seuraava
edellinen
kohdat

Article

Sähköajoneuvot: kohti kestävän liikenteen järjestelmää

Vaihda kieli
Article Julkaistu 14.11.2016 Viimeksi muokattu 11.05.2021
Photo: © Norsk elbilforening
Moderni yhteiskunta on riippuvainen tavaroiden ja ihmisten liikkumisesta, mutta nykyisillä liikennejärjestelmillämme on kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Keskustelimme tulevan sähköajoneuvoja koskevan raportin hankepäällikön Magdalena Jóźwickan kanssa ympäristöön liittyvistä haasteista ja eduista, jotka liittyvät sähkön käyttämiseen vaihtoehtona ajoneuvojen perinteisille polttoaineille.

Millaisia sähköajoneuvoja Euroopassa on nykyisin käytössä?

Käytössä on nykyisin useita erilaisia ajoneuvotyyppejä. Henkilöautojen osalta voimme erottaa toisistaan kokonaan akulla toimivat sähköautot, joissa sähkömoottori on ainoa virtalähde, ja erilaiset ladattavat hybridiautot, joissa on sekä sähkö- että polttomoottori.

Myös muunlaiset ajoneuvot voivat toimia sähköllä. Näemme teillä entistä enemmän sähköpyöriä ja sähköllä toimivia pakettiautoja ja busseja. Lisäksi sähköä käytetään junien moottoreissa ja vesiliikenteessä lautoissa, laivoissa ja pienissä veneissä.

Kuinka yleisiä sähköajoneuvot ovat Euroopassa?

Euroopassa myydään joka vuosi yhä enemmän sähköajoneuvoja, joiden joukossa on sekä kokonaan sähkökäyttöisiä ajoneuvoja että ladattavia hybridiajoneuvoja. EU:ssa myytiin viime vuonna noin 150 000 uutta sähköautoa. Vaikka myytävien sähköautojen osuus kasvaa vauhdilla, ne muodostavat yhä vain pienen osan kokonaismyynnistä (vain 1,2 prosenttia vuonna 2015). Arvioidemme mukaan vain noin 0,15 prosenttia kaikista teillä liikkuvista henkilöautoista on sähkökäyttöisiä. Se tarkoittaa vain yhtä 700:stä henkilöautosta. Yksi merkittävä maa on Norja, joka johtaa sähköautojen myyntitilastoja. Norjassa myytiin viime vuonna noin 34 000 sähköautoa – joka viides myyty uusi auto oli siis sähkökäyttöinen.

Millainen on sähköajoneuvoja koskeva EU:n politiikka?

EU on sitoutunut pyrkimään vähähiiliseen liikennejärjestelmään ja tukee vaihtoehtoja perinteisille polttomoottoriteknologioille ja polttoaineille. Sähköajoneuvot ovat vain yksi osa tätä pyrkimystä. Osassa toimintalinjoista kannustetaan kehittämään uusiutuvia polttoaineita ja sähköä, kun taas toisissa kohteena on sähköajoneuvoja varten tarvittava infrastruktuuri, kuten latauspisteet koko Euroopan alueella. Tietyissä säädöksissä on esitetty tavoitteita sille, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä (CO2) ajoneuvot voivat tuottaa kilometriä kohti. Ne ovat toimineet kannustimina vähäpäästöisten ajoneuvojen ja myös sähköajoneuvojen valmistamiselle.

Miksi on tärkeää lisätä sähköajoneuvojen määrää autokannassa?

Fossiilisten polttoaineiden käyttö vahingoittaa paikallista ilmanlaatua ja ilmastoamme. Tämä johtuu pakokaasupäästöistä, jotka sisältävät hiilidioksidia  ja muita haitallisia ilmansaasteita kuten typen oksideja ja hiukkasia.  Tieliikenne on myös ylivoimaisesti suurin melunlähde Euroopassa. On selvää, että sähköajoneuvojen määrän lisääminen autokannassa voi vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita – etenkin, jos käytettävä sähköenergia on peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Mutta vaikka sähkö tuotettaisiinkin fossiilisilla polttoaineilla, kaupunkiympäristö voi silti hyötyä siirtymisestä sähköajoneuvoihin paikallisten ilmansaasteiden ja melutason vähentymisen ansiosta.

Miksi sähköautot ovat joissakin maissa yleisempiä kuin toisissa?

Lähes kaikki maat tekevät jotakin sähköautojen käytön edistämiseksi, mutta suhteellisen harva maa on onnistunut lisäämään niiden myyntiä huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2015 kaikista uusista sähköautoista 90 prosenttia myytiin vain kuudessa EU:n jäsenvaltiossa: Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.  Aiemmin mainittu Norja on alan edelläkävijä ja hyvä esimerkki maasta, jossa on käytössä kattava paketti erilaisia kannustimia. Yksi tehokkaimmista toimenpiteistä näyttää olevan sähköautojen ostotuki, joka auttaa laskemaan sähköauton hinnan perinteisten ajoneuvojen tasolle. Muita kannustimia ovat pienemmät omistuskulut, kuten vuotuiset verovähennykset tai maksuton lataus, maksuton pysäköinti tai bussikaistojen käyttöoikeus sähköautoille.

Mitä haasteita on edessä?

Teknologiaa on yhä kehitettävä monin eri tavoin, jotta entistä suurempi osa kuluttajista voisi siirtyä sähköiseen liikkumiseen.  Esimerkiksi ajomatkaa on pidennettävä ja lataamista nopeutettava. Nykyisin ajoneuvon lataaminen 100 kilometrin matkaa varten kestää nopeimmilla latausasemilla 20–30 minuuttia. Tarvitsemme myös paremman infrastruktuurin, jossa julkisista latauspisteistä tehdään yhtä yleisiä kuin huoltoasemista, minkä lisäksi meidän on laajennettava uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia, jotta voimme hyötyä täysin kaikista sähköisen liikkumisen eduista. Sähköajoneuvot ovat myös kalliimpia kuin perinteiset ajoneuvot.

Lisäksi on tärkeää panna merkille, että yksistään perinteisten ajoneuvojen korvaaminen sähköisillä ei ratkaise monia liikenteeseen liittyviä ongelmia. Vaikka sähköajoneuvot voivat auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, ilmansaasteita ja melua, ne eivät ratkaise muita ongelmia, kuten ruuhkia tai uusien tieinfrastruktuurien ja pysäköintitilojen tarvetta. Jotta liikenteestä voitaisiin tehdä oikeasti kestävää, meidän on yhteiskuntana tarkasteltava uudelleen koko liikkuvuuden järjestelmäämme ja etsittävä uudenlaisia tapoja vähentää tarvettamme käyttää ajoneuvoja. Ratkaisuja tähän voivat olla esimerkiksi ajoneuvojen yhteiskäyttöjärjestelmät, julkisen liikenteen infrastruktuurin parantaminen ja vähähiilisten tai kokonaan päästöttömien liikennemuotojen käytön lisääminen.

Mitä EYK tekee sähköajoneuvojen suhteen?

Julkaisemme tänä syksynä kaksi sähköajoneuvoja koskevaa julkaisua. Niistä toinen on opas, johon on koottu yhteen nykyinen tietämys sähköajoneuvoista Euroopassa, ja toinen lyhyt tulevaisuutta käsittelevä katsaus; se käsittelee joitakin mahdollisia energiajärjestelmään ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, jotka liittyvät oletuksena olevaan sähköajoneuvojen laajamittaiseen käyttöönottoon vuoteen 2050 mennessä.

 

Magdalena Jóźwicka

Permalinks

Geographic coverage

Temporal coverage