Ilmastonmuutoksesta johtuva tartuntatautien leviäminen ja helleaallot aiheuttavat lisääntyviä terveysuhkia Euroopassa

Euroopan ympäristökeskuksen raportin Climate change as a threat to health and well-being in Europe: focus on heat and infectious diseases mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen ja siihen puuttumisen tarve tunnustetaan jo laajemmin, mutta aika siirtyä suunnitelmista todellisiin toimiin on nyt. Samoin on lisättävä kansanterveyden ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta ongelmasta Euroopan väestön kestokyvyn parantamiseksi.

EEA:n raportissa keskitytään vaikutuksiin, joita korkeilla lämpötiloilla on väestöön, sillä ne aiheuttavat eniten luonnonuhkiin liittyviä kuolemia Euroopassa. Tällaisten kuolonuhrien määrän ennustetaan ilmastonmuutoksen seurauksena kasvavan huomattavasti, ellei sopeutumistoimenpiteitä toteuteta. Myös ilmastosta riippuvaisten tartuntatautien – toisen kehittymässä olevan uhan – ennustetaan leviävän edelleen pohjoiseen ja lisäävän tautitaakkaa Euroopassa. Raportissa hyödynnetään ilmaston ja terveyden eurooppalaiselta seurantakeskukselta saatua tietoa. Seurantakeskus tarjoaa käyttöön laajan valikoiman merkityksellistä dataa, välineitä, julkaisuja ja muita materiaaleja, joilla tiedotetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen.

Toimia haavoittuvien ryhmien suojelemiseksi helleaalloilta tarvitaan

Yhä useammin esiintyvät, pitkät ja voimakkaat helleaallot yhdessä väestön ikääntymisen ja lisääntyvän kaupungistumisen kanssa johtavat siihen, että yhä useammat haavoittuvat väestöryhmät altistuvat korkeille lämpötiloille. Tämä koskee erityisesti Etelä- ja Keski-Eurooppaa. Monet koulut ja sairaalat sijaitsevat alueilla, joilla esiintyy korkeiden lämpötilojen vaikutusta entisestään pahentavaa kaupunkisaarekeilmiötä. Näitä laitoksia onkin mukautettava olosuhteisiin kiireellisesti. Lämpötilojen nousu vaikuttaa myös työterveyteen ja -turvallisuuteen: sen seurauksena menetetään vuosittain keskimäärin 16 työtuntia työntekijää kohti aloilla, joihin helle vaikuttaa eniten. Suurimmat vaikutukset nähdään jälleen Etelä-Euroopassa.

Helteen terveysvaikutusten lievittäminen edellyttää monenlaisia ratkaisuja, kuten tehokkaita helteen terveysvaikutuksia koskevia toimintasuunnitelmia, varjoisien alueiden ja viheralueiden lisäämistä kaupungeissa, rakennusten asianmukaista suunnittelua ja rakentamista sekä työaikojen ja -olosuhteiden mukauttamista, jotta ihmiset altistuvat helteelle vähemmän.

Ilmasto-olosuhteet entistä suotuisampia tartuntatautien leviämiselle

Ilmasto-olosuhteiden muuttuminen on kasvattanut ilmastosta riippuvaisten tartuntatautien, kuten malarian, denguekuumeen tai Länsi-Niilin kuumeen, ilmaantumisen ja leviämisen mahdollisuutta Euroopassa. Samalla tartuntariski on laajentunut alueille, joilla tautia ei ole aiemmin esiintynyt, kuten pohjoisille alueille. Malaria- ja denguevirusten leviämiskauden ennakoitu pitkittyminen ja niitä kantavien hyttyslajien levinneisyyden laajeneminen, samalla kun myös matkustamiseen liittyvien tautitapausten määrä kasvaa, lisää paikallisten taudinpurkausten todennäköisyyttä.

Tartunnan riski voi olla suurempi maa- ja metsätaloudessa tai pelastuspalveluissa työskentelevillä ihmisillä. Ikääntyneet, pikkulapset ja henkilöt, joiden immuunipuolustus on heikentynyt, puolestaan saattavat sairastua vakavasti. 

Merivesien lämpeneminen luo myös suotuisammat olosuhteet vaarallisille Vibrio-bakteereille, joita esiintyy kaloissa ja simpukoissa erityisesti Itämeren rannikolla. Näille bakteereille altistuminen voi aiheuttaa vakavan sairauden. Kyseisiä tauteja kantavien tai niitä levittävien lajien tehokas valvonta sekä tautien esiintymisen seuranta auttaisivat kehittämään varhaisvaroituksia ja kohdentamaan rokotuksia ja kantajalajien valvontaa paremmin.

Ennaltaehkäisy ja koordinointi toimien keskiössä

Ilmastoon liittyvien uhkien seuranta ja tarkkailu on tehokas toimenpide, ja se mainitaan useimmin kansallisissa terveyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa strategioissa. Varhaisvaroitusten kehittäminen on olennaista: niiden on oltava nopeita, organisoituja ja tehokkaita toimia, jotka sisältyvät helteen terveysvaikutuksia koskeviin toimintasuunnitelmiin ja antavat kansalaisille asianmukaista tietoa, jonka avulla tautien leviämisriskiä voidaan ehkäistä.

Paikallistasolla terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajien osallistuminen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan suunnitteluun on edelleen vähäistä kaikkialla Euroopassa. EEA:n raportissa todetaan, että ilmastonmuutoksesta johtuviin nykyisiin ja uusiin terveysuhkiin sopeutuminen edellyttää valmiuksien parantamista terveydenhuoltoalalla. Siihen tarvitaan tietämyksen ja osaamisen lisäämistä sekä kansanterveyden ja terveydenhuollon ammattilaisten osallistumisen vahvistamista. Tilannetta auttaa myös, jos onnistutaan parantamaan terveydenhuoltolaitosten kykyä selviytyä äärimmäisistä sääoloista ja varmistamaan, että terveydenhuoltojärjestelmillä on valmiudet vastata hoidon tai diagnostiikan tarpeen kasvavaan kysyntään.