Uutiset

Veden saastuminen ja liikakäyttö sekä ilmastonmuutos uhkaavat vesiresilienssiä Euroopassa

Vaihda kieli

Uutiset Julkaistu 18.11.2024 Viimeksi muokattu 18.11.2024

4 min read

Photo: © Stefano Scagliarini, My City /EEA

Topics: Vesi- ja meriympäristö

Saastuminen, elinympäristöjen heikkeneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sisävesivarojen liikakäyttö aiheuttavat Euroopan järville, joille, rannikkovesille ja pohjavesille ennennäkemätöntä painetta. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaiseman Euroopan vesistöjen tilaa koskevan lajissaan laajimman arvioinnin mukaan Eurooppa ei ole saavuttamassa tavoitteitaan vesien tilan parantamiseksi EU:n sääntöjen mukaisesti. Parempi vesienhoito on avainasemassa vesivarojen kestävyyden parantamisessa, vesiin kohdistuvien paineiden vähentämisessä sekä sen varmistamisessa, että Euroopan kansalaisilla, luonnolla ja teollisuudella on riittävästi hyvälaatuista vettä.

This product has been translated for convenience purposes only using the services of the Centre of Translation for the bodies of the EU. While every effort has been made to ensure accuracy and completeness, we cannot guarantee it. Therefore, it should not be relied upon for legal or official purposes. The original English text should be considered the official version.

Maatalous aiheuttaa suurimman kuormituksen sekä pinta- että pohjavesiin. Tämä käy ilmi Euroopan ympäristökeskuksen raportista Euroopan vesien tila 2024: vesiresilienssiä on parannettava. Tämä johtuu jäsenvaltioiden oman seurannan mukaan veden käytöstä ja ravinteiden ja torjunta-aineiden intensiivisen käytön aiheuttamasta saastumisesta. Maatalous on ylivoimaisesti suurin vedenkäyttäjä Euroopassa, Ilman käytäntöjen muutosta kasteluveden tarve todennäköisesti kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena.

Euroopan ympäristökeskuksen raportti osoittaa, että jonkinasteisesta edistyksestä huolimatta Euroopan vedet ja vesiekosysteemit kärsivät edelleen vakavasti kemikaalien vaikutuksista. Vesistöjä kuormittavat pääasiassa hiilipohjaisen energiantuotannon aiheuttamat ilmansaasteet ja maataloudesta peräisin olevien ravintoaineiden ja torjunta-aineiden hajakuormitus. Elinympäristöjen huonontuminen on myös laajalle levinnyttä. Vesiekosysteemien suojelun haastetta lisää ilmastonmuutos, joka häiritsee sääoloja ja lisää entisestään vesivaroihin ja niiden hoitoon kohdistuvia paineita.

EU:n jäsenvaltioiden toimittamien tietojen mukaan vain 37 prosenttia Euroopan pintavesimuodostumista on luokiteltu ekologiselta tilaltaan (vesiekosysteemien terveyden mitta EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti) ”hyväksi” tai ”erinomaiseksi”, ja vain 29 prosenttia kemialliselta tilaltaan ”hyväksi” vuosina 2015–2021.

Euroopan vesistöjen tila ei ole hyvä. Vesistöihimme kohdistuvat ennennäkemättömät haasteet uhkaavat Euroopan vesiturvallisuutta. ”Nyt on aika toimia kaksinkertaisella tarmolla palauttaaksemme arvokkaiden vesiluonnonvarojemme – jokien, järvien, rannikkovesien ja muiden vesistöjen – terveyden. Tämä elintärkeä luonnonvara on turvattava kestävästi tuleville sukupolville.

Leena Ylä-Mononen
Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Edistyminen toistaiseksi vähäistä

Jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä on onnistuttu estämään EU:n vesien tilan huononeminen entisestään puuttumalla osaan kemiallisesta saastumisesta ja parantamalla joidenkin lajien, kuten simpukoiden ja äyriäisten, elinmahdollisuuksia tulevaisuudessa, mutta mitään kokonaisvaltaista parannusta ei ole havaittu edellisen seurantajaksoon verrattuna.

Euroopan pohjavedet ovat paremmassa kunnossa kuin pintavedet. Pohjavesistä 77 prosenttia on kemialliselta tilaltaan hyviä, ja 91 prosenttia pohjavedestä on määrällisesti riittäviä. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin edelleen torjunta-aineiden ja ravinteiden aiheuttama saastuminen. Pohjavesi on keskeinen juomaveden lähde ja välttämätön ympäristölle, maataloudelle ja teollisuudelle.

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetettu määräaika pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi oli vuosi 2015. Viimeiseksi takarajaksi on asetettu vuosi 2027. Nykyisellä edistymisvauhdilla tätä tavoitetta ei saavuteta.

Tie eteenpäin

Euroopan vesiresilienssiä voidaan parantaa. Vedenkäytön vähentäminen ja tehokkuuden parantaminen ovat avainasemassa maatalouden, teollisuuden ja kotitalouksien vesirasituksen hillitsemisessä. Veden säästämiseen tai kysynnän vähentämiseen keskittyvä tavoitteiden asettaminen voisi auttaa edistämään toimia ja helpottamaan vesiresilienssin parantamisessa saavutetun edistyksen seurantaa. Vesienhoidon parantamiseksi tarvitaan myös ajantasaista ja nopeammin saatavilla olevaa tietoa veden määrästä ja laadusta.

Veteen kohdistuvia paineita on vähennettävä. Saastumista on ehkäistävä EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Lyhyellä aikavälillä veden käyttöä on vähennettävä ja estettävä haitallisten aineiden ja ravinteiden päästöt vesistöihin.

Luonnon ennallistaminen eli jokien ja niiden tulvatasankojen uudelleenyhdistäminen sekä kosteikkojen ja turvemaiden palauttaminen voivat johtaa terveempiin ja monimuotoisempiin makean veden ekosysteemeihin, jotka pystyvät tarjoamaan hyvälaatuista vettä ja samalla sitomaan hiiltä ja lieventämään äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia.

Tietoa raportista

Euroopan ympäristökeskuksen raportti on laajin Euroopan vesistöjen tilaa koskeva arviointi. Se kattaa yli 120 000 pintavesimuodostumaa ja yhteensä 3,8 miljoonan neliökilometrin pohjavesialueen EU:ssa ja Norjassa. Raportti perustuu 19:stä EU:n jäsenvaltiosta saatuihin tietoihin. Se edustaa 85 prosenttia pintavesimuodostumista ja 87 prosenttia pohjavesimuodostumien pinta-alasta EU-27:ssä.

Kaikki keskeiset tulokset ja raportoidut tiedot EU:n jäsenvaltioista ja Norjasta ovat saatavilla Euroopan vesitietojärjestelmän makean veden osiossa.

Lisäksi EEA:n raportti täydentää Euroopan komission tulevaa arviointia kolmannesta vesienhoitosuunnitelmasta ja toisesta tulvariskien hallintasuunnitelmasta, joissa arvioidaan vesidirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpanon tilannetta EU:ssa.