Terveyttä ja ympäristöä sekä ilman- ja melusaastetta koskeva EEA:n työ valokeilassa

Catherine, miksi EEA tekee työtä terveyden ja ympäristön parissa? Mitkä ovat suurimmat riskit hyvinvoinnillemme?

Ihmisten terveys ja ekosysteemin terveys liittyvät toisiinsa erottamattomasti. Kehomme tarvitsevat toimiakseen puhdasta ilmaa, vettä ja ruokaa joka päivä. Sekä yksilöinä että yhteisöinä nautimme ajan viettämisestä luonnossa ja muiden seurassa sekä kuntoilusta yhtä lailla kuin rentoutumisesta. Jos taas elämme, työskentelemme, käymme koulua tai leikimme saastuneessa ympäristössä, sekä kehomme että mielemme kärsivät. Luonnon suojelussa ei ole kyse vain maapallon suojelusta. Siinä on kyse myös oman ja lastemme terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta. Ehkäisemällä saastumista suojelemme kansanterveyttä.

Suurimpia välittömiä riskejä terveydelle ovat ilmansaaste ja melu, erityisesti kaupungeissa. Ennen pitkää ilmastonmuutos uhkaa romuttaa nykyisen elintapamme. Se tuo mukanaan välittömiä ihmishenkien menetyksiä lämpöaaltojen, metsäpalojen ja tulvien vuoksi sekä elintarviketuotantoon kohdistuvia pidempiaikaisia uhkia, jotka johtuvat muuttuvista sääoloista. Myös tartuntatautien levinneisyys muuttuu, kun tauteja levittävät hyönteisvektorit muuttavat lämpenevän ilmaston myötä pohjoisemmaksi. Lisäksi tiettyjen kemikaalien tiedetään olevan vaarallisia terveydelle.

Mitä EEA on tähän mennessä saanut tällä alalla aikaan?

Pyrimme ymmärtämään entistä paremmin, miten ympäristö vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme. Keräämme tietoa siitä, miten ihmiset ympäri Eurooppaa altistuvat eri ympäristöriskeille, muun muassa ilmansaasteelle, melulle, ilmastonmuutokselle ja kemikaaleille. Ympäristöä, terveyttä ja hyvinvointia koskevaan Euroopan ympäristökeskuksen uuteen raporttiin (Healthy environment, healthy lives: how the environment influences health and well-being in Europe) on koottu uusimmat tiedot näistä riskeistä, ja siinä arvioidaan myös niiden vaikutuksia terveyteen. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan noin kahdeksasosa kuolleisuudesta Euroopassa johtuu ympäristön saastumisesta. Nämä kuolemat ovat estettävissä, ja ne voitaisiin välttää ympäristön laatua parantavilla toimenpiteillä.

Olemme myös selvittäneet, miten ympäristöriskit jakautuvat yhteiskunnassa, ja saaneet selville, että ympäristöstä johtuvat stressitekijät iskevät ankarimmin yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleviin. Heikossa asemassa olevat yhteisöt altistuvat muita suuremmalle saastetaakalle. Ympäristöstä aiheutuvat terveyshaitat vaikuttavat muita haitallisemmin köyhiin, lapsiin, iäkkäisiin ja terveysongelmista kärsiviin ihmisiin. Tämä riskien epätasainen jakautuminen pahentaa Euroopassa vallitsevia eroja eri ryhmien terveydessä.

Myönteistä ovat kuitenkin luonnon tarjoamat hyvät asiat. Eurooppalaisten suurella enemmistöllä on käytettävissään laadukasta juomavettä. Myös Euroopan uimavesien laatu on erinomainen, ja ne tarjoavat mahdollisuuksia kuntoiluun ja virkistäytymiseen.

Miten EEA:n työllä tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa?

EEA:n ympäristöä ja terveyttä koskevassa työssä kootaan yhteen saatavilla olevat tiedot siitä, miten saasteet, ilmastonmuutos ja ekosysteemin heikkeneminen vaikuttavat terveyteen ympäri Eurooppaa. Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 (SOER 2020) käsittelevässä EEA:n raportissa kuvataan, miten nykyinen elintapamme heikentää ympäristön tilaa muun muassa tuotanto- ja kulutustapojen, energian käytön, liikenteen ja käytössä olevan elintarvikejärjestelmän vuoksi. Tämä tietopohja tukee toimia, joilla tätä dynamiikkaa voidaan muuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisen siirtymän myötä.

Alberto, miksi ilmanlaatu on niin tärkeä tekijä eurooppalaisten terveydelle?

Ilman saastumista pidetään suurimpana yksittäisenä ympäristöriskinä Euroopassa. Uusimpien arvioidemme mukaan pienhiukkasille (ihmisten terveyteen vakavimmin vaikuttaville epäpuhtauksille) altistuminen aiheutti Euroopassa yli 400 000 estettävissä olevaa kuolemaa vuonna 2018. Nämä ihmishenkien menetykset johtuivat pääosin sydän- ja verisuonitaudeista, hengityselinsairauksista ja syövästä. Näiden erittäin vakavien sairauksien lisäksi saadaan jatkuvasti enemmän näyttöä myös siitä, että ilmansaasteille altistumiseen liittyy muitakin terveyshaittoja. Ne saattavat altistaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, systeemisten tulehdusten ja henkisen toiminnan häiriöiden, kuten Alzheimerin taudin ja dementian, puhkeamiselle.

Ilman saastuminen vaikuttaa myös ympäristöön. Se esimerkiksi vähentää luonnon monimuotoisuutta tietyissä ekosysteemeissä ja vaikuttaa luonnonvaraisten kasvien ja viljelykasvien kasvuun. Se vaikuttaa myös rakennettuun ympäristöön ja vahingoittaa esimerkiksi kulttuuriperintöämme.

Miten tilanne on parantunut viime vuosina? Mitä ongelmia on vielä ratkaistavana?

Kaikentyyppisten ilmansaasteiden päästöt on saatu vähenemään panemalla täytäntöön EU:n, kansallisia ja paikallisia politiikkoja ja toimenpiteitä. Näin on vähennetty väestön altistumista saasteille, minkä ansiosta haitallisia terveysvaikutuksia on vähemmän.

Päästömäärät vaihtelevat epäpuhtauksien ja elinkeinoelämän alojen mukaan. Vähentämisen varaa on vielä paljon esimerkiksi maatalouden ja asuntojen lämmitykseen käytettävien polttoaineiden aloilla. Toinen ongelma on ehkäistävissä olevien kuolemien kohtuuton määrä, vaikka se onkin vähentynyt tasaisesti. Huolestuttavaa on myös ilmastonmuutoksen kasvava vaikutus joidenkin epäpuhtauksien, kuten otsonin, lisääntymisessä. Lisäksi on pyrittävä saamaan aikaan yhteisvaikutuksia ilmansaasteita ja ilmastonmuutosta torjuvissa toimintalinjoissa.

Eulalia, miksi melusaastetta usein ylenkatsotaan ja mitä EEA tekee tällä alalla?

Monet eivät ymmärrä, että melusaaste on merkittävä ongelma, joka vaikuttaa terveyteemme. Kun puhutaan terveyteen vaikuttavasta melusta, ajatellaan usein konsertissa käymistä ja kuuloa vahingoittavien äänekkäiden koneiden lähellä olemista. Moni ei kuitenkaan tiedä, että esimerkiksi juuri liikenteen aiheuttama tasainen melu voi saada aikaan muita vaikutuksia, jotka eivät liity kuulovaurioihin. Esimerkiksi iskeeminen sydänsairaus, korkea verenpaine, ylipaino ja diabetes ovat melusta johtuvia vakavia vaikutuksia. Viranomaiset tiedostavat melun olevan ongelma, ja siksi meillä on ollut vuodesta 2002 lähtien ympäristömelua koskeva EU:n direktiivi ja nyt myös uudet ohjeet WHO:lta. Ongelma koskee enemmänkin toimiin ryhtymistä ja rahoituksen saamista. Asia on hankala, koska kaupunkien ja esikaupunkien väestö kasvaa jatkuvasti, ja siten myös liikkua pitää enemmän.

Melua koskevassa viraston työssä keskitytään arvioimaan melusaasteen vaikutusta Euroopan tasolla. Melulle altistumisen vaikutusta Euroopan väestön terveyteen arvioidaan uusimpien eurooppalaisten tietojen perusteella.

Mitkä ovat katsauksen tärkeimmät havainnot? Mikä erottaa sen aiemmin tänä vuonna julkaistusta EEA:n raportista?

EEA:n raportti ympäristömelusta Euroopassa julkaistiin maaliskuussa. Nyt julkaistaan katsaus, jossa kuvaillaan ympäristömelulle altistumisesta johtuvia terveysriskejä Euroopassa. Katsauksessa kuvaillaan indikaattoreita, joita hyödynnetään laadittaessa tulevia tavoitteita, joilla vähennetään melun terveysvaikutuksia. Tiettyjen terveysvaikutusten osalta arvioidaan, että krooninen altistuminen melulle on joka vuosi osasyynä 48 000 havaitussa sydänsairaudessa ja 12 000 ennenaikaisessa kuolemassa Euroopassa. Lisäksi 22 miljoonaa ihmistä kärsii melusta johtuvasta pitkäaikaisesta merkittävästä häiritsevyydestä ja 6,5 miljoonaa ihmistä kroonisista merkittävistä unihäiriöistä.

Miten työ teidän kaikkien kolmen aloilla kehittyy tulevina vuosina?

Odotamme EEA:n toiminnan lisääntyvän näillä aloilla. Toivomme, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma saa Euroopassa todellisen muutoksen aikaan. Se voisi lisätä tietoisuutta ympäristöongelmista, kuten ilman- ja melusaasteesta, ja saada myös aikaan parempaa politiikkaa.

Vihreän kehityksen ohjelman lisäksi Maailman terveysjärjestö on julkaissut äskettäin ohjeet ympäristömelusta, ja se aikoo julkaista myös uudet ilmanlaatua koskevat ohjeet. Uskomme, että näiden ohjeiden julkaiseminen lisää melu- ja ilmansaastetta koskevan ongelman näkyvyyttä.