Yhdessä eteenpäin: kestävän planeetan rakentaminen koronasokin jälkeen

Koronavirukseen liittyvien kuolemantapausten määrä maailmassa on valitettavasti jo yli 400 000, ja määrä lisääntyy yhä, toisilla alueilla nopeammin kuin toisilla. COVID-19-tautiin liittyvät kustannukset ja riskit ovat todellisia, ja niihin puuttuminen edellyttää maailmanlaajuisia toimia ja solidaarisuutta.

Viruksen leviämisen estämiseksi monissa maissa, myös miltei kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, otettiin käyttöön tiukkoja rajoitustoimia. Jotkin maat ovat onnistuneet pienentämään tartuntalukuja, ja ne alkavat varovasti taas avautua. Näiden ensimmäisten kuukausien aikana, kun toimissa keskityttiin kiireellisiin terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin ja ratkaisuihin, on tullut varsin selväksi, että pandemian taloudelliset vaikutukset ovat valtavat ja ne tuntuvat vielä tulevina vuosina. Hallitukset ohjaavat maidensa käyttöön nyt julkisia varoja, joilla on tarkoitus lieventää pahimpia vaikutuksia ja vahvistaa taloutta. Palautetaanko näillä varoilla ennen koronaepidemiaa vallinnutta maailmaa vai rakennetaanko niillä kestävää ja oikeudenmukaista maailmaa?

Euroopan elvytyssuunnitelma vahvistaa pyrkimyksiä kohti kestävyyttä 

Eurooppa on tehnyt valintansa selväksi: tavoitteena on vihreä, digitaalinen ja selviytymiskykyinen Eurooppa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa Euroopan komissio on jo ehdottanut kunnianhimoista ja perusteltua siirtymää kohti pitkäaikaista kestävyyttä, ja sen keskiössä ovat ympäristöä ja ilmastoa koskevat huolenaiheet. Tämän vision toteuttamista varten on laadittu suuria toimenpidekokonaisuuksia, joihin sisältyvät esimerkiksi hiljattain esitetyt biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia. 

Eurooppa on tehnyt valintansa selväksi: tavoitteena on vihreä, digitaalinen ja selviytymiskykyinen Eurooppa

Nämä painopistealat ovat selvästi mukana ehdotuksessa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2027, jonka suuruus on 1,1 triljoonaa euroa. Nyt vallitsevaan talouskriisiin liittyvän elvytyssuunnitelman osana Euroopan komissio on esittänyt hiljattain ehdotuksen uudesta lisärahoitusvälineestä. Sen nimi on Next Generation EU ja suuruus 750 miljardia euroa. Näillä varoilla, jotka liittyvät tarkasti määritettyihin tavoitteisiin, Eurooppaa voidaan auttaa muuttamaan talouttaan, saavuttamaan ilmastoneutraaliuteen ja kestävyyteen liittyvät tavoitteet sekä poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta. 

Siirtymäaikana tiedolla on keskeinen tehtävä sen varmistamisessa, että nämä varat kohdennetaan johdonmukaisiin toimiin, jotta tämä yhteinen visio voidaan toteuttaa.

Koko ajan lisää tietoa siirtymäpäätösten tueksi 

Maailmanlaajuiselta yhteisöltä kestää vuosia tai peräti vuosikymmeniä, että tätä kriisiä voidaan tarkastella ja arvioida koko laajuudessaan demografisen muutoksen sekä resurssien epäoikeudenmukaisen käytön ja saastepäästösuuntausten kannalta. On kuitenkin jo joitakin merkkejä siitä, miten koronaviruspandemiaan liittyvät toimet saattavat vaikuttaa ympäristöön sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. 

Koronaviruspandemiaan liittyvien toimien ensimmäisiä mitattavia tuloksia oli ilmanlaadun näkyvä paraneminen. Tieliikenteen vähennyttyä monissa Euroopan kaupungeissa, joissa noudatettiin tiukkoja rajoituksia, havaittiin, että muutamien keskeisten ilmansaasteiden pitoisuudet olivat pienentyneet. Jotta ymmärtäisimme, mikä näiden parannusten suuruusluokka on, Euroopan ympäristökeskus on seurannut typpidioksidin keskimääräisiä pitoisuuksia viikoittain, ja joissakin kaupungeissa pitoisuudet olivat 50 prosenttia pienemmät kuin samalla viikolla vuonna 2019. Myös tieliikenteen aiheuttaman melusaasteen voidaan olettaa pienentyneen. Koska taloudellinen toimeliaisuus on vilkastumassa, nämä parannukset todennäköisesti häviävät. 

Taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen todennäköisesti pienentää myös kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2020. Täysimittainen ja konkreettisiin tietoihin perustuva arviointi tulee saataville vuoden 2021 loppupuolella. Ilmanlaadun tavoin jyrkästi pienentyneet päästöt palaavat todennäköisesti entiselle tasolleen, kun talous alkaa elpyä. 

Eri puolilta maailmaa on tullut ilmoituksia, joiden mukaan luonnonvarainen kasvisto ja eläimistö on elpynyt jossain määrin, kun ihmisten toiminnasta on aiheutunut niille aiempaa vähemmän häiriötä, ja myös siksi, että kertakäyttöisiä muovituotteita on päätynyt ympäristöön tavallista vähemmän. Tutkijat ja viranomaiset Euroopassa ja muualla maailmassa suunnittelevat hankkeita, joilla näitä suuntauksia voitaisiin tunnistaa ja validoida. 

Jotta voimme varmistaa, että säilytämme kurssimme kohti ilmastoneutraalia ja kestävää maanosaa ja planeettaa, ja jotta voimme käydä aiheesta tietoon perustuvaa keskustelua, Euroopan ympäristökeskuksen ja sen yhteistyökumppaneiden hallussa olevaa, koko ajan lisääntyvää tietoa aletaan jakaa uudella verkkoalustalla: Post-Corona Planet. 

Yksi planeetta, yksi yhteisö 

Elämme vaikeita aikoja. Kaikki ympärillämme oleva on muuttunut ennennäkemätöntä vauhtia hyvin lyhyessä ajassa: sosiaalinen vuorovaikutus, työelämä, opetus, lomat, työmahdollisuudet ja digitaaliset yhteydet. Edessämme oleva tulevaisuus on vielä monelta osin epäselvä. Näinä koettelevina aikoina emme kuitenkaan saa unohtaa sitä vaikuttavaa voimaa, selviytymiskykyä ja solidaarisuutta, jota olemme osoittaneet yksilöinä, perheinä ja maailmanlaajuisen yhteisön osana. Yhdessä voimme toimia, olla innovatiivisia, mukautua ja mennä eteenpäin. Se kaikki pitää tehdä kestävällä tavalla.