Muutoksesta siirtymävaiheeseen

Yhteiskuntaamme kohdistuu monia suuria ympäristöön liittyviä riskejä, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen ehtyminen. On myös selvää, että monet ympäristöongelmat ovat sidoksissa toisiinsa ja juurtuneet yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin järjestelmiimme. Esimerkiksi ilmansaasteet eivät vaikuta pelkästään ihmisten terveyteen, vaan ne vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen ja ekosysteemin palautumiskykyyn. Ratkaisun löytämiseksi meidän täytyy tarkastella elintarvike-, kuljetus- ja energiajärjestelmiämme sekä ilman saastumisen maailmanlaajuista ulottuvuutta.

On selvää, että tällaiset systeemiset haasteet vaativat laajoja toimenpiteitä ja pitkän aikavälin sitoutumista. Joitakin ohjelmia, joiden tarkoituksena on ohjata Eurooppaa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, onkin jo käynnissä. Ehdotuksessaan seitsemänneksi ympäristönsuojelun toimintaohjelmaksi Euroopan unioni asetti pitkän aikavälin tärkeimmäksi visioksi vuodelle 2050 vähähiilisen yhteiskunnan. Muissa hankkeissa, kuten Eurooppa 2020 ‑strategiassa ja ilmasto- ja energiapaketissa asetetaan vuodelle 2020 useita tavoitteita, kuten esimerkiksi kestävä talouskasvu, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiavarojen edistäminen.

Yhteistyön vahvistaminen

Euroopan ympäristökeskus kannattaa täysin EU:n pitkän tähtäyksen tavoitteita. Olemme sitoutuneet seuraavassa monivuotisessa työohjelmassamme (2014–2018) tekemään kaikkemme tukeaksemme tavoitteiden saavuttamista.

Ympäristön seurantaverkostomme ansiosta meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus analysoida näiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten vaikutuksia ympäristöön. Työmme perustuu jäsenmaidemme ja verkostojemme raportoimien tietojen kokoamiseen ja arviointiin. Tarkastelemme myös laajempia systeemisiä haasteita sekä Euroopan ja koko maailman laajuisia suuntauksia.

Uuden suunnittelujakson aikana vahvistamme edelleen tätä ydintoimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista tietoa sidosryhmillemme. Kehitämme myös edelleen kykyämme havaita uusia kysymyksiä ja liittää ne nykyisiin toimintalinjoihin.

On selvää, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain vahvistamalla yhteistyötämme, vuoropuheluamme ja kykyämme luoda tietoa yhdessä jäsenmaidemme, sidosryhmiemme ja tietoa tuottavien institutionaalisten kumppaneidemme kanssa.

Välittämällä tätä tietoa päätöksentekijöille ja tärkeimmille sidosryhmille toivomme voivamme antaa suuntaa parhaillaan tapahtuville muutoksille ja muuntaa ne siirtymävaiheeksi kohti vähähiilistä, resurssitehokasta ja kestävää yhteiskuntaa.

Edessä olevat haasteet

Yksi edessämme olevista haasteista EU:n tasolla on tehostaa toimintalinjojamme ja toteuttaa ne paremmin. Toinen haaste on se, ettemme lukitsisi itseämme pitkällä aikavälillä kestämättömiin kuljetus-, energia-, asumis- ja elintarvikejärjestelmiin. Arvioimalla erilaisten siirtymävaihetoimien mahdollisia vaikutuksia voimme tarvittaessa muuttaa kurssia kesken matkan, mikäli se on tarpeen. Vankka tietopohja on tärkeä näiden molempien haasteiden kannalta.

Sama pätee myös viraston tasolla. Työmme pohjautuu kahden vuosikymmenen kokemukseen. Meidän täytyy jatkaa tätä työtä ja säätää tarvittaessa sisäisiä rakenteitamme niin, että ne vastaavat sidosryhmien tarpeisiin ja sopivat niihin. Ympäristötiedon luomiseen ja viestimiseen käyttämiemme välineiden täytyy myös olla yhä luotettavampia, joustavampia ja innovatiivisempia, jotta voisimme varmistaa, että olemme aina valmiita tuottamaan tarvittavaa tietoa silloin, kun sitä tarvitaan.

Hans BRUYNINCKX
Pääjohtaja

EYK:n uutiskirjeessä nro 2013/1 julkaistu pääkirjoitus.