Ilmansaasteille altistumisen terveys- ja ympäristövaikutukset ovat edelleen suuria kaikkialla Euroopassa

Vaikka ilmansaasteille altistumista on vaikea vähentää, tiedot vahvistavat suuntauksen, jossa pitkäaikaisen kolmelle keskeiselle ilman epäpuhtaudelle (pienhiukkaset, typpidioksidi ja otsoni) altistumisen arvioidut terveysvaikutukset ovat vähenemässä. Tämä käy ilmi EEA:n katsauksesta ilman saastumisen aiheuttamista terveyshaitoista ”Harm to human health from air pollution in Europe: burden of disease status 2024”.

Pienhiukkasista (PM_2.5) johtuvien kuolemantapausten määrä EU:ssa laski 45 prosenttia vuosien 2005 ja 2022 välillä, mikä tarkoittaa, että EU:n vuodeksi 2030 laaditussa saasteettomuustoimintasuunnitelmassa esitetty 55 prosentin vähennystavoite on edelleen saavutettavissa.

On hyvä uutinen kaikille kansalaisille, että tiukemmat EU:n ilmanlaatusäännöt ovat voimassa tästä päivästä lähtien. Silti liian monet ihmiset kaikkialla Euroopassa – erityisesti kaupungeissa – kärsivät edelleen huonosta ilmanlaadusta, mikä johtaa sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Tällaiset tapaukset ovat suurelta osin estettävissä vähentämällä ilmansaasteiden määrää ympäristössämme. Ilman saastumisella on myös laajempia kielteisiä vaikutuksia, jotka vahingoittavat ekosysteemien terveyttä. Siksi on entistäkin tärkeämpää tehostaa toimia ilman puhdistamiseksi.

Leena Ylä-Mononen
Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtaja

EU:n uudet ilmanlaatusäännöt voimassa

Tänään voimaan tulleella tarkistetulla ilmanlaatudirektiivillä tuodaan EU:n ilmanlaadun raja-arvot lähemmäksi WHO:n normeja, mikä tukee ilmansaasteiden terveysvaikutusten vähentämistä entisestään tulevina vuosina. Ilmansaasteet ovat silti edelleen suurin ympäristöterveysriski eurooppalaisille (muita tekijöitä ovat muun muassa altistuminen melulle ja kemikaaleille sekä ilmastoon liittyvien helleaaltojen kasvava vaikutus terveyteen), sillä ne aiheuttavat kroonisia sairauksia ja kuolemia erityisesti kaupungeissa ja kaupunkialueilla.

Euroopan ympäristökeskuksen viimeisimpien arvioiden mukaan vähintään 239 000 kuolemantapausta EU:ssa vuonna 2022 johtui altistumisesta pienhiukkaspäästöille (PM_2,5), jotka ylittivät WHO:n suositteleman ohjearvon 5 µg/m³. 70 000 kuolemantapausta johtui otsonisaasteelle (O₃) altistumisesta ja 48 000 kuolemantapausta typpidioksidisaasteelle (NO₂) altistumisesta.

Nämä saasteista johtuneet kuolemantapaukset olisi voitu välttää noudattamalla WHO:n ohjearvoja vuonna 2022. Keskeiset tiedot kustakin maasta on esitetty tämän lehdistötiedotteen erillisessä liitteessä, mukaan lukien tiedot kansallisen tason terveys- ja ekosysteemivaikutuksista.

Ennenaikaisten kuolemien lisäksi ilmansaasteisiin liittyvien sairauksien kanssa elämisen vaikutukset ovat merkittäviä. EEA:n katsauksessa todetaan, että nämä vaikutukset on tärkeää ottaa huomioon, kun arvioidaan ilmansaasteiden aiheuttamaa yleistä terveystaakkaa sekä puhtaammasta ilmasta Euroopassa saatavia hyötyjä.

Ilmansaasteiden vaikutus luontoon

Ilmansaasteet vaikuttavat kielteisesti myös luontoon. Erillisessä EEA:n katsauksessa ilmansaasteiden vaikutuksista Euroopan ekosysteemeihin ”Impacts of air pollution on ecosystems in Europe” tarkastellaan kasvillisuuden altistumista keskeisille ilman epäpuhtauksille sekä altistumisen vaikutusta tuotettuun satoon ja taloudellisiin menetyksiin.

EEA:n katsauksessa todetaan, että ekosysteemeihin päätyvä ilmassa oleva typpi lisää ravinnekuormitusta (rehevöitymistä), mikä muuttaa ekosysteemien rakennetta ja toimintaa (muutokset kasvilajeissa, jotka voivat kasvaa alueella). Huomionarvoista on, että rehevöitymisen kannalta kriittinen kuormitustaso ylittyi 73 prosentissa Euroopan ekosysteemeistä vuonna 2022.

Saasteettomuustoimintasuunnitelmaan sisältyy tavoite pienentää 2030 mennessä 25 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna niiden ekosysteemien pinta-alaa, joissa typpilaskeuma ylittää kriittisen kuormituksen. Tavoitteen toteutuminen näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä, koska taso laski 13 prosenttia vuosien 2005 ja 2022 välisenä aikana. 

Lisäksi noin kolmannes Euroopan maatalousmaista altistui maanpinnan otsonipitoisuuksille, jotka ylittivät EU:n säännöissä kasvillisuuden suojelemiseksi asetetun kynnysarvon. Tämä johti satovahinkoihin, satojen pienentymiseen ja arviolta vähintään 2 miljardin euron taloudellisiin menetyksiin. Otsoni vahingoittaa metsiä ja kasveja hidastamalla kasvuvauhtia, alentamalla tuottoa ja vaikuttamalla biologiseen monimuotoisuuteen. Vuonna 2022 62 prosenttia EEA:n 32 jäsenvaltion kokonaismetsäalasta ylitti metsien suojelemiseksi otsonilta määritetyt kriittiset tasot. Rikkidioksidipäästöjen (SO₂) merkittävä vähentäminen viime vuosikymmeninä on suurimmaksi osaksi ratkaissut happamoitumisongelman.

Taustaa

Euroopan ympäristökeskuksen katsaukset: ”Harm to human health from air pollution in Europe: burden of disease status 2024” ja ”Impacts of air pollution on ecosystems in Europe” ovat osa Euroopan ympäristökeskuksen Euroopan ilmanlaatu vuonna 2024 -pakettia.

Euroopan ympäristökeskus on arvioinut ilman saastumisen aiheuttamaa kuolleisuutta vuodesta 2014 lähtien. EEA käyttää WHO:n vuoden 2021 ilmanlaatua koskevissa suuntaviivoissa esitettyjä terveysvaikutuksia koskevia suosituksia. Edellisvuosien tapaan eri ilmansaasteiden terveysvaikutuksia ei pidä laskea yhteen, jotta tietojen osittaisesta päällekkäisyydestä johtuva kaksinkertainen laskenta voidaan välttää. Tämä koskee sekä kuolleisuutta että sairauksia.

Näiden kahden katsauksen lisäksi kussakin maassa on julkaistu päivitetyt ilmansaasteita koskevat tietokoosteet. Näissä tietokoosteissa esitetään yhteenveto ilmansaastepäästöihin ja ilmanlaatuun liittyvistä keskeisistä tiedoista, joihin kuuluvat saasteiden pidemmän aikavälin suuntaukset ja saasteiden vaikutuksiin liittyvät terveysvaikutukset kussakin maassa.

Tarkistettu ilmanlaatudirektiivi, direktiivi (EU) 2024/2881, tulee voimaan tänään 10. joulukuuta 2024 sen jälkeen, kun se hyväksyttiin 23. lokakuuta 2024. Direktiivissä otetaan käyttöön uudet ilmanlaatunormit, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä ja jotka ovat lähempänä WHO:n suosituksia. Siinä otetaan käyttöön myös velvoite seurata muita epäpuhtauksia, kuten ultrapieniä hiukkasia, mustaa hiiltä ja ammoniakkia.

Lisätietoa tarkistetusta direktiivistä on tässä uutisessa ja Euroopan komission julkaisemassa videossa.