Kohti kestävää kehitystä

Muutoksen aikaansaamiseksi ei riitä, että toimintaa tehostetaan vähitellen. Vallitseviin käytäntöihin, toimintalinjoihin ja ajattelutapoihin on sen sijaan tehtävä pitkällä aikavälillä perusteellisia muutoksia, jotka puolestaan edellyttävät uutta tietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että on luovuttava vallitsevasta lyhytnäköisestä poliittisesta ja taloudellisesta ajattelutavasta ja siirryttävä pitkän aikavälin integroituun ja globaaliin lähestymistapaan.

Johdanto

Vaatimukset perusteellisista muutoksista Euroopan yhteiskunnallisiin järjestelmiin kuvastavat sitä, että on tunnustettu tarvittavien muutosten laajuus pitkän aikavälin kestävän kehityksen saavuttamiseksi sekä haasteiden systeeminen luonne. Maailmanlaajuiset megatrendit, kuten länsimaisten kulutusmallien leviäminen ja siihen liittyvät resurssitarpeet aiheuttavat lisääntyvää kuormitusta ekosysteemeille. Maailmantalouden kasvuennusteet voidaan sovittaa yhteen ympäristön sietokyvyn rajojen kanssa vain tekemällä perusteellisia muutoksia keskeisiin tuotanto- ja kulutusjärjestelmiin. Näiden muutosten toteuttamisen tiellä on kuitenkin merkittäviä esteitä, koska suuri osa ympäristöpaineista aiheutuvista järjestelmistä on monimutkaisin tavoin kytköksissä hyötyihin ja etuihin, kuten työpaikkoihin, investointeihin, elämäntapoihin ja arvoihin. Toimenpiteet johtanevatkin monimutkaisiin ja epävarmoihin kompromisseihin ja saavat aikaan vastustusta niiltä, jotka joutuvat maksumiehiksi.

Tutkimus lisääntyy tällä alalla nopeasti ja kohdistuu niihin globaaleihin voimiin, jotka vaativat siirtymistä kestävään kehitykseen, sekä keskeisten järjestelmien ominaisuuksiin ja toimintaan ja niihin prosesseihin ja hallintotoimiin, jotka voivat käynnistää ja ohjata systeemistä muutosta. Aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa korostetaan innovatiivisten teknologioiden merkityksen lisäksi myös uusia käytäntöjä ja käyttäytymistapoja, joita tukee uskomusten ja arvojen muuttuminen. Systeemisen muutoksen monimutkaisuuden ja epävarmuuden vuoksi tarvitaan myös huolellisesti suunniteltuja toimenpidekokonaisuuksia sekä avoimia ja mukautuvia hallintotapoja. Kun tunnistetaan se, että suuri osa siitä tiedosta, jota tarvitaan 2000-luvun monimutkaisiin haasteisiin vastaamiseen, on hajautunut yhteiskuntaan, hallitusten on usein tehtävä yhteistyötä aktiivisina kumppaneina toimivien yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Aihetta koskevat EU:n toimintalinjat

EU:n seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma sisältää vision siitä, että vuonna 2050 eläisimme hyvää elämää maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Kuten toimintaohjelmassa ja muissa EU:n toimintalinjoissa todetaan, tämän vision toteuttaminen edellyttää laajoja muutoksia tuotanto- ja kulutusjärjestelmiin. Esimerkiksi vähähiilisen talouden etenemissuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa otetaan tavoitteeksi saavuttaa merkittäviä parannuksia jätteiden vähentämisen ja jätehuollon osalta vuoteen 2030 mennessä. Maailmanlaajuisella tasolla YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on laaja valikoima tavoitteita, jotka koskevat kestävän kehityksen sosioekonomista ja ympäristöulottuvuutta.

Euroopan ympäristökeskuksen toiminta

EYK etsii monilla tasoilla ratkaisua kestävän kehityksen ongelmaan ja käyttää siihen analyyttisten lähestymistapojen yhdistelmää. Tämä käsittää seuraavaa:

• maailmanlaajuisten megatrendien ja planeettamme sietokyvyn analysointi, mukaan lukien vaikutukset Euroopan, alueellisella ja kansallisella tasolla
• keskeisten eurooppalaisten yhteiskunnallis-teknisten ja yhteiskunnallis-ekologisten järjestelmien, kuten ravinto-, energia-, liikkuvuus- ja kaupunkijärjestelmien analysointi sekä niiden ympäristöön ja luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten tutkiminen
• kestävään kehitykseen siirtymisen teoreettisen ja käytännön merkityksen arviointi eri puolilla Eurooppaa toteutetun akateemisen tutkimuksen ja tapaustutkimusten tulosten perusteella
• ennakkoarvioita ja kestävyysarvioita koskevan tietämyksen kehittäminen, myös analysoimalla suuntauksia, muutosta aikaansaavia tekijöitä, systeemisiä riskejä ja ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta keskeisiä uusia ongelmia
• valmiuksien kehittäminen ja ennakoivien tietojen jakaminen Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkostossa (Eionet) sekä verkostoituminen eurooppalaisten ja kansainvälisten sidosryhmien ja tutkimusverkostojen kanssa.

Linkkejä

Planeettamme sietokykyä käsittelevä tutkimusverkosto Planetary Boundaries Research Network

Muutosta kestävään kehitykseen käsittelevä tutkimusverkosto Sustainability Transitions Research Network

Future Earth -ohjelma

EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmä