Uusin arviointi osoittaa Euroopan luonnon tilan heikkenevän vakavasti ja jatkuvalla tavalla

Euroopan ympäristökeskuksen raportin “State of nature in the EU — Results from reporting under the nature directives 2013-2018” mukaan tulevaisuus on epävarma useimmille EU:ssa suojelluille lajeille, kuten aavikkohaukalle ja tonavanjokilohelle, sekä luontotyypeille niityistä dyyneihin koko Euroopassa, jos tilanteen korjaamiseksi ei ryhdytä kiireellisesti nykyistä tehokkaampiin toimiin. Euroopan ympäristökeskuksen raportti julkaistaan samaan aikaan kuin Euroopan komission Luonnon tila -raportti, jossa kerrotaan, miten EU:n luonnonsuojelulainsäädännön tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. 

EEA:n raportti osoittaa, että suojelutoimissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Natura 2000 -verkostossa suojeltujen alueiden määrä ja niiden pinta-ala ovat kasvaneet kuuden viime vuoden aikana. EU on myös saavuttanut globaalit tavoitteensa siitä, että sen maa-alueesta noin 18 prosenttia ja merialueesta lähes 10 prosenttia suojellaan.

Tämä luonnon tilaa koskeva arviointi on kattavin EU:ssa koskaan tehty luonnon terveystarkastus.

Ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius

Yleinen edistys ei kuitenkaan riitä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamiseen. Useimpien suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelun taso on joko epäsuotuisa tai huono, ja EEA:n raportin mukaan monilla se heikkenee entisestään. Kolmesta tutkitusta pääryhmästä etenkin luontotyypit ja linnut ovat erittäin kaukana tavoitteista, kun taas muiden lajien kuin lintujen ryhmässä tavoitteet on lähes saavutettu.

Ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius totesi seuraavaa: ”Tämä luonnon tilaa koskeva arviointi on kattavin EU:ssa koskaan tehty luonnon terveystarkastus. Siitä käy erittäin selvästi ilmi, että hengissä säilymisemme kannalta elintärkeä järjestelmä heikkenee jatkuvasti. Jopa 81 prosenttia EU:n luontotyypeistä on epäsuotuisassa kunnossa, ja turvemaiden, niittyjen ja dyynien tila heikkenee eniten. EU:n uuden biodiversiteettistrategian sitoumukset on täytettävä kiireellisesti, jotta heikkeneminen voidaan kumota luonnon, ihmisten, ilmaston ja talouden hyväksi.”

 ”Arviointimme osoittaa, että Euroopan luonnon tilan ja sietokyvyn sekä ihmisten hyvinvoinnin suojaaminen edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia tapaan, jolla tuotamme ja kulutamme elintarvikkeita, hoidamme ja käytämme metsiä ja rakennamme kaupunkeja. Näiden toimien lisäksi on parannettava suojelupolitiikan täytäntöönpanoa ja valvontaa, keskityttävä luonnon ennallistamiseen sekä entistä kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin, erityisesti liikenne- ja energia-alalla”, Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Hans Bruyninckx totesi.

Tulevaisuuden näkymät

Raportissa esitetään joitakin myönteisiä kehityskulkuja, enimmäkseen kansallisessa tai alueellisessa mittakaavassa. Useat lajit ja luontotyypit ovat osoittaneet merkkejä tilansa kohenemisesta, kuten hyppysammakko Ruotsissa, rannikkolaguunit Ranskassa ja partakorppikotka EU:n tasolla. Natura 2000 -verkosto vaikuttaa myönteisesti moniin lajeihin ja luontotyyppeihin. Esimerkiksi rannikoiden ja dyynien luontotyyppien, joista suuri osa kuuluu Natura 2000 -verkostoon, suojelun tila on parempi kuin luontotyypeillä, joita verkostoon kuuluu niitä vähemmän tai erittäin vähän.

Toimintalinjojen kannalta toivoa antavat myös uusi vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia, jotka ovat keskeisiä osia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Biodiversiteettistrategian tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa suojelualueiden verkostoa, laatia ennallistamista koskeva suunnitelma ja varmistaa, että ekosysteemit ovat terveitä, ne sietävät ilmastonmuutosta, niiden luonnon monimuotoisuus on runsasta ja että ne tarjoavat useita kansalaisten vaurauden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia palveluja.

Näiden uusien toimintalinjojen lisäksi tarvitaan lisätoimenpiteitä parantamaan jäsenvaltioiden seurantavalmiuksia tavoitteiden tukemiseksi. Tällä hetkellä erityisesti meriympäristön lajeja ja luontotyyppejä koskevissa tiedoissa on edelleen useita puutteita. Lisätietoa tarvitaan myös Natura 2000 -verkoston aseman kokonaisvaltaista arviointia varten. Myös EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa on parannettava huomattavasti.