All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat tiiviisti sidoksissa ympäristön tilaan. Hyvälaatuiset luonnonympäristöt täyttävät perustarpeita esimerkiksi puhtaan ilman ja veden osalta. Lisäksi niissä on hedelmällistä maata ruoan tuotantoon, ja niistä saadaan myös energiaa ja raaka-aineita tuotantoon. Vihreä infrastruktuuri auttaa myös säätelemään ilmastoa ja ehkäisemään tulvia. Viher- ja vesialueiden läheisyys luo myös tärkeitä virkistäytymismahdollisuuksia ja tukee hyvinvointia.
Samalla ympäristö on kuitenkin merkittävä reitti, jonka kautta ihmiset altistuvat ilmansaasteille, melulle ja vaarallisille kemikaaleille. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi raportissaan, joka koskee sairauksien ehkäisyä terveellisten ympäristöjen avulla, että ympäristöön liittyvien stressitekijöiden osuus kaikista kuolemantapauksista niissä 53 maassa, jotka kuuluvat järjestön Euroopan-alueeseen, on 12–18 prosenttia. Ympäristön laadun parantaminen keskeisillä osa-alueilla (ilma, vesi ja melu) voi ehkäistä sairauksia ja kohentaa ihmisten terveyttä.
Ilmansaasteet ovat Euroopassa suurin yksittäinen ympäristöön liittyvä terveydellinen riskitekijä, ja ne liittyvät sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään. Ilmansaasteille altistumisen arvioidaan aiheuttavan yli 400 000 ennenaikaista kuolemaa EU:ssa joka vuosi. Liikenteestä ja teollisuudesta peräisin olevalle melulle altistuminen voi aiheuttaa ärtymystä, unihäiriöitä ja lisätä verenpainetaudin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Myös vaarallisille kemikaaleille altistuminen on keskeinen huolenaihe. Ihmiset voivat altistua hyvin monille kemikaaleille päivittäisessä elämässään saastuneen ilman ja veden, kuluttajatuotteiden ja elintarvikkeiden välityksellä. Vaarallisilla kemikaaleilla on tiettyjä ominaisuuksia, joiden vuoksi kemikaalit säilyvät ympäristössä ja biokertyvät elintarvikeketjuun. Tämä tarkoittaa, että kestää varsin kauan, ennen kuin päästöjen väheneminen näkyy altistumisen vähenemisenä. Lisäksi näyttää siltä, että ihmiset ja ympäristö altistuvat yhä enemmän, koska nykyään käytetään suuria määriä hyvin monenlaisia kemikaaleja ja koska myös kemikaalien kokonaistuotanto on lisääntymässä. Tämä aiheuttaa huolta niistä terveydellisistä vaikutuksista, joita kemikaaliseoksille altistuminen aiheuttaa koko elämämme ajan, varsinkin herkissä vaiheissa, kuten varhaislapsuudessa, raskauden aikana ja vanhuudessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat myös välittömiä terveyteen kohdistuvia uhkia, joita ovat esimerkiksi helleaallot sekä muutokset tartuntatautien esiintymisessä ja allergeenit.
Uimavesien laatu on yleensä korkeatasoista kaikkialla EU:ssa. Se on parantunut jatkuvasti viemäröintijärjestelmiin tehtyjen investointien, jätevedenkäsittelyn parantamisen ja maatiloilta peräisin olevan saastumisen vähentymisen ansiosta.
On kuitenkin yhä enemmän näyttöä siitä, etteivät ympäristöriskit jakaannu yhteiskunnassa tasaisesti vaan vaikuttavat epäsuhtaisesti etenkin yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja haavoittuviin väestöryhmiin. Yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa ympäristöperäisille stressitekijöille altistumiseen, koska köyhien ihmisten asuinympäristö on todennäköisemmin muita huonompi. Yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset voivat olla muita herkempiä ympäristöperäisten stressitekijöiden vaikutuksille jo todettujen sairauksien ja heikon ravitsemustilan sekä tiettyjen elintapojen, kuten tupakoinnin tai liikkumattomuuden, vuoksi. Lisäksi heidän voi olla vaikea sopeutua ympäristöriskeihin tai välttää niitä.
Kun otetaan huomioon ympäristön tilan ja elämänlaadun välinen kiinteä yhteys, seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman kolmantena ensisijaisena tavoitteena on ”suojella unionin kansalaisia ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä” (EU, 2013). Yhteiskunnan voimakas riippuvuus ekosysteemien tukemisesta on keskeisessä asemassa seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa, jonka mukaan ”vuonna 2050 elämme hyvin maapallon ekologisten resurssien rajoissa”.
EU:n tasolla on käytössä hyvin monia toimintapolitiikkoja, joissa käsitellään terveyteen kohdistuvia ympäristövaikutuksia. Muutamia esimerkkejä tärkeimmistä ympäristöpoliittisista toimista:
Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston johtaman European Environment and Health -prosessin tavoitteena on tuoda ympäristö- ja terveysalat yhteen ja kehittää yhteisiä ratkaisuja, etenkin sellaisia, jotka liittyvät Agenda 2030:n eli kestävän kehityksen toimintaohjelman ympäristöön liittyviin terveydellisiin tavoitteisiin. Vuonna 2017 annetussa Ostravan julistuksessa Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen maiden ministerit ja edustajat esittivät monialaisen ja osallistavan lähestymistavan ympäristöterveyden parantamiseen.
Euroopan ympäristökeskus tekee kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on kasvattaa ympäristön, terveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä koskevaa tietopohjaa. Tässä yhteydessä selvitetään, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, ja käsitellään myös tietyille ympäristön stressitekijöille, kuten ilmansaasteille, melulle, kemikaaleille ja ilmastonmuutokselle, altistumista ja sen terveydellisiä vaikutuksia. On todettu, että terveyteen kohdistuvat vaikutukset johtuvat ympäristön stressitekijöille altistumisen ja pitkän aikavälin yhdistelmästä. Siksi ympäristöterveyden arvioinnissa olisi syytä soveltaa integroitua lähestymistapaa.
Euroopan ympäristökeskus kehittää parhaillaan myös uutta työkalua, jonka avulla on tarkoitus selvittää, miten sosiaaliset ja demografiset tekijät vaikuttavat ympäristön ja terveyden suhteeseen. Tässä yhteydessä arvioidaan, miten yksilön sosiaalinen asema ja ikä voivat vaikuttaa hänen altistumiseensa ympäristön stressitekijöille ja altistumisesta aiheutuviin terveysvaikutuksiin.
Hyvin tunnettuja ympäristön stressitekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen, valvotaan Euroopassa lakisääteisesti, ja niille altistumista pyritään vähentämään erilaisin toimin. On kuitenkin paljon uusia huolenaiheita, joiden osalta ympäristöaltistuksen reittejä ja terveyteen kohdistuvia vaikutuksia ymmärretään yhä huonosti. Tällaisia huolenaiheita ovat esimerkiksi mikrobilääkeresistenssi tai muutokset ihmisten altistumisessa tuotteissa oleville kemikaaleille, kun olemme siirtymässä kiertotalouteen ja lisäämme kierrätystä. Euroopan ympäristökeskus tekee yhteistyötä kansainvälisen asiantuntijaverkoston kanssa kehittymässä olevien ympäristöriskien tunnistamiseksi. Tähän yhteistyöhön osallistuvat myös Euroopan komissio, Maailman terveysjärjestö ja Euroopan elintarvikeviranomainen.
Temaattisen työn osalta Euroopan ympäristökeskus tekee erilaisia arviointeja ja kehittää indikaattoreita ilmansaasteille, melulle, kemikaaleille ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Euroopan ympäristökeskus osallistuu HBM4EU-hankkeeseen. Hankkeen päätavoite on koordinoida ja edistää ihmisten biomonitoroinnin käyttöä Euroopassa. HBM4EU-hankkeessa pyritään saamaan päätöksenteon tueksi parempaa näyttöä ihmisten todellisesta altistumisesta kemikaaleille ja sen mahdollisista terveysvaikutuksista.
Euroopan ympäristökeskus osallistuu myös Euroopan komission kemikaalien seurannan tietofoorumin (IPCHEM) toimintaan. Foorumilla dokumentoidaan kemikaalien ja kemikaaliseosten esiintymistä ihmisten ja ympäristön osalta.
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/themes/human/intro or scan the QR code.
PDF generated on maanantai 23. joulukuuta 2024, 05.42
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa