Epäpuhtauksille altistuminen aiheuttaa 10 prosenttia kaikista syöpätapauksista Euroopassa

Euroopan ympäristökeskuksen julkaiseman syövän torjuntaa ja ympäristön roolia Euroopassa käsittelevän verkkoraportin mukaan ympäristön ja työympäristön epäpuhtauksilla sekä eräillä luonnonriskeillä on valtava vaikutus terveyteen, ja joissakin tapauksissa ne aiheuttavat syöpää. Syövän vaikutus yhteiskuntaan on valtava. Euroopan unionissa diagnosoidaan vuosittain lähes kolme miljoonaa uutta syöpätapausta ja syöpään menehtyy vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä. Myös taloudelliset kustannukset ovat valtavat, arviolta noin 178 miljardia euroa pelkästään vuonna 2018.

Euroopan ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan suurinta osaa ympäristö- ja työperäisistä syöpäriskeistä voidaan vähentää ehkäisemällä saastumista ja muuttamalla toimintatapoja. Näille riskeille altistumisen vähentäminen on vaikuttava ja kustannustehokas tapa vähentää syövän esiintymistä ja syöpään liittymiä kuolemia.

Euroopan ympäristökeskus tutki ensimmäistä kertaa syövän ja ympäristön välisiä yhteyksiä ja tarkasteli uusinta tieteellistä näyttöä ilmansaasteista, radonista, ultraviolettisäteilystä, ympäristön tupakansavulle altistumisesta ja kemikaaleista. Raportin mukaan arviolta noin 10 prosenttia syöpätapauksista Euroopassa johtuu ympäristö- ja työperäisistä riskeistä.

”Euroopan ympäristökeskuksen raportti paljastaa ympäristöön liittyvien syiden olevan liian usein syöpään sairastumisen taustalla”, toteaa ympäristö-, kalastus- ja valtameriasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius. ”Hyvä uutinen on, että voimme toimia nyt saastumisen vähentämiseksi ja kuolemantapausten ehkäisemiseksi. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman saasteettomuustavoitteen avulla voidaan kustannustehokkaasti edesauttaa syövän ehkäisemistä vähentämällä altistumista haitallisille epäpuhtauksille. Se, mikä on hyväksi ympäristölle, on hyväksi myös meille”, komissaari jatkaa.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaavan komissaarin Stella Kyriakidesin mukaan Euroopassa kuolee vuosittain arviolta yli neljännesmiljoonaa ihmistä ympäristöön liittyvän syövän vuoksi. ”Sairauksia on aina parempi ehkäistä ennalta kuin hoitaa. Olemme osana EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa vahvasti sitoutuneet vähentämään epäpuhtauksia vedessä, maaperässä ja ilmassa. Juuri tällä viikolla esitimme Pellolta pöytään -strategian puitteissa merkittävän ehdotuksen torjunta-aineiden käytön vähentämisestä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Euroopan ympäristökeskuksen havainnot osoittavat kiistatta, miten tiiviisti planeettamme terveys ja kansalaisten terveys ovat kytköksissä toisiinsa. Meidän on työskenneltävä yhdessä luonnon kanssa, ei sitä vastaan”, komissaari kiteyttää.

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtajan Hans Bruyninckxin mukaan ympäristön pilaantumisen vaikutus näkyy Euroopan kansalaisten terveydessä ja elämänlaadussa. ”Saasteiden ehkäiseminen on tärkeää hyvinvointimme kannalta. Saasteiden vähentäminen EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelman ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian avulla sekä muiden EU:n nykyisten politiikkojen tehokas täytäntöönpano vähentäisivät huomattavasti syöpätapauksia ja -kuolemia. Tämä olisi tehokas investointi kansalaisten hyvinvointiin”, Bruyninckx sanoo.

Ympäristöriskit

Sisä- ja ulkoilman epäpuhtaudet ovat yhteydessä noin yhteen prosenttiin kaikista syöpätapauksista Euroopassa ja aiheuttavat noin kaksi prosenttia kaikista syöpäkuolemista. Pelkästään keuhkosyövän osalta osuus on yhdeksän prosenttia kuolemantapauksista. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu yhteys pitkäaikaisen hiukkasaltistumisen ja leukemian välillä aikuisilla ja lapsilla. Hiukkaset ovat keskeinen ilman epäpuhtaus,

Myös radon ja ultraviolettisäteily vaikuttavat merkittävästi syöpään sairastumiseen Euroopassa. Radonille altistuminen sisätiloissa on yhteydessä jopa kahteen prosenttiin kaikista syöpätapauksista ja joka kymmenenteen keuhkosyöpätapaukseen Euroopassa. Luonnon ultraviolettisäteily saattaa aiheuttaa jopa neljä prosenttia kaikista syöpätapauksista Euroopassa. Erityisesti melanooman, vakavan ihosyövän muodon, esiintyvyys on lisääntynyt Euroopassa viime vuosikymmeninä.

Ympäristön tupakansavulle altistuminen voi lisätä kaikkien syöpien kokonaisriskiä jopa 16 prosenttia ihmisillä, jotka eivät itse ole koskaan tupakoineet. Noin 31 prosenttia eurooppalaisista altistuu ympäristön tupakansavulle kotona, työpaikalla, vapaa-ajalla, oppilaitoksissa tai julkisissa tiloissa.

Tietyt eurooppalaisilla työpaikoilla käytetyt ja ympäristöön joutuvat kemikaalit ovat karsinogeenejä, jotka edistävät syövän syntymistä. Lisäksi useiden näistä kemikaaleista tiedetään tai epäillään aiheuttavan syöpää useissa elimissä. Tällaisia kemikaaleja ovat muun muassa lyijy, arseeni, kromi, kadmium, akryyliamidi, torjunta-aineet, bisfenoli A sekä per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS-aineet).

Kaikki asbestin muodot ovat tunnettuja syöpää aiheuttavia aineita, jotka liittyvät mesotelioomaan ja keuhkosyöpiin sekä kurkunpään ja munasarjojen syöpiin. EU kielsi asbestin käytön vuonna 2005. Sitä kuitenkin on edelleen rakennuksissa ja infrastruktuurissa, minkä vuoksi kunnostus- ja purkutöihin osallistuvat työntekijät altistuvat asbestille. Koska syövät ilmenevät vielä vuosia altistumisen jälkeen, asbestin arvioidaan aiheuttavan 55–88 prosenttia työperäisistä keuhkosyövistä.

Syövän ja saastumisen ehkäisemistä koskevat EU:n toimet

Euroopan syöväntorjuntasuunnitelmassa tunnustetaan ympäristö- ja työperäisten riskien merkitys syövän synnyssä sekä mahdollisuudet pelastaa ihmishenkiä tehokkaiden ennaltaehkäisystrategioiden avulla. Tämän tavoitteen mukaisesti saasteettomuustoimintasuunnitelmalla pyritään vähentämään ilman ja veden pilaantumista tarkoituksena vähentää ihmisten altistumista ympäristön pilaantumiselle ja tämän aiheuttamia terveysvaikutuksia, kuten ympäristö- ja työperäiseen syöpään sairastumista.

EU on jo toteuttanut tiukkoja toimenpiteitä ilmansaasteiden vähentämiseksi päästökattodirektiivin ja ilmanlaatudirektiivien nojalla, joissa asetetaan ilmanlaatunormit Euroopalle. Euroopan komissio on käynnistänyt ilmanlaatudirektiivien tarkistamisen, jonka tavoitteena on muun muassa mukauttaa ilmanlaatunormit tiiviimmin Maailman terveysjärjestön viimeisimpiin ilmanlaadun ohjearvoihin.

Kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian tavoitteena on kieltää tuotteissa kaikkein haitallisimmat kemikaalit, kuten syöpää aiheuttavat kemikaalit, ja edistää turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen kemikaalien käyttöä.

Radonin osalta säteilyturvallisuusdirektiivillä  on otettu käyttöön oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka koskevat suojelua luonnon säteilylähteille altistumiselta. Siinä EU:n jäsenvaltiot velvoitetaan laatimaan kansalliset radonia koskevat toimintasuunnitelmat. Muita EU:n toimia ovat muun muassa eurooppalaisten toimien koordinointi ympäristön tupakansavun torjumiseksi ja tietoisuuden lisääminen ultraviolettisäteilyn vaaroista.