuosittain kuolee kuitenkin huomattavan paljon ihmisiä. Kansalaisten terveyden suojelemiseksi EU:n ja kaikkien jäsenvaltioiden perimmäisenä tavoitteena pitäisikin olla ilmansaasteita koskevien WHO:n suuntaviivojen saavuttaminen. EU:n lainsäädännön nykyisten vaatimusten vahvistamisella tuetaan tätä tavoitetta sekä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Dubaissa hiljattain käydyt COP28-ilmastoneuvottelut päättyivät merkittävään sopimukseen, joka koski muun muassa päästöjen vähentämistä entistä nopeammin ja fossiilisista polttoaineista luopumista. Sopimuksessa kehotetaan toteuttamaan toimia, jotta ilmaston lämpeneminen pidetään 1,5 °C:ssa. Se vähentää lämmön ja ilmansaasteiden yhdistelmästä johtuvien terveysvaikutusten riskejä.

Monissa tapauksissa ilmastonmuutokseen tai ilmanlaatuun liittyvistä toimista on molemminpuolista hyötyä. Esimerkiksi kestävä liikkuvuus- ja energiajärjestelmä, johon kuuluu myös rakennusten lämmitys ja jäähdytys, voi vähentää ilmansaastepäästöjä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kasvihuonekaasupäästöjen merkittävällä vähentämisellä voidaan vähentää ilmansaasteiden ja äärimmäisen kuumuuden yhteisvaikutusten aiheuttamaa kasvanutta riskiä. Myös paikallisyhteisöt suhtautuvat todennäköisesti myönteisesti ilmastonmuutostoimiin, joista ne saavat konkreettista hyötyä ilman puhdistumisen ja terveyden paranemisen myötä.

Tietoon perustuvien päätösten tukeminen

Tiedolla on ratkaiseva merkitys käytännössä toteutettavien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. EU:n, kansallisen ja paikallisen tason päätöksentekijöiden on oltava täysin tietoisia ilman saastumisen vaikutuksista kansalaisten terveyteen ja ekosysteemeihin sekä siitä, että on kiireesti suojeltava niitä, joihin saastuminen eniten vaikuttaa. Ilmanlaadun parantamiseen tähtääville uusille toimintapolitiikoille ja toimille voidaan myös saada lisää tukea parantamalla yleistä tietoisuutta ilman saastumisen terveysvaikutuksista.

Euroopan ympäristökeskus tarjoaa käyttöön laajan valikoiman tuotteita vuosittaisista analyyseistä tietokokonaisuuksiin ja indikaattoreista ilmanlaatusovelluksiin, joiden avulla käyttäjät voivat tarkistaa ilmanlaadun asuinpaikkakunnallaan. Ympäristökeskus on sitoutunut antamaan ajankohtaista, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa poliittisille päättäjille ja EU:n kansalaisille.

Ei pidä unohtaa, että puhtaampi ilma tarkoittaa terveellisempää elämää kaikille.

Toivotan teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.