Viimeisimmät ympäristösignaalit ovat haaste poliittiselle päätöksenteolle

LEHDISTÖTIEDOTE

Kööpenhaminassa 29. toukokuuta 2001

Viimeisimmät ympäristösignaalit ovat haaste poliittiselle päätöksenteolle Euroopassa

Poliittisessa päätöksenteossa on vaikutettava tehokkaammin kasvavaan tuotannon ja kulutuksen määrään sekä kulutus- ja tuotantomallien kehitykseen, jotta Euroopassa saavutettaisiin sen ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevat tavoitteet.

Tämä on Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) julkaiseman Ympäristösignaalit 2001 -raportin keskeinen sanoma.

"Valitettavasti raportti osoittaa, että ympäristöongelmat, jotka ovat vaikeimmin ratkaistavia, ovat myös pysyvimpiä. Tällaisia vaikeita ympäristöongelmia ovat esimerkiksi kasvihuonekaasujen päästöt, maa- ja vesivaroihin kohdistuva kuormitus, nitraattisaaste ja jätteiden syntyminen", toteaa Domingo Jiménez-Beltrán, EYK:n johtaja.

"Nämä ongelmat ovat seurausta luonnonvarojen käytön kokonaismäärästä. Jotta saavutettaisiin ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevat tavoitteet, kuten ne, joita on ehdotettu EU:n kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa, materiaalien ja energian käytössä on päästävä parempaan hyötysuhteeseen.

"Tämä puolestaan edellyttää lisätoimia, jotta vaikutettaisiin tuotannon ja kulutuksen luonteeseen ja määrään talouden kaikilla sektoreilla. Verotus on keskeistä kysynnän hallitsemisessa, mutta sitä on sovellettava dynaamisesti, koska sen taloudellinen vaikutus on tehottomampi tulojen kasvaessa."

Ympäristösignaalit 2001 -raportissa on joitakin lyhyitä kuvauksia EYK:n 18 jäsenvaltiossa ympäristöön kohdistuvista lukuisista paineista, niiden taustatekijöistä ja - mikä on tärkeää - niiden välisistä monimutkaisista yhteyksistä.

Poliittisille päätöksentekijöille sekä suurelle yleisölle tehdyllä raportilla on tärkeä rooli myös 15.-16. kesäkuuta Göteborgissa pidettävässä huippukokouksessa, jossa EU:n johtajat arvioivat strategioita, joilla ympäristönsuojelu liitetään mukaan yhdeksään talouden sektoriin, ja hyväksyvät EU:n ensimmäisen kestävän kehityksen strategian.

Vuosittaisissa Ympäristösignaalit-raporteissa käytetään keskeisiä sosioekonomisia indikaattoreita ja ympäristöindikaattoreita arvioitaessa sitä, miten ympäristöpolitiikan toteuttaminen ja ympäristönäkökohtien yhdentäminen muihin sektoreihin etenevät. Tällaiset indikaattorit tuovat avoimuutta ja vastuullisuutta päätöksentekoon ja luovat perustan toimintalinjojen hienosäädölle mahdollisimman suuren tehon saavuttamiseksi.

Viime vuonna käynnistetty Ympäristösignaalit-sarja on kehittymässä tärkeimmäksi Euroopan ympäristön kestävästä kehityksestä kertovaksi indikaattoriraportiksi. Siten sillä on tärkeä tehtävä kuudennen ympäristöohjelman (6EAP) seurannassa.

Raportit tuovat esiin sekä myönteisiä että kielteisiä kehityssuuntia, ja ne keskittyvät tiettyihin sektoreihin ja aiheisiin. Niiden ei ole tarkoitus olla niin kattavia kuin viiden vuoden välein ympäristön tilasta tehtävät EYK:n raportit ovat.

Tämän vuoden Ympäristösignaalit tarkastelee tärkeimpiä kuljetuksen, energian ja maatalouden aloja sekä ensimmäistä kertaa kotitalouksien/kulutuksen ja turismin ympäristövaikutuksia.

Ympäristöasioissa uusia huomion kohteita ovat jokiveden laatu, vaaralliset aineet merivesissä, maan saastuminen ja laidunmaat sekä viimeisimmät yksityiskohtaiset tiedot ilmastonmuutoksista, ilman epäpuhtauksista ja jätteistä.

Havaintoja raportissa:

• Kuuden merkittävän vaarallisen raskasmetallin ja orgaanisen aineen päästöt Atlantin valtameren koillisosiin vähenivät merkittävästi vuosina 1990-1998
• Kioton pöytäkirjassa mainittujen kuuden kasvihuonekaasun päästöt vähenivät EU:n alueella 2 % vuosina 1990-1998 (ja tämän jälkeiset tiedot osoittavat 4 prosentin vähenemistä vuoteen 1999 mennessä, kun päästöt kasvoivat samanaikaisesti USA:ssa 11 %).
• Jätteiden tuottaminen kasvaa edelleen, ja se on edelleen läheisessä yhteydessä taloudelliseen kasvuun.
• Liikenteen polttoaineiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin energian kokonaiskysyntä.
• Vuosina 1990-1998 moottoriteiden rakentamiseen käytettiin maata joka päivä 10 hehtaaria.
• Uusiutuvista energialähteistä saadun sähkön osuus kasvoi vuosina 1989-1998 noin 3 % vuodessa, mutta vuodeksi 2010 ehdotetun tavoitteen saavuttamiseen tarvittaisiin 5,5 %:n vuotuinen kasvu.
• Turistimajoituksen ekomerkinnät ovat lisääntyneet tuntuvasti vuodesta 1990, mutta niiden osuus on yhä marginaalinen

Ympäristösignaalit 2001 -raportissa todetaan myös, että liikenteen, energiantuotantoalan ja maatalouden ekotehokkuus - tehokkuus, jolla ympäristön voimavaroja käytetään tulosyksikön aikaansaamiseksi - on parantunut vuodesta 1990 alkaen.

Tämän tuloksena näiltä aloilta peräisin olevien happamoitumista aiheuttavien kaasujen ja alailmakehän otsonia muodostavien aineiden päästöt ovat vähentyneet. Kasvu näillä aloilla on kuitenkin ollut suurempaa kuin energiatehokkuuden lisäys.

Euroopan neuvosto päätti maaliskuussa Tukholmassa, että etenemistä seurataan vuosittain EU:n kevään huippukokouksessa kaikilla kestävän kehityksen aloilla. Tämän seurauksena EYK aikoo suunnitella ja ajoittaa tulevat Ympäristösignaalit -raportit tämän prosessin tehokkaaksi tueksi.

Ympäristösignaalit 2001 on julkaistu kokonaisuudessaan EYK:n web-sivustolla osoitteessa http://reports.eea.europa.eu/signals-2001/index_html

EYK

Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja auttamaan merkittävien ja mitattavissa olevien parannusten saavuttamisessa Euroopan ympäristössä tuottamalla oikea-aikaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Euroopan unioni (EU) on perustanut ympäristökeskuksen vuonna 1990 neuvoston antamalla asetuksella 1210/90 (jota on muutettu neuvoston asetuksella 933/1999). Ympäristökeskus toimii Euroopan tieto- ja seurantaverkoston (EIONET) keskuksena. Tähän verkostoon kuuluu noin 600 ympäristöalan virastoa ja laitosta Euroopassa.

Kööpenhaminassa sijaitseva ja toimintansa 1994 aloittanut ympäristökeskus on avoin kaikille niille maille, joilla on samat tavoitteet ympäristökeskuksen kanssa ja jotka kykenevät osallistumaan sen toimintaan. Tällä hetkellä EYK:n jäsenvaltioita on 18. Tähän määrään kuuluvat Euroopan unionin 15 jäsenvaltiota sekä Islanti, Norja ja Liechtenstein, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäseniä (EFTA). Keski- ja Itä-Euroopan sekä Välimeren alueen 13:n EU-jäsenyyttä hakevan valtion odotetaan liittyvän EYK:hon lähikuukausina. Näin ympäristökeskuksesta tulee ensimmäinen EU:n elin, joka ottaa toimintaansa mukaan nämä uudet valtiot.