Lisää toimia tarvitaan Euroopan heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten suojelemiseksi ilmansaasteilta, melulta ja äärimmäisiltä lämpötiloilta

EEA:n raportissa ”Unequal exposure and unequal impacts: social vulnerability to air pollution, noise and extreme temperatures in Europe” (Erilainen altistus ja erilaiset vaikutukset: ilmansaasteisiin, meluun ja äärimmäisiin lämpötiloihin liittyvä sosiaalinen haavoittuvuus Euroopassa) kiinnitetään huomiota siihen, että sosiaaliset ongelmat ja ympäristöongelmat ovat kaikkialla Euroopassa läheisesti yhteydessä toisiinsa. Ympäristöuhkien jakautuminen ja niiden vaikutus ihmisten terveyteen heijastavat kiinteästi tulo-, työllisyys- ja koulutuseroja kaikkialla Euroopassa.

EU:n toimintalinjojen ja lainsäädännön avulla on viime vuosikymmeninä onnistuttu parantamaan elinolosuhteita huomattavasti sekä taloudellisesta että ympäristön laadun näkökulmasta, mutta alueiden välillä on edelleen eriarvoisuutta. Raportissa korostetaan, että sosiaali- ja ympäristöpolitiikka on sovitettava paremmin yhteen ja että on lisättävä paikallisia toimia, jotta ympäristövaikutusten epäoikeudenmukaisuutta voitaisiin torjua tehokkaasti.

Euroopan komissio on johdonmukaisesti painottanut Euroopan suojelevaa roolia, kun on kyse ympäristöasioista. Tämän periaatteen toimivuus voidaan todeta parhaiten tarkasteltaessa, miten haavoittuvassa, heikossa ja puolustuskyvyttömässä asemassa olevia suojellaan. EEA:n ansiokkaassa raportissa tarkastellaan, miksi köyhät, ikääntyneet ihmiset ja lapset ovat kaikkein altteimpia huonon ilmanlaadun, liiallisen melun ja äärimmäisten lämpötilojen aiheuttamille riskeille. ”Voimme hyödyntää raportin tietoja toiminnassamme ja varmistaa näin, että Eurooppa suojelee kaikkia”, sanoi ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava komission jäsen Karmenu Vella.

”Vaikka EU:n toimintalinjojen avulla onkin vuosien mittaan selkeästi onnistuttu parantamaan elämänlaatua ja suojelemaan ympäristöä, tiedetään myös, että kaikkialla Euroopassa on vielä paljon tehtävää sen varmistamiseksi, että kaikki eurooppalaiset saavat tehokasta suojelua ympäristöhaitoilta iästä, tuloista tai koulutuksesta riippumatta”, sanoi EEA:n toimitusjohtaja Hans Bruyninckx.

Exposure to PM2.5 mapped against GDP per capita, 2013-2014

Note: Exposure is expressed as population-weighted concentrations; mapped for NUTS 3 regions. 
Source: Based on ETC/ACM (2018a).

Annual number of cooling degree days (CDDs; 1990-2016 average) mapped against long-term unemployment (left) and proportion of people 75 years old or older (right), 2013-2014

Note: Number of cooling degree days per year is the 1990-2015 average. The long-term unemployment rate and the percentage of people 75 years old or older are classified using quantiles, i.e. five equal intervals. Mapped for NUTS 2 regions. 
Source: EEA based on the E-OBS dataset (updated from Haylock et al., 2008) and Eurostat.

Keskeiset havainnot

Ilmansaasteet ja melusaaste

• Itäisen Euroopan alueet (kuten Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria) sekä eteläisen Euroopan alueet (kuten Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka), joilla tulo- ja koulutustaso on alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin, ovat alttiimpia ilmansaasteille, kuten hiukkasille (PM) ja alailmakehän otsonille (O₃).
• Vauraammilla alueilla, kuten suurissa kaupungeissa, typpidioksidin (NO₂) määrä on keskimäärin suurempi ennen kaikkea tiheämmän maantieliikenteen ja taloudellisen toiminnan seurauksena. Tällaisten alueiden sisällä typpidioksidin (NO₂) paikallinen määrä on kuitenkin useimmiten suurin juuri köyhempien yhteisöjen alueilla.
• Melusaasteelle altistuminen on huomattavasti paikallistuneempaa kuin ilmansaasteille altistuminen, ja ympäristön melutaso vaihtelee merkittävästi lyhyiden välimatkojen sisällä. Analyysissä havaittiin alustavasti, että kaupunkien melutaso on yhteydessä pienempiin kotitalouksien tuloihin, mikä viittaisi siihen, että kaupungeissa, joiden väestö on köyhempää, on korkeampi melutaso.

Äärimmäiset lämpötilat

• Etelä- ja Kaakkois-Euroopan alueet ovat alttiimpia korkeille lämpötiloille. Myös alhaisempi tulo- ja koulutustaso, korkeampi työttömyysaste sekä suurempi ikääntyneen väestön osuus on tyypillistä useille alueille Bulgariassa, Kroatiassa, Kreikassa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa. Edellisen kaltaiset sosiodemografiset tekijät voivat heikentää yksilöiden kykyä sietää ja välttää kuumuutta, ja näin ne voivat aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia.
• Osassa Eurooppaa suuri osa ihmisistä ei pysty lämmittämään kotejaan riittävästi asuntojen heikon laadun ja energian hinnan takia, minkä vuoksi kylmyydelle altistuminen aiheuttaa edelleen sairauksia ja kuolemia.

Miten näihin ongelmiin puututaan?

Euroopan unioni (EU) on kokonaisuudessaan edistynyt ilmansaasteiden vähentämisessä merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet useita EU:n toimintalinjoja edistääkseen sopeutumista ilmastonmuutokseen. EU:n aluepolitiikka on osoittautunut tehokkaaksi puututtaessa sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen. Myös useat alueelliset ja kaupunkien viranomaiset pyrkivät vähentämään ennaltaehkäisevästi ympäristövaarojen vaikutusta heikoimmassa asemassa oleviin yhteiskunnan jäseniin:

• Esimerkiksi parempi aluesuunnittelu ja maantieliikenteen hallinta, kuten vähäpäästöisten vyöhykkeiden perustaminen kaupunkien keskustoihin, auttavat vähentämään altistumista ilmansaasteille ja melulle alueilla, joilla asuu sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
• Tiettyjen kotitalouksien lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, kuten hiilen, kieltäminen parantaa niin ikään ilmanlaatua pienituloisten henkilöiden asuinalueilla. Tällöin on kuitenkin tuettava pienituloisten kotitalouksien siirtymistä puhtaampiin lämmitysvaihtoehtoihin.
• Lapsia voidaan suojella lento- ja maantieliikenteen melulta esimerkiksi rakentamalla meluvalleja ja suojaavia rakenteita ulkoleikkipaikoille.
• Useat kansalliset ja paikalliset viranomaiset ovat ottaneet käyttöön toimintasuunnitelmia, joilla parannetaan hätätilanteissa reagointia ja autetaan ikääntyneitä ja muita heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä helleaaltojen ja kylmyysjaksojen aikana. Usein toimintaa täydentävät yhteisöjen ja vapaaehtoissektorin aloitteet.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen auttaa valmistautumaan yleistyviin ja äärimmäisiin lämpöaaltoihin. Erityisesti viheralueiden lisääminen auttaa viilentämään kaupunkien keskustoja ja tuo samalla terveyshyötyä kaupunkien asukkaille parantaen samalla heidän elämänlaatuaan.

Arvioinnin tausta

Saasteet ja muut ympäristöhaitat aiheuttavat terveysriskejä kaikille, mutta niillä on suurempi vaikutus tiettyihin ihmisiin näiden iän tai terveydentilan vuoksi. Myös ihmisten tulotaso, työllisyystilanne ja koulutustaso vaikuttavat heidän kykyynsä välttää tai sietää näitä haittatekijöitä. EEA:n raportissa arvioidaan sosiaalisen ja demografisen eriarvoisuuden yhteyttä ilmansaasteille, melulle ja äärimmäisille lämpötiloille altistumiseen Euroopassa eri laajuuksissa.