Euroopan ilmanlaatu on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana ja saastumiseen liittyvät kuolemantapaukset ovat vähentyneet

Ilmanlaatua Euroopassa käsittelevä EEA:n raportti vuodelle 2020 osoittaa, että EU:n määrittämä pienhiukkasmäärien raja-arvo (PM_2,5) ylitettiin vuonna 2018 kuudessa jäsenvaltiossa: Bulgariassa, Italiassa, Kroatiassa, Puolassa, Romaniassa ja Tšekissä. Vain neljässä Euroopan maassa – Irlannissa, Islannissa, Suomessa ja Virossa –pienhiukkaspitoisuudet olivat alle Maailman terveysjärjestön (WHO) vielä tiukempien ohjearvojen. Raportissa todetaan, että EU:n lakisääteisten ilmanlaatua koskevien raja-arvojen ja WHO:n ohjearvojen välillä on edelleen eroja. Euroopan komissio pyrkii ratkaisemaan ongelman nollapäästötoimintasuunnitelmaan sisältyvien EU:n standardien tarkistamisen myötä.

EEA:n uusi analyysi perustuu viimeisimpiin ilmanlaatua koskeviin virallisiin tietoihin, jotka on kerätty yli 4 000 seuranta-asemalta eri puolilta Eurooppaa vuonna 2018.

Euroopan ympäristökeskuksen arvion mukaan pienhiukkasille altistuminen aiheutti vuonna 2018 noin 417 000 ennenaikaista kuolemaa 41 Euroopan maassa. Kuolemantapauksista noin 379 000 tapahtui EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa. Tapauksista 54 000 katsottiin typpioksidien (NO₂) ja 19 000 alailmakehän otsonin (O₃) aiheuttamiksi. (Nämä kolme lukua ovat toisistaan erillisiä arvioita eikä niitä pidä laskea yhteen, jottei samoja tapauksia lasketa kahdesti.)

EEA:n raportin mukaan EU:n, kansallisten ja paikallisten politiikkojen avulla sekä keskeisillä aloilla tehtyjen päästövähennysten myötä ilmanlaatua on pystytty parantamaan kaikkialla Euroopassa. Liikenteen aiheuttamat päästöt ovat keskeisten ilmansaasteiden, esimerkiksi typen oksidien (NO_x), osalta vähentyneet vuodesta 2000 lähtien merkittävästi huolimatta liikkuvuuden ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä. Myös energiantuotannosta aiheutuvat epäpuhtauspäästöt ovat vähentyneet huomattavasti, kun taas rakennusten ja maatalouden päästöjen vähentämisessä on edistytty hitaasti.

Ilmanlaadun parantumisen ansiosta pienhiukkassaasteista johtuvia ennenaikaisia kuolemia oli vuonna 2018 noin 60 000 vähemmän kuin vuonna 2009. Typpidioksidin osalta vähennys on vieläkin suurempi, sillä sen aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat ovat vähentyneet noin 54 % viime vuosikymmenen aikana. Ympäristö- ja ilmastopolitiikan jatkuva kehittyminen Euroopassa on keskeinen tekijä näiden parannusten taustalla.

”Euroopan ympäristökeskuksen tiedot todistavat, että ilmanlaadun parantaminen on sijoitus terveyden ja tuottavuuden edistämiseen kaikkialla Euroopassa. EU:n nollapäästötavoitteen kanssa yhdenmukaisten politiikkojen ja toimien ansiosta väestö voi elää pidempään ja terveempänä ja yhteiskuntien kestävyys lisääntyy”, EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx toteaa.

”On hyvä uutinen, että ilman laatu on parantunut toteuttamamme ympäristö- ja ilmastopolitiikan ansiosta. Emme kuitenkaan voi jättää huomiotta, että ilman saastumisesta johtuvien ennenaikaisten kuolemantapausten määrä on Euroopassa edelleen aivan liian suuri. Olemme Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asettaneet tavoitteeksi vähentää kaikenlainen saastuminen nollaan. Jos haluamme onnistua tässä ja suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä täysimääräisesti, ilmansaasteita on vähennettävä entisestään, ja meidän noudatettava tiiviimmin ilman laatua koskevissa standardeissamme Maailman terveysjärjestön suosituksia. Aiomme tarkastella tätä kysymystä tulevassa toimintasuunnitelmassa”, ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius toteaa.

Euroopan komissio julkaisi äskettäin etenemissuunnitelman, joka koskee Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää toimintasuunnitelmaanollapäästötavoitteesta.