Ympäristö, terveys ja talous samassa paketissa

Tuoreimpien arvioiden mukaan käytämme maapallon luonnonvaroja liian nopeasti ja kestämättömällä tavalla. Luonnonvarojen kulutus ylittää maapallon tuotantokapasiteetin, ja päästöt ovat reilusti yli sen, mikä on laadullisesti hyvän ekosysteemin kestokyky. Toimiemme yhteisvaikutukset heikentävät ihmisten terveyttä sekä maapallon tilaa ja tuotantokykyä. Nämä haasteet ratkaistaan vain pitkän aikavälin suunnittelun ja johdonmukaisten toimien avulla.

Euroopan unioni on äskettäin hyväksynyt seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman. Siinä määritellään unionin ympäristöpolitiikan vuoteen 2020 saakka ulottuvat ensisijaiset tavoitteet ja esitetään pitkäaikainen vuoteen 2050 ulottuva visio keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Se perustuu näkemykseen, jonka mukaan eurooppalaisten taloudellinen vauraus ja hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnonpääoman kunnosta.

Seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma liittyy läheisesti unionin muihin poliittisiin toimintalinjoihin, joita ovat esimerkiksi Eurooppa 2020 ‑strategia, EU:n ilmasto- ja energiapaketti, luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 mennessä, etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa ja etenemissuunnitelma vähähiiliseen talouteen siirtymistä varten vuonna 2050.

Mitä on ”hyvä elämä”?

Unionin tulevaisuuden haaste ja pitkän aikavälin tavoite käyvät ilmi jo seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman otsikosta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”. Taloudelliselta kannalta hyvä elämä tarkoittaa kunnollista työtä ja riittäviä tuloja, mutta myös tavaroiden ja palvelujen saatavuutta. Fyysisesti se tarkoittaa tervettä elämää ilman sairauksia, stressiä tai melua sekä puhtaan ilman ja veden saantia. Hyvään elämään sisältyy kuitenkin myös valintoja, jotka viime kädessä ratkaisevat tuotanto- ja kulutusmallimme.

Unionin pyrkimys suitsia kestämätöntä kulutusta lainsäädäntöpaketeilla ja lisätä tietoa valintojemme vaikutuksista tiedotuskampanjoilla saattaa vaikuttaa tehottomalta, hitaalta ja epärealistiselta. Kysymyksen voi kääntää toisinpäin: onko realistista olettaa, että voimme jatkaa nykymenoa ikuisesti? Numeroiden ja indikaattorien mukaan ei ole.

Käynnissä olevat toimet

EU:n lainsäädäntö sisältää jo useita seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ensisijaisia tavoitteita. Näitä säännöksiä ovat lintu- ja luontotyyppidirektiivit, meristrategiapuitedirektiivi, ilmanlaatudirektiivit, vesipolitiikan puitedirektiivi ja muut esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaa, kemikaaleja ja jätehuoltoa koskevat toimenpiteet.

EU:n talousarviosta on osoitettu vuosille 2014–2020 huomattavasti varoja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden tukemiseen. EU:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin ratkaisevassa osassa, kun näitä direktiivejä ja toimenpiteitä toteutetaan ja niiden täytäntöönpanoa parannetaan. Ohjelman ensisijaisten tavoitteiden pohjalta on toteutettava konkreettisia hankkeita ja aloitteita paikallisesti, valtiotasolla ja EU:ssa.

Huomio kaupunkeihin

Seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa ympäristön määritelmä ei rajoitu kaukaisiin sademetsiin ja kirkasvetisiin järviin. Ympäristö on yhteisöjemme ytimessä, kaupungeissa, joissa 80 prosenttia eurooppalaisista asuu.

Seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteet ulottuvat viheralueita ja kaupunkien tai niiden ympäristön vesialueita laajemmalle. Sen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa kaupunkiliikenne, kaupunki-ilmanlaatu, rakennusten energiatehokkuus, jäteveden käsittely ja kaikki muu, joka on selvästi yhteydessä näkemykseen (kaupunkien) ekosysteemien laadusta.

Seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma on merkittävä, hyvin ajoitettu ja kunnianhimoinen askel kohti vuoteen 2050 ulottuvan vision toteutumista, etenkin kun otetaan huomioon, että ohjelma hyväksyttiin pitkään jatkuneen talouskriisin aikana. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen turvaa paitsi ympäristön paremman tilan myös talouden, perheiden ja läheistemme terveyden. Odotankin innolla, että ohjelma pääsee toteutusvaiheeseensa.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta

Hans Bruyninckx

Pääjohtaja

EEA:n uutiskirjeessä nro 2013/2 EEA newsletter, December 2013 julkaistu pääkirjoitus.