Liikenne — peränpitäjä Kioton tavoitteiden saavuttamisessa

EEA:n raportissa ”Transport and Environment: on the way to a new common transport policy” (Liikenne ja ympäristö: kohti uutta yhteistä liikennepolitiikkaa) todetaan, että liikenteen kysynnän kiihtyvää kasvua on käsiteltävä Euroopan liikennepolitiikassa. Matkustajaliikenteen määrä kasvoi EEA:n jäsenvaltioissa vuosina 1990–2003 20 prosenttia. Eniten tällä ajanjaksolla lisääntyi lentoliikenne, 96 prosenttia.

Vaikka useimpien muiden sektorien (energiantuotanto, teollisuus, maatalous ja jätehuolto) päästöt pienenivät vuosina 1990–2004, liikenteen päästöt kasvoivat huomattavasti lisääntyneen kysynnän vuoksi.

Liikenteen osuus (ilman kansainvälistä lento- ja meriliikennettä) kaikista 15 jäsenvaltion EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 21 prosenttia. Tieliikenteen osuus kaikista liikenteen päästöistä on 93 prosenttia. Nopeimmin kasvavat kuitenkin kansainvälisen lentoliikenteen päästöt, jotka lisääntyivät 86 prosenttia vuosina 1990–2004.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (meri- ja lentoliikennettä lukuun ottamatta) kasvoivat vuosina 1990–2004 eniten Luxemburgissa (156 prosenttia) ja Irlannissa (140 prosenttia). Päästöt kasvoivat kaikissa EEA:n 32 jäsenmaassa (ks. huomautukset) keskimäärin 25 prosenttia.

”Liikennettä koskevan vuoden 2001 valkoisen kirjan väliarvioinnissa ehdotetaan puuttumista ainoastaan liikenteen ympäristövaikutuksiin. Tämä voidaan tulkita niin että Euroopan suhtautuminen tarpeeseen vähentää liikennemääriä olisi pehmennyt. Näin ei kuitenkaan saa olla”, toteaa EEA:n johtaja Jacqueline McGlade.

”Emme pysty torjumaan liikenteestä syntyviä kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä, melusaastetta ja maisemien pirstoutumista ellemme puutu koko liikenteen määrän kasvuun niin maanteillä ja rautateillä kuin ilmassa ja merelläkin. Tekninen kehitys, kuten puhtaampien ja polttoainetehokkuudeltaan parempien moottorien kehittäminen, on olennaisen tärkeää, mutta emme pysty ratkaisemaan liikenteen päästöongelmaa pelkällä innovoinnilla”, Jacqueline McGlade toteaa.

Raportissa korostetaan myös, kuinka merkittävästi liikennealan tuet vaikuttavat liikennevalintojen tekemiseen. Liikennettä tuetaan Euroopassa vuosittain noin
270–290 miljardilla eurolla. Lähes puolet tästä tuesta menee tieliikenteeseen, joka on yksi ympäristöä eniten saastuttavista liikennemuodoista. EEA julkaisee maaliskuussa 2007 yksityiskohtaisen selvityksen liikenteen tuista.

Liikenteen saasteilla on myös välittömiä terveysvaikutuksia. Lähes 25 prosenttia EU:n 25 jäsenvaltion väestöstä asuu alle 500 metrin päässä sellaisesta maantiestä, jolla kulkee yli kolme miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Saasteiden vuoksi menetetäänkin vuosittain lähes neljä miljoonaa elinvuotta, raportissa todetaan.

Huomautuksia toimittajalle:

Raportin taustaa
EEA:n raportti ”Transport and Environment: on the way to a new common transport policy” (Liikenne ja ympäristö: kohti uutta yhteistä liikennepolitiikkaa) on EEA:n liikenteen ja ympäristön raportointijärjestelmän (TERM) vuotuinen julkaisu. Julkaisussa seurataan liikenne- ja ympäristöstrategioiden yhdentämisen edistymistä ja tehokkuutta.

Raportti käsittää kaikki EEA:n jäsenvaltiot eli EU:n 27 jäsenvaltiota, Turkki, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Sveitsistä tuli EEA:n jäsen vasta vähän aikaa sitten, ja sitä koskevat tiedot ovat käytettävissä vain joissakin tapauksissa. Jos tiedot eivät ole täydelliset, siitä mainitaan yleensä selityksissä, joissa määritellään myös eri maaryhmät.

Internet-linkkejä: TERM -raportti

EEA:n jäsenmaat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Euroopan ympäristökeskus (EEA):

EEA sijaitsee Kööpenhaminassa. Ympäristökeskuksen tavoitteena on saada aikaan merkittäviä ja mitattavissa olevia parannuksia Euroopan ympäristön tilaan tuottamalla ajankohtaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle.