Haastattelu – Euroopan ilmastoriskien arviointi ja käsittely

Mikä EUCRA-raportti on?

Marianne: EUCRA on kaikkien aikojen ensimmäinen Euroopan laajuinen arvio maanosaan vaikuttavista ilmastonmuutoksen riskeistä. Raportti perustuu suurelta osin olemassa olevaan tieteelliseen tietoon sekä esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arviointiraportteihin sekä Yhteisen tutkimuskeskuksen ja Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevien palvelujen tietoihin.

Mitä uutta ja erityistä raportissa on?

Julie: Muihin raportteihin verrattuna EUCRAssa on paljon uutta. Siihen sisältyy esimerkiksi  riippumattoman riskinarviointipaneelin tukemana tehty useiden Eurooppaan kohdistuvien ilmastoriskien järjestelmällinen arvio. Lisäksi siinä painottuvat aiempaan voimakkaammin yhdistyvät, ketjuuntuvat, monialaiset ja rajat ylittävät riskit sekä muut kuin ilmastoon liittyvät riskitekijät.

Siinä myös otetaan nimenomaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumiseen liittyvä jakoperusteinen oikeudenmukaisuus. EUCRAn arvioimien 36 merkittävän ilmastoriskin osalta on myös pyritty tunnistamaan tahot, jotka vastaavat riskeistä, ja toimien kiireellisyys. Ympäristökeskus on kuullut koko arviointiprosessin ajan monia sidosryhmiä, kuten komission työryhmää, jossa oli edustettuina yli 20 pääosastoa.

Mikä on ollut roolisi hankkeessa?

Julie: Työni Euroopan ympäristökeskuksessa alkoi elokuussa 2022 muutama kuukausi EUCRA-hankkeen käynnistymisen jälkeen. Kuuluin projektia koordinoivaan ydinryhmään. On vaikea löytää sanoja kuvaamaan koordinoinnin monimutkaisuutta. Mukana oli noin sata kirjoittajaa, joista osa on ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta käsittelevästä teemakeskuksesta ja osa Euroopan komission Yhteisestä tutkimuskeskuksesta ja muista organisaatioista, mukaan lukien näiden monien sidosryhmien vuorovaikutus.

Hans-Martin: Olen ollut mukana EUCRAssa vuoden 2022 alusta lähtien jo siinä vaiheessa, kun komission kanssa oli ensimmäiset yhteydenotot asiassa. EUCRA tarkoitettiin alun perin teknisten asiantuntijoiden kirjoittamaksi kirjaksi tutkijoiden käyttöön. Ehdotin toisenlaista lähestymistapaa, jossa sidosryhmät osallistuisivat voimakkaammin raportin tekemiseen, jotta se olisi keskeinen ja hyödyllinen päättäjien kannalta.

Siitä lähtien olen tuntenut sekä iloa että tuskaa projektin päätökseen saattamisesta. Se, että tiedotusvälineet ja poliittiset sidosryhmät korkeimmalla tasolla ottivat julkaisemisen jälkeen raportin laajasti käyttöön, on kuitenkin osoitus siitä, että ponnistuksemme olivat vaivan arvoisia.

Marianne: Minäkin olen iloinen siitä, että olen ollut osa EUCRAn ydinryhmää lähes alusta alkaen. Tehtävänäni on ollut EUCRAn viestinnän suunnittelu. Se on edellyttänyt koordinointia ulkoisten kumppaneidemme kanssa sekä yhteistyötä Euroopan ympäristökeskuksen kollegojen kanssa, jotka ovat vastanneet yleisen viestinnän eri osa-alueista ja myös raportin tuottamisesta. Tässä yhteydessä mainittakoon, että arvostamme myös upeaa yhteistyötä ympäristökeskuksen Brysselin tiimin kanssa.

Mitä muuta EUCRAan liittyvän viestinnän suunnittelu on sisältänyt?

Marianne: Yksi tärkeimmistä näkökohdista on ollut yhteydenpito sidosryhmiin – sekä niihin, jotka osallistuivat arviointiin, että niihin, joiden toivomme käyttävän raporttia. Toinen alue, johon olemme kiinnittäneet paljon huomiota, on teksti ja visuaalinen ilme. Kollegamme ovatkin tehneet erinomaista työtä saadakseen sisällöstä houkuttelevan ja selkeän.

Lähempänä julkaisupäivää painopiste siirtyi tietenkin ulkoiseen tiedottamiseen ja sen varmistamiseen, että tiedotusvälineet, muut asianosaiset ja laaja yleisö ottavat raportin hyvin vastaan. Kaiken kaikkiaan työ on ollut jännittävää, ja on mukava huomata, miten paljon huomiota raportti nyt saa.

Miten raportti on otettu vastaan?

Hans-Martin: EUCRA on jo muistuttanut päätöksentekijöitä eri tasoilla siitä, että ennakoiva sopeutuminen ilmastonmuutokseen ei koske vain kaukaisia alueita vaan on välttämätöntä myös Euroopassa. Jatkuvasti ilmenevät uudet lämpöennätykset ja viime vuosien tuhoisat äärimmäiset sääilmiöt Euroopassa ovat valmistelleet maaperää tämän viestin vastaanottamiselle. Tiedotusvälineiden suuri kiinnostus monissa maissa on myös vienyt viestin ilmastoriskeistä ja niihin sopeutumisesta Euroopan kansalaisille, jotka äänestävät pian uudesta Euroopan parlamentista.

Kutsuja esittelemään EUCRAn tuloksia on jo tullut eri suunnilta. Pyyntöjä on saatu esimerkiksi ministeritason huippukokouksiin, neuvoston työryhmiin, keskuspankkeihin, kansallisiin ympäristövirastoihin ja riskinarviointikeskuksiin. Siten EUCRAn lisäksi on mahdollista välittää myös muuta tärkeää tietoa esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen raporteista, Climate-Adapt-ilmastonmuutosportaalista ja ilmaston ja terveyden eurooppalaisesta seurantakeskuksesta.

Mitä tuloksia työltä toivotaan?

Julie: Toivon, että sekä EUCRA-raportti että siihen johtanut prosessi auttavat parantamaan Euroopan kestokykyä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien osalta ja muiden ympäristö- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden suhteen.

Hans-Martin: Toivon myös, että EUCRAn tulokset vahvistavat komission uutta sopeutumisohjelmaa  ja että niistä on hyötyä painopisteiden asettamisessa niin toimialojen, riskialttiiden järjestelmien kuin maantieteellisten alueidenkin osalta. Ensimmäinen askel otettiin jo, kun komissio antoi tiedonannon ilmastoriskeistä ja -kestävyydestä ja Euroopan parlamentti kävi EUCRAsta täysistuntokeskustelun – molemmat vain päivä EUCRAn julkaisemisen jälkeen.

Mitä muuta EEA tekee aiheen parissa lähitulevaisuudessa?

Hans-Martin: Euroopan ympäristökeskus julkaisee ensi kuussa lisää tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeuttavia tuotteita, jotka liittyvät esimerkiksi sopeutumiseen kaupungeissa sekä ilmastonmuutokseen ja terveyteen veteen painottuen. Pohdimme tietenkin myös mahdollista toista painosta EUCRAsta. Tulevina viikkoina ja kuukausina keskitymme kuitenkin levittämään EUCRA-raportin tuloksia laajalle joukolle kiinnostuneita sidosryhmiä.