Press Release

Kuivuus ja veden liikakäyttö Euroopassa

Vaihda kieli

Press Release Julkaistu 04.03.2009 Viimeksi muokattu 08.05.2017

Topics: Vesi- ja meriympäristö Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Monilla ihmisten päivittäisillä toimilla sekä elintärkeillä tuotteilla ja palveluilla – golfin pelaamisesta kirjoihin, oliiviöljyyn ja rokotuksiin – on yksi yhteinen nimittäjä: ne eivät olisi mahdollisia ilman vettä. Euroopan ympäristökeskuksen (European Environment Agency, EEA) uudessa raportissa todetaan, että vesivarojen käyttö on monissa Euroopan osissa kestämätöntä, ja annetaan suosituksia vesivarojen hallinnan uutta toimintamallia varten.

Eurooppalaisilla ei ole varaa tuhlata vettä nykyisen tapaan. Veden niukkuutta on lyhytnäköisesti pyritty ratkaisemaan ottamalla entistä suurempia vesimääriä pinta- ja pohjavesivarannoista. Nykyinen vesivarojen liikakäyttö ei voi olla kestävä ratkaisu, koska se vaikuttaa haitallisesti jäljelle jäävän veden laatuun ja määrään sekä vesivaroista riippuvaisiin ekosysteemeihin. Sen vuoksi on vähennettävä veden kysyntää, minimoitava vedenottomäärä ja parannettava vedenkäytön tehokkuutta.

EEA:n johtaja professori Jacqueline McGlade

EEA:n raportissa ”Water resources across Europe – confronting water scarcity and drought” korostetaan, että samalla kun veden niukkuus tulee Etelä-Euroopassa jatkumaan yhtä vakavana kuin ennen, vesipula pahenee paikoitellen myös Pohjois-Euroopassa. Ilmastonmuutos lisää kuivien kausien voimakkuutta ja esiintymistiheyttä ja pahentaa vesipulaa etenkin kesäkuukausina.

EEA:n johtaja professori Jacqueline McGlade toteaa eurooppalaisten vedenkäytöstä: "Eurooppalaisilla ei ole varaa tuhlata vettä nykyisen tapaan. Veden niukkuutta on lyhytnäköisesti pyritty ratkaisemaan ottamalla entistä suurempia vesimääriä pinta- ja pohjavesivarannoista. Nykyinen vesivarojen liikakäyttö ei voi olla kestävä ratkaisu, koska se vaikuttaa haitallisesti jäljelle jäävän veden laatuun ja määrään sekä vesivaroista riippuvaisiin ekosysteemeihin. Sen vuoksi on vähennettävä veden kysyntää, minimoitava vedenottomäärä ja parannettava vedenkäytön tehokkuutta."

Keskeiset havainnot ja suositukset

Vesivarojen hallinnan painopisteen siirtämiseen tarjonnan lisäämisestä kysynnän vähentämiseen on tarjolla monia erilaisia toimintalinjoja ja käytäntöjä:

Veden hinnoittelun on kaikilla aloilla, myös maataloudessa, perustuttava käytettyyn vesimäärään.
Hallitusten pitäisi toteuttaa entistä kattavampia kuivuusriskien hallintasuunnitelmia ja keskittyä kriisinhallinnan sijasta riskinhallintaan.
Runsaasti vettä tarvitsevien bioenergiakasvien viljelystä olisi luovuttava veden niukkuudesta kärsivillä alueilla.
Maatalouden vedenkäytön tehokkuutta voidaan huomattavasti parantaa yhdistämällä viljelykasvien valinta ja tehokkaat kastelumenetelmät, jos tukena käytetään maanviljelijöiden neuvontaohjelmia. Maatalouden tehokkaan ja kestävän vedenkäytön edistämiseen voidaan käyttää kansallista rahoitusta ja EU:n rahoitusta sekä Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Kestävän vedenkäytön toteuttamiseen tarvitaan yleisölle suunnattua tiedotusta esimerkiksi ympäristömerkinnästä ja ympäristösertifikaatista sekä lisäksi valistusohjelmia kouluihin
Julkisten vesihuoltojärjestelmien vuodot on pyrittävä korjaamaan. Joissakin osissa Eurooppaa vuodoista johtuva hävikki on jopa yli 40 prosenttia koko vedenkulutuksesta.
Eräissä Euroopan osissa laiton vedenotto on yleistä, usein maatalousalalla. Tämä ongelma olisi pyrittävä saamaan kuriin asianmukaisen valvonnan ja sakko- tai rangaistusjärjestelmien avulla.
Viranomaisten pitäisi lievittää vesipulaa luomalla kannustimia vaihtoehtoiseen vedenhankintaan, kuten käsitellyn jäteveden, harmaan veden ja kerätyn sadeveden käyttöön.

Yhteenveto Euroopan vedenkäytöstä

Euroopassa otetuista vesivaroista 44 prosenttia käytetään energiantuotantoon, 24 prosenttia maatalouteen, 21 prosenttia julkiseen vesihuoltoon ja 11 prosenttia teollisuuteen. Nämä osuudet vaihtelevat kuitenkin huomattavasti maanosan eri alueilla. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa 60 prosenttia ja paikoitellen jopa 80 prosenttia otetusta vedestä menee maatalouskäyttöön.

Pintavesistä, kuten järvistä ja joista, saadaan 81 prosenttia Euroopassa otettavan makean veden kokonaismäärästä ja niistä saadaan suurin osa teollisuuden, energiahuollon ja maatalouden käyttämästä vedestä. Sen sijaan julkinen vesihuolto käyttää enimmäkseen pohjavettä, koska se on yleensä laadultaan pintavettä parempaa. Lähes kaikki energiantuotantoon käytettävä vesi palautuu vesistöön, päinvastoin kuin valtaosa maatalouden käyttämästä vedestä.

Suolanpoisto merivedestä on kehittynyt nopeasti kasvavaksi vaihtoehdoksi perinteisille vedenhankintatavoille etenkin Euroopan vesipulasta kärsivillä alueilla. On kuitenkin otettava huomioon suolanpoiston kaikki ympäristövaikutukset, kuten suuri energiantarve ja suolanpoistossa syntyvä suolavesi.

Huomautuksia toimittajille

Raportti on saatavana osoitteessa http://www.eea.europa.eu/publications/water-resources-across-europe

Raportti esitellään lehdistölle maailman viidennessä vesifoorumissa Istanbulissa, Turkissa: http://worldwaterforum5.org/

Euroopan ympäristökeskus (EEA)

EEA sijaitsee Kööpenhaminassa. Ympäristökeskuksen tavoitteena on saada aikaan merkittäviä ja mitattavissa olevia parannuksia Euroopan ympäristön tilaan tuottamalla ajankohtaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle.