Tietoja ympäristöterveydestä

Euroopassa suurimmat terveyteen liittyvät huolenaiheet koskevat ulko- ja sisäilman saastumista, heikkoa veden laatua, riittämätöntä puhtaanapitoa ja vaarallisia kemikaaleja. Niihin liittyviä terveysvaikutuksia ovat muun muassa hengityselin- ja sydänverisuonisairaudet, syöpä, astma ja allergiat sekä lisääntymishäiriöt ja keskushermoston vauriot.

Pienhiukkaset tunnustetaan nykyisin yleisesti tärkeimmäksi ilman saastumisenihmisten terveydelle aiheuttamaksi uhaksi. EU:n Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelmassa arvioitiin, että pienhiukkasille (PM_2,5) altistumisesta johtuu yhteensä 348 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Tällä altistumistasolla keskimääräinen eliniänodote lyhenee noin yhdellä vuodella.

Tulevaisuuden melupolitiikasta julkaistussa EU:n vihreässä kirjassa todetaan melutilanteesta, että noin 20 prosenttia EU:n väestöstä kärsii melutasoista, joita terveysasiantuntijat eivät pidä hyväksyttävinä, eli ne voivat johtaa ärtyisyyteen, unihäiriöihin ja terveyshaittoihin.

Liikenne on erityisesti kaupunkialueilla keskeinen tekijä, joka altistaa ihmiset ilmansaasteille ja melulle.

Kemikaalien terveysvaikutuksista tiedetään paljon vähemmän. Yhä enemmän huolta herättävä kysymys on, miten terveyteen vaikuttaa varsinkin varhaislapsuudessa ja raskauden aikana koettu pitkäaikainen altistuminen kemikaalien sekoituksille alhaisilla pitoisuuksilla.

Hitaasti hajoavat kemikaalit, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia, esimerkiksi polyklooratut bifenyylit (PCB:t) ja kloorifluorihiilivedyt (CFC:t), sekä kemikaalit, joita käytetään pitkän elinkaaren omaavissa rakenteissa, kuten rakennusmateriaaleissa, saattavat merkitä riskejä vielä senkin jälkeen, kun niiden tuotanto on asteittain lopetettu.

Monet epäpuhtaudet, joiden tiedetään vaikuttavan ihmisten terveyteen, tulevat asteittain sääntelyn piiriin. On kuitenkin uusia asioita, joiden osalta kulkua ympäristössä ja terveysvaikutuksia ymmärretään vielä huonosti. Esimerkkejä näistä ovat sähkömagneettiset kentät, lääkkeet ympäristössä ja eräät tarttuvat taudit (joiden leviämiseen ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa). Varhaisvaroitusjärjestelmien kehittämistä olisi rohkaistava, jotta mahdollisen vaaratekijän havaitsemisesta poliittiseen toimintaan tai puuttumiseen kuluva aika olisi mahdollisimman lyhyt.

Luonnon vaarat, kuten myrskyt, tulvat, tulipalot, maanvyörymät ja kuivuus, ovat aina uhanneet ihmisten terveyttä. Niiden seurauksia pahentaa valmistautumisen puute ja ihmisen toiminta, kuten metsien hävitys, ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen.