Yhteinen ympäristötietojärjestelmä (SEIS)

Historia: Helmikuussa 2008 annetussa Euroopan komission tiedonannossa "Kohti yhteistä ympäristötietojärjestelmää (Shared Environmental Information System, SEIS)" ehdotettiin ratkaisua Euroopan ympäristötietoihin liittyviin haasteisiin. Sen jälkeen SEISistä on tullut komission, EYK:n ja EIONETin (Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto) 39 jäsenmaan yhteinen aloite. SEISin toteuttaminen on itse asiassa ollut toimintamme keskipisteessä vuodesta 2009 alkaen ja on edelleen vuosien 2014–2018 monivuotisen työohjelman ja päivittäisen työmme perustana.

Tavoitteet: SEISin tavoitteena on luoda entistä parempi ympäristötietojärjestelmä Euroopaan. SEISin avulla edistetään merkittävästi keskuksen tietopohjan laajentamista ja integroidaan suuret määrät tietoa, jota on saatu EIONETistä ja muista verkostoista ja muilta kumppaneilta, kansalaisten tiedealoitteista, joukkoistamisesta ja uusista ympäristötietoa keräävistä aloitteista, joista esimerkkinä on Copernicus. Näitä tavoitteita tukee niiden julkisen sektorin tiedon tarjoajien verkosto, jotka jakavat omaa ympäristötietoaan. SEIS auttaa yksinkertaistamaan, yhtenäistämään ja uudistamaan kyseisten tiedon tarjoajien olemassa olevia järjestelmiä ja prosesseja ja tekee niistä verkkopohjaisia. Se on hajautettu mutta kokonaisvaltainen järjestelmä, joka parantaa ympäristötietojen laatua, saatavuutta, käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.

SEISin myötä muuttuu myös koko toimintamalli. Tietoja eivät enää ilmoita yksittäiset maat tai alueet vaan erityiset kansainväliset organisaatiot näiden luomiin verkkojärjestelmiin, joiden palveluissa saatetaan tietoja monien eri käyttäjien – sekä ihmisten että koneiden – saataville. Muutos toteutetaan vaiheittain ja varmistamalla, että SEIS edistää edelleen ympäristötiedon saantia ja integrointia osaamistalouteen.

Seitsemän SEIS-periaatetta: SEIS perustuu seitsemään "periaatteeseen". Tietoja olisi käsiteltävä siten, että

1. niitä hallinnoidaan mahdollisimman lähellä tietolähdettä,
2. ne kerätään kerran ja annetaan muiden käyttöön monia eri tarkoituksia varten,
3. niitä on helppo saada ja ne helpottavat raportointivelvoitteiden täyttämistä,
4. ne ovat helposti kaikkien käyttäjien käytettävissä,
5. ne ovat käytettävissä soveltuvassa maantieteellisessä laajuudessa tehtäviä vertailuja varten ja kansalaisten osallistumista varten,
6. ne ovat kokonaisuudessaan suuren yleisön saatavilla ja kansallisella tasolla vaadittavalla kansallisella kielellä (vaadittavilla kansallisilla kielillä),
7. niiden tukemiseen käytetään yleisiä, maksuttomia, avoimia ohjelmistostandardeja.

Yksi SEISin keskeisistä laaja-alaisista tavoitteista on asettaa saataville ympäristötietoa sekä maksimoida ja laajentaa sen käyttöä. Tietoja luodaan usein yhtä tarkoitusta varten, mutta luotavalle tiedolle on yleensä paljon muita mahdollisia käyttäjiä. SEIS-periaatteiden soveltaminen helpottaa tietojen käytön laajentamista. Esimerkiksi tulvia koskevat tiedot, joita tarvitaan mahdollisten tulvien vaikutusten lieventämiseen, ovat erityisen hyödyllisiä myös vakuutusyhtiöille ja asunnonostajille omaisuuteen kohdistuvien riskien arvioimiseksi.

Teknologiset mahdollisuudet: SEISin on epäilemättä hyödynnettävä ja edistettävä nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehitystä. TVT helpottaa entisestään tietojen jakamista yksittäisten ihmisten, suljettujen ryhmien tai kokonaisten verkkoyhteisöjen välillä. Esimerkkinä TVT:stä ovat sensorit, satelliitit, interaktiiviset karttapalvelut, verkkopalvelut ja mobiilisovellukset.

Tieto- ja viestintätekniikka on erityisen hyödyllistä sellaisen reaaliaikaisen tiedon tarjoamisessa, jota voidaan käyttää nopeaan päätöksentekoon riippumatta siitä, ovatko päättäjinä hätätilanteista selviytymään pyrkivät kansalliset hallitukset vai kansalaiset, jotka suunnittelevat vapaa-ajan viettoa paikallissäätä tai liikenneoloja koskevien tietojen perusteella.

Kulujen vähentäminen: Viranomaisten hallinnollisten rasitteiden vähentäminen ja siihen liittyvät tehokkuuden paranemisesta aiheutuvat kustannussäästöt ovat SEISin lisäetuja. Automaattiset sähköiset järjestelmät alkavat esimerkiksi korvata suurta osaa niistä henkilöresursseista, joita nyt tarvitaan tietojen vaihtamiseen.

Kolme pilaria: Toimivan SEISin olisi rakennuttava kolmen pilarin ympärille. Ne ovat sisältö, infrastruktuuri ja yhteistyö. Ensinnäkin järjestelmän on määriteltävä vaadittavan sisällön (tiedon) tyypit sekä mahdolliset lähteet. Toiseksi tarvitaan tehokas, verkkopohjainen tekninen infrastruktuuri, jossa hyödynnetään kokonaisvaltaisesti kehittyneintä tieto- ja viestintätekniikkaa, mukaan lukien verkkopalvelut (joissa koneet kommunikoivat keskenään eikä kallista ja vähemmän tehokasta ihmistyövoimaa tarvita). Kolmanneksi tarvitaan yhteistyötä ja hallintorakennetta henkilöresurssien, aineistojen ja verkostoitumisen hallinnointiin.

Monia käyttötarkoituksia: SEISin seitsemän periaatteen ja kolmen pilarin soveltamisen merkitys kasvaa kaikkien niiden verkostojen kannalta, jotka perustuvat tietojen jakamiseen, kuten EYK:n EIONET.

EYK uudistaa omaa tietojärjestelmäänsä SEIS-periaatteiden pohjalta. EYK tarjoaa linkitettyjä tietoja osana semanttista tietopalvelua, ylläpitää interaktiivisia ja yhteistyöhön perustuvia karttaselaimia ja tarjoaa yleisesti verkossa olevaa ja ajantasaista ympäristön tilaa koskevaa tietoa verkkosivustollaan.

Muita nykyään merkittäviä SEISiin liittyviä aloitteita ovat

Copernicus – seurantapalvelujen toteuttaminen ja maanhavainnointitietoihin liittyvät mahdollisuudet

INSPIRE – ympäristötiedon saatavuuden parantaminen ja standardointi integroinnin parantamiseksi

ENI – SEISin ulottaminen EU:n naapurimaihin

GEO/GEOSS – maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän rakentaminen

UN-GGIM – tietojen antaminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteita varten