Jätehuollosta vihreään talouteen

Euroopan komissio antoi 2. joulukuuta 2015 ehdotuksen uudeksi kiertotaloutta koskevaksi lainsäädäntöpaketiksi. Paketti kattaa tuotteiden laajennetun elinkaaren eri vaiheet tuotannosta ja kulutuksesta jätehuoltoon sekä uusioraaka-aineiden markkinoihin. Ehdotettujen toimenpiteiden on tarkoitus hyödyttää sekä ympäristöä että taloutta. Tarkoituksena on saada kaikista raaka-aineista, tuotteista ja jätteistä mahdollisimman paljon arvoa, ja ne pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti energiansäästöä lisäten ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäen.

Ympäristölainsäädäntö on kehittynyt viime vuosikymmeninä siten, että yksittäisiin ongelmiin kohdistuvista järjestelyistä on siirretty integroidumpiin koko järjestelmään kohdistuviin toimenpiteisiin. Kiertotaloutta koskeva lainsäädäntöpaketti on yksi uusimpia esimerkkejä tällaisista integroiduista toimenpiteistä, ja se on taatusti merkittävä askel kohti Euroopan unionin tavoitetta, ”hyvää elämää maapallon resurssien rajoissa”.

EYK:n raportissa Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2015 (SOER 2015) korostetaan nykyistä kestävyyshaastetta. Sekä Euroopassa että muualla maailmassa kulutetaan ja otetaan käyttöön uusia luonnonvaroja enemmän kuin niitä syntyy maapallolla samaan aikaan. Yhtäältä taloudellinen toiminta edistää ihmisten hyvinvointia ja vähentää köyhyyttä. Toisaalta se pilaa ympäristöä, nostaa maapallon lämpötilaa, vahingoittaa ihmisten terveyttä ja heikentää maapallon kykyä vastata tarpeisiimme. Kokonaisvaltaiset välittömät toimet ovat yhä kiireellisempiä myös ilmastonmuutoksen ja väestönkasvua koskevien ennusteiden vuoksi.

Vaikkei yksikään maa ole toistaiseksi saavuttanut "hyvää elämää" omien luonnonvarojensa rajoissa, joitakin rohkaisevia viitteitä on kuitenkin olemassa. Euroopan unioni on alkanut katkaista talouskasvun sekä energian ja raaka-aineiden kulutuksen välisen yhteyden. Eurooppalaiset kierrättävät aiempaa suuremman osan yhdyskuntajätteistä, ja jätettä päätyy vähemmän kaatopaikoille. Ympäristöteollisuus (esimerkiksi uusiutuva energia, jätevesihuolto ja ilmansaasteiden hallinta) on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, ja alalle on syntynyt työpaikkoja viime vuosien taantumasta huolimatta.

Riippuvuutta raaka-aineista vähennetään

Kiertotaloudessa pyritään vähentämään uusien luonnonvarojen - erityisesti uusiutumattomien luonnonvarojen - tulemista mukaan kiertoon, käyttämään ja uudelleenkäyttämään luonnonvaroja taloudessa mahdollisimman tehokkaasti, saamaan luonnonvaroista mahdollisimman paljon arvoa sekä minimoimaan kierrosta poistuvat päästöt ja syntyvän jätteen.

Sanoma on selvä: jätteen mahdollisesta vähentämisestä voi seurata merkittävää hyötyä taloudelle ja ihmisten terveydelle. Kiertoon jo otettujen resurssien (joko kotimaisten tai tuotujen) pitäminen käytössä paitsi vähentäisi riippuvuutta raaka-aineista myös lisäisi kilpailukykyä samalla, kun ympäristöön kohdistuvat paineet pienentyisivät. EYK:n alustavan analyysin perusteella Euroopan maat toteuttavat jo toimia resurssitehokkuutensa parantamiseksi lähinnä luonnonvaroista riippuvuuteen liittyvien taloudellisten näkökohtien vuoksi.

Jätteiden synnyn ehkäiseminen, kierrätys ja yleisesti parempi jätehuolto ovat kaikki taatusti ratkaisevassa asemassa, kun kiertotalouteen tulevia ja siitä poistuvia virtoja pyritään vähentämään. Aineiden kierron kuntoon saaminen ei kuitenkaan riitä estämään ympäristöön, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin jatkossa kohdistuvia vaikutuksia. Kiertotalouteen liittyvien toimintamallien tulee ulottua pelkkää jätehuoltoa pidemmälle, ja niillä on edistettävä siirtymistä vihreään talouteen. Meidän on muutettava nykyisiä tuotanto-, kulutus- ja tuotteiden hävittämistapoja.

Ekologisen suunnittelun täysimääräinen hyödyntäminen

Ekologinen suunnittelu on ensinnäkin oleellista kierrätyspotentiaalin lisäämiseksi ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi. Tuotteita voi suunnitella siten, että ne on helppo korjata, että ainoastaan rikkoutunut osa voidaan vaihtaa, ja että osat on helppo lajitella mahdollisimman pitkälti kierrätettäviksi.

Myös tuotteissa käytettyjen materiaalien terveys- ja ympäristönäkökohdat on otettava huomioon. Ekologisella suunnittelulla voidaan myös tukea ympäristöön paljon vaikuttavien materiaalien vaihtamista parempiin vaihtoehtoihin. On esimerkiksi selvää, että vaarallisille kemikaaleille altistuminen on vakava terveysongelma. Käyttöön voidaan ottaa puhtaiden materiaalien kiertoja, jotta ehkäistään ihmisten altistumista vaarallisille aineille ja suojellaan ekosysteemejä kemialliselta saasteelta.

Vastaavasti biopohjaisia materiaaleja, kuten puuta, peltokasveja ja kuituja, voidaan käyttää moniin erilaisiin tuotteisiin ja energiatarpeisiin. Mahdollista muutosta biopohjaisiin materiaaleihin pitäisi kuitenkin arvioida niihin liittyvien ekosysteemeihin ja terveyteen kohdistuvien vaikutusten kannalta. Esimerkiksi metsiä voidaan hyödyntää vain rajallisesti, ja puun polttaminen energiaksi voi heikentää ilmanlaatua.

Innovointia tukevat investoinnit

Ekoinnovointi ja innovatiivisia ratkaisuja edistävä tutkimus ovat oleellisia kiertotalouteen siirtymiseksi. Innovointi ei rajoitu pelkästään tuotantoprosesseihin. Myös uusia liiketoimintamalleja voitaisiin kannustaa ja tukea. Innovatiivisista ratkaisuista, joissa tarjotaan palveluita tuotteiden myymisen sijaan, on olemassa jo monia esimerkkejä: esimerkiksi oman auton omistaminen ei ole tarpeen, jotta pääsisi kulkemaan paikasta toiseen. Tällaiset yhteistyöhön perustuvat liiketoimintamallit, joissa keskitytään palvelun tarjoamiseen, voisivat hyötyä uusista rahoitusmekanismeista, sillä investoinneilla ja tuotolla on erilaiset aikataulut.

Ekoinnovointia tuetaan jo julkisista varoista eri puolilla Eurooppaa, mutta julkisella rahoituksella voisi olla nykyistä merkittävämpi asema. Investoinnit infrastruktuuriin, tutkimukseen ja kaupunkeihin voitaisiin suunnata edistämään vihreään talouteen siirtymistä. Kaikille sidosryhmille voidaan antaa merkki oikeasta suunnasta sitoutumalla vankasti kestävyyteen siten, että taustalla ovat selkeät taloudelliset raamit ja sääntelykehys.

On selvää, että muutos kohti vihreää kiertotaloutta hyödyttää joitakin ryhmiä ja sektoreita, mutta aiheuttaa painetta toisille. Päätöksentekijöiden on otettava huomioon oikeudenmukaisuuteen liittyvät näkökohdat sekä Euroopassa että koko maailmassa ja tarjottava tukitoimenpiteitä tarvittavan yhteiskunnallisen ja taloudellisen muutoksen edistämiseksi ja ohjaamiseksi.

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Pääkirjoitus on julkaistu EYK:n uutiskirjeen numerossa 2016/1 maaliskuussa 2016.