Haitalliselle melusaasteelle altistuvien eurooppalaisten määrän odotetaan kasvavan

EEA:n uuden raportin ”Noise in Europe – 2020” mukaan maantieliikenne on Euroopassa melusaasteen ensisijainen lähde. Melutasojen arvioidaan seuraavan vuosikymmenen aikana nousevan sekä kaupunki- että haja-asutusalueilla kaupunkien kasvun ja liikkuvuuden lisääntymisen vuoksi. Muita ympäristömelusaasteen suurimpia lähteitä ovat raideliikenne, lentoliikenne ja teollisuus.

Raportissa esitetään katsaus kauden 2012–2017 melusaastesuuntauksiin. Raportti tarjoaa myös katsauksen melua tulevaisuudessa koskeviin arvioihin sekä siihen liittyviin terveysvaikutuksiin Euroopassa. Arviot perustuvat Maailman terveysjärjestön (WHO) melunterveysvaikutuksia koskeviin uusiin ohjeisiin. Raportissa hyödynnetään myös vuonna 2014 tehtyä EEA:n aikaisempaa arviota melusta Euroopassa ja tarkastellaan toimenpiteitä, joita on toteutettu melulle altistumisen torjumiseksi ja vähentämiseksi. Siinä myös arvioidaan, miten EU:n lainsäädännössä, muun muassa ympäristömeludirektiivissä ja EU:n seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa, melusaasteesta asetettujen EU:n tavoitteiden saavuttamisessa on edetty.

Merkittäviä terveysvaikutuksia

Pitkäaikaisella altistumisella melulle on merkittäviä terveysvaikutuksia. WHO:n uusien tietojen perusteella EEA arvioi, että tällainen altistuminen aiheuttaa vuosittain 12 000 ennenaikaista kuolemaa ja vaikuttaa 48 000 uuden iskeemisen sydänsairauden (joita aiheuttaa sydänvaltimoiden kapeneminen) puhkeamiseen koko Euroopassa. Lisäksi arvioidaan, että 22 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta merkittävästä häiritsevyydestä ja 6,5 miljoonaa ihmistä kroonisesta merkittävästä unihäiriöstä. Maailman terveysjärjestön esittämän näytön mukaan näitä terveysvaikutuksia alkaa esiintyä EU:n meludirektiivissä asetettujen kynnysarvojen alapuolella. Niitä siis todennäköisesti aliarvioidaan. EU:n direktiivin mukaisesti annetut maakohtaiset tiedot eivät myöskään kata kaikkia kaupunkialueita, maanteitä, rautateitä ja lentoasemia.

Sen lisäksi, että melusaaste vaikuttaa ihmisiin, se on myös kasvava uhka luonnonvaraiselle eläimistölle sekä maalla että vedessä. Melu voi heikentää lisääntymisen onnistumista ja lisätä kuolleisuutta sekä saada eläimet pakenemaan hiljaisemmille alueille.

EU:n vuoden 2020 tavoitetta melusta ei saavuteta

Vaikka EU:n jäsenvaltiot ovat saaneet jonkin verran edistystä aikaan melualueiden kartoittamisessa ja niistä ilmoittamisessa koko Euroopassa, ympäristömelua koskevia yleisiä poliittisia tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Selvää on, että seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa vuodelle 2020 asetettua tavoitetta melusaasteen vähentämisestä ja siirtymisestä kohti WHO:n suositustasoja melulle altistumisessa ei saavuteta. Melusaasteen arvioidaan lisääntyvän tulevan kaupunkien kasvun ja liikkuvuuden kasvavan kysynnän vuoksi.

Yli 30 prosenttia EU:n direktiivissä vaadituista tiedoista ei ole vieläkään saatavilla, vaikka ne olisi pitänyt lain mukaan ilmoittaa vuonna 2017. Huomattavista viivästyksistä voidaan päätellä, että maat eivät ehkä ole ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin melusaasteeseen puuttumiseksi. Raportissa todetaan lisäksi, että myös täytäntöönpanoa on parannettava – se tukee Euroopan komission äskettäin direktiivin täytäntöönpanosta tekemän erillisen arvioinnin päätelmiä.

Toimenpiteitä melutasojen vähentämiseksi

Maat ovat jo ryhtyneet erilaisiin toimenpiteisiin melutasojen alentamiseksi ja hallitsemiseksi, mutta EEA:n raportin mukaan niiden hyötyä myönteisten terveystulosten kannalta on edelleen vaikea arvioida. Suosituimpia toimenpiteitä melutasojen alentamiseksi kaupungeissa ovat muun muassa vanhempien kivettyjen teiden vaihtaminen tasaisempaan asfalttiin, liikennevirtojen hallinnan parantaminen ja nopeusrajoitusten alentaminen 30 kilometriin tunnissa. Toimenpiteillä pyritään myös lisäämään tietoisuutta ja muuttamaan ihmisten käyttäytymistä, jotta he käyttäisivät meluttomampia liikennemuotoja, kuten pyöräilyä, kävelyä tai sähköajoneuvoja.

Huomattava määrä maita, kaupunkeja ja alueita on myös perustanut niin sanottuja hiljaisia alueita, joista suurin osa on puistoja tai muita viheralueita, joihin ihmiset voivat paeta kaupungin melua. Raportin mukaan pitää tehdä enemmän, jotta kaupunkien ulkopuolelle voitaisiin luoda hiljaisia alueita ja suojella niitä sekä parantaa tällaisille kaupungin alueille pääsyä.

EU:n ympäristömeludirektiivin tausta

Ihmisten altistumista melulle seurataan ympäristömeludirektiivin perusteella kahdella raportoinnin kynnysarvolla: päivä-ilta-yömeluindikaattorilla (L_den), jolla mitataan altistumista häiritsevyyteen liittyville melutasoille, ja yöajan meluindikaattorilla (L_night), joka on tarkoitettu unihäiriön arviointiin. Nämä raportoinnin kynnysarvot ovat WHO:n suositusarvoja korkeampia, eikä tällä hetkellä ole käytössä mekanismia, jolla voitaisiin seurata edistymistä näiden matalampien arvojen perusteella.

Lisätietoa ympäristömeludirektiivistä: https://ec.europa.eu/environment/archives/noise/directive.htm

Tietoa Euroopan melun seuranta- ja tietopalvelusta: http://noise.eea.europa.eu/

Melua koskevat maakohtaiset tiedotteet:

https://www.eea.europa.eu/themes/human/noise/noise-fact-sheets