Puhtaampi ilma olisi voinut pelastaa vähintään 178 000 ihmishenkeä EU:ssa vuonna 2019

EEA:n katsauksessa ilmansaasteiden terveysvaikutuksista Euroopassa esitetään päivitetyt arviot siitä, miten kolme keskeistä epäpuhtautta – pienhiukkaset, typpidioksidi ja alailmakehän otsoni – vaikuttivat eurooppalaisten terveyteen vuonna 2019. Katsauksessa arvioidaan myös mahdollisia hyötyjä, joita saadaan parantamalla ilmanlaatua kohti Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemia uusia ohjetasoja. Katsauksessa mitataan edistymistä kohti EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitetta vähentää pienhiukkasille altistumisesta johtuvia ennenaikaisia kuolemia yli 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

• Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimpien arvioiden mukaan 307 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti vuonna 2019 pienhiukkassaasteelle altistumisen vuoksi[1]. Näistä kuolemantapauksista vähintään 58 prosenttia eli 178 000 olisi voitu välttää, jos kaikki EU:n jäsenvaltiot olisivat saavuttaneet WHO:n uuden ilmanlaatua koskevan ohjetason, joka on 5 µg/m³.
• Ilmanlaatu Euroopassa oli vuonna 2019 parempi kuin vuonna 2018, mikä myös vähensi kielteisiä terveysvaikutuksia. Saasteiden väheneminen on pitkän aikavälin suuntaus, joka perustuu päästöjen vähentämiseen ja ilmanlaadun parantamiseen tähtääviin politiikkoihin.
• Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi vähentää pienhiukkasille altistumisesta johtuvia ennenaikaisia kuolemia yli 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. EEA:n analyysin mukaan EU on saavuttamassa tavoitteen, sillä kuolemantapausten määrä on vähentynyt noin kolmanneksella vuodesta 2005 vuoteen 2019. 

”Investoimalla puhtaampiin lämmitysmuotoihin ja puhtaampaan liikkuvuuteen, maatalouteen ja teollisuuteen parannetaan kaikkien eurooppalaisten, ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, terveyttä, tuottavuutta ja elämänlaatua. Nämä investoinnit pelastavat ihmishenkiä ja auttavat myös nopeuttamaan etenemistä kohti hiilineutraaliutta ja vahvaa biologista monimuotoisuutta”, toteaa Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Hans Bruyninckx.

”Puhtaan ilman hengittämisen olisi oltava perusihmisoikeus. Se on terveiden ja tuottavien yhteiskuntien välttämätön edellytys. Vaikka ilmanlaatu alueellamme on parantunut viime vuosina, meillä on vielä paljon tehtävää WHO:n uusissa maailmanlaajuisissa ilmanlaatua koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen tasojen saavuttamiseksi”, toteaa WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Henri P. Kluge. ”Olemme tyytyväisiä EEA:n tekemään työhön, joka osoittaa meille kuinka paljon ihmishenkiä voitaisiin pelastaa, jos uudet ilmanlaatutasot saavutetaan. EEA:n työ antaa poliittisille päättäjille vankkaa näyttöä siitä, että terveysrasitteeseen on puututtava kiireellisesti”.

EEA:n katsaus julkaistaan juuri ennen puhdasta ilmaa käsittelevää eurooppalaista foorumia, joka järjestetään 18.–19. marraskuuta 2021. Foorumi kokoaa yhteen päättäjiä, sidosryhmiä ja asiantuntijoita pohtimaan tehokkaiden eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten ilmanlaatupolitiikkojen, -hankkeiden ja -ohjelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä tiedottamaan EU:n sääntöjen meneillään olevasta tarkistamisesta, mukaan lukien niiden entistä tiiviimmästä yhdenmukaistamisesta WHO:n ilmanlaatua koskevien suuntaviivojen kanssa.

Taustaa

Ilman pilaantuminen on merkittävä ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien aiheuttaja ja suurin yksittäinen ympäristöterveysriski Euroopassa. Sydänsairaudet ja aivohalvaus ovat yleisimmät ilmansaasteista johtuvien ennenaikaisten kuolemantapausten syyt. Seuraavina ovat keuhkosairaudet ja keuhkosyöpä.

EU:n ilmanlaatudirektiiveissä säädetään standardit keskeisille ilman epäpuhtauksille. Näissä arvoissa otetaan huomioon WHO:n vuoden 2005 suuntaviivat sekä teknistä ja taloudellista toteutettavuutta koskevat näkökohdat niiden hyväksymisajankohtana.

Aiemmin tänä syksynä julkaistut Euroopan ympäristökeskuksen tiedot osoittavat, että ilman epäpuhtaudet ylittävät EU:n lainsäädännön mukaiset rajat useimmissa Euroopan maissa.

WHO on äskettäin laatinut uudet maailmanlaajuiset ilmanlaatua koskevat suuntaviivat kansanterveyden suojelemiseksi. Nämä suuntaviivat perustuvat parhaan saatavilla olevan tieteellisen näytön järjestelmälliseen tarkasteluun ilman pilaantumisen vaikutuksista ihmisten terveyteen. Näyttö osoittaa, että ilman pilaantuminen vahingoittaa ihmisten terveyttä vieläkin alemmilla pitoisuuksilla kuin aiemmin oletettiin.

EU:n ilmanlaatunormit ovat keskeinen poliittinen väline, ja näiden normien läheisempi yhdenmukaistaminen WHO:n suositusten kanssa olisi tärkeä askel kohti puhtaampaa ilmaa Euroopassa yhdistettynä parempiin toimintapolitiikkoihin saastumisen vähentämiseksi sen alkulähteillä.

Euroopan ympäristökeskuksen mahdollisten hyötyjen arvioinnissa oletetaan tilanne, jossa kaikki ne EU:n 27 jäsenvaltion alueet, joissa vuonna 2019 WHO:n ilmanlaatua koskevien suuntaviivojen pienhiukkastaso ylitettiin, olisivat sen sijaan saavuttaneet suuntaviivojen tason, kun taas kaikki muut alueet olisivat säilyttäneet vuoden 2019 mitatut pitoisuudet. Tämä skenaario ja sitä vastaavat arviot edustavat näin ollen ilmanlaadun paranemisesta mahdollisesti saatavaa vähimmäishyötyä, sillä ennenaikaisten kuolemantapausten määrä todennäköisesti vähenee myös alueilla, joilla suuntaviiva on jo saavutettu, mutta jotka todennäköisesti hyötyisivät myös ympäröivien alueiden puhtaammasta ilmasta.

Euroopan ympäristökeskuksen vuoden 2019 terveysvaikutuksia koskevassa analyysissä käytettiin WHO:n vuonna 2013 suosittelemia pitoisuus–vastearviointeja, jotta se vastaisi Euroopan ympäristökeskuksen aiempina vuosina tekemiä arvioita. Ensi vuodesta alkaen Euroopan ympäristökeskus kuitenkin odottaa saavansa analyysin täysin yhdenmukaiseksi WHO:n uusien ilmanlaatua koskevien suuntaviivojen kanssa.