All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Article
Euroopan unionin ympäristölainsäädännön ensimmäiset säädökset tulivat voimaan yli 40 vuotta sitten. Siitä lähtien EU:n jäsenvaltiot ovat järjestelmällisesti keränneet ja raportoineet vertailukelpoisia tietoja monista eri ympäristöön liittyvistä asioista vaihdellen kaupunkien tuntikohtaisista saastepitoisuuksista uimaveden laadun kausimittauksiin. Jäsenvaltiot seuraavat myös kasvihuonekaasupäästöjään, energian kulutustaan, teollisuuslaitosten päästämiä saasteita, suojeltujen alueiden kokoa ja sijaintia sekä paljon muuta. Nämä tietovirrat ovat olennaisen tärkeitä etenemisen seurannalle ja sille, että taataan ympäristölainsäädännön tehokas täytäntöönpano.
Ympäristötietojen keräämisessä, raportoinnissa ja analysoinnissa käytettävä teknologia on kehittynyt tänä aikana huomattavasti. Nyt pystytään keräämään, tallentamaan ja käsittelemään entistä suurempia tietomääriä. Myös eri tietovirtoja pystytään yhdistämään toisiinsa ja saamaan aiempaa tarkempia analyyseja siitä, mitä tapahtuu ja miksi jotakin tapahtuu. Malleilla voidaan arvioida ilmansaasteen vaikutuksia laatimalla kaavioita ilman saastepitoisuuksista verrattuna tietyn paikan väestötiheyteen. Satelliittihavainnoista, muun muassa EU:n Copernicus-maanhavainnointiohjelmasta, saatuja tietoja voidaan yhdistää maalla ja merellä olevien seurantalaitteiden ilmoittamiin tietoihin. Nykyisiä ja tulevia vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen ja ilmastonmuutokseen on mahdollista arvioida.
Yhteisillä EU:n säännöillä taataan tietojen yhteensopivuus ja edistetään tietojen vaihtoa koko EU:ssa. Ympäristön suuntausten ymmärtämiseksi on kuitenkin olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä Euroopan unionin lisäksi myös laajemmin Euroopassa ja kansainvälisesti. Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkostonsa (Eionet) sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaniensa ansiosta Euroopan ympäristökeskuksella on ainutlaatuiset valmiudet ympäristötiedon käsittelyyn ja tulevien tietotarpeiden ennakointiin.
Huolimatta puutteista joillakin alueilla ympäristöä koskevan tiedon määrä on nykyään vaikuttava. Ajan myötä ymmärryksemme monista asioista on lisääntynyt. Esiin on kuitenkin tullut se, että asioista pitäisi saada myös kokonaiskuva – tarve systeemisempään analyysiin, jossa tarkastellaan kokonaisia järjestelmiä, kuten liikennettä ja elintarvikkeita. Ilman saastepitoisuuksien seurannalla päästään vain tiettyyn pisteeseen. Ilman saastumista ei voida analysoida eikä siihen voi puuttua ottamatta huomioon liikennettä, dieselin käytön lisäämistä ajoneuvoissa, maataloutta, kaupunkialueiden levittäytymistä ja kulutusmalleja. Ympäristö on monimutkainen, ja tietämyspohjassamme on otettava huomioon tämä monimutkaisuus. On käynyt selväksi, että tulevaisuudessa tarvitaan jatkuvasti enemmän entistä systeemisempää ja monialaisempaa tietoa.
Systeeminen analyysi on EYK:n uusimman, vuoden 2015 Euroopan ympäristön tilaa ja tulevaisuudennäkymiä koskevan katsauksen ytimessä. Globaaleja megatrendejä koskevassa työssämme olemme yrittäneet arvioida maailmanlaajuisten suuntausten vaikutusta Euroopan ympäristöön ja päinvastoin. Myös aihekohtaisissa EYK:n raporteissa pyritään käsittelemään kutakin ongelmaa laajemmassa systeemisessä analyysissa.
Tällainen analyysi edellyttää usein erityyppisiä tietovirtoja ja tietojenkäsittelyä, ja siinä sosioekonomiset tiedot liittyvät tiiviisti ympäristötietoihin. Lisäksi kansalaiset ja yksityiset yritykset keräävät koko ajan enemmän tietoa. Tämä voi edellyttää uusien tietokumppanuuksien luomista julkisen ja yksityisen sektorin sekä paikallisten ja maailmanlaajuisten tiedonomistajien ja -kerääjien välille.
Tiedon omistamista ja hallinnointia koskevien kysymysten lisäksi suuret tietomäärät tuovat mukanaan myös toisen haasteen: miten suurista tietovirroista pystytään suodattamaan tärkeät tiedot, erityisesti politiikan kannalta merkittävät tiedot? Mitä pitää tietää parantaaksemme ympäristöä entisestään? Tämä pohdinta voi johtaa siihen, että aletaan seurata uusia aloja, joidenkin seuranta lopetetaan tai sitä harvennetaan. Se voi myös edellyttää tietokokonaisuuksien liittämistä toisiinsa uudella tavalla. Kaupunkialueiden kaavoittajan tietotarpeet voivat myös poiketa hyvin paljon EU:n poliittisen päätöksentekijän tarpeista. Miten ympäristötiedolla voidaan edistää kaupunkien kaltaisten monimutkaisten järjestelmien hallinnointia?
EYK parantaa tiiviissä yhteistyössä kumppaniensa kanssa Euroopan perusympäristötietoutta systeemisillä ja aihekohtaisilla arvioinneilla. Aiempien suuntausten ja nykytilan lisäksi on keskityttävä myös esiin nouseviin ongelmiin ja tuleviin tietotarpeisiin.
Loppujen lopuksi tiedon vaikutus riippuu siitä, käytetäänkö sitä ja miten sitä käytetään. Tiedon on oltava saatavilla ja sen on oltava merkittävää, jotta sillä voidaan parantaa ympäristöä. Sitä on myös välitettävä niille, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoprosessiin, ja heidän on käytettävä sitä. EYK on sitoutunut nyt ja tulevaisuudessa tarvittavan ympäristötiedon muokkaamiseen, tuottamiseen ja välittämiseen.
Hans Bruyninckx
Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/articles/tulevaisuuden-ymparistotieto or scan the QR code.
PDF generated on perjantai 22. marraskuuta 2024, 20.48
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa