Terve ympäristö on kestävän talouden ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan ehdoton edellytys

Muutos on maapallon pysyvä ominaisuus. Sen maamassa, valtameret, ilmakehä ja ilmasto sekä elämä maapallolla ovat muuttuneet aina. Nykyiset muutokset kuitenkin eroavat aiemmista, koska ne ovat ennennäkemättömän nopeita ja laajoja ja koska niiden taustalla olevat tekijät ja liikkeellepanevat voimat ovat erilaisia. Ääri-ilmiöistä, kuten kerran vuosisadassa puhkeavista myrskyistä, lämpöaalloista, tulvista ja kuivista kausista, on tullut meille uutta todellisuutta. Tiedotusvälineiden otsikoissa ympäri maailmaa puhutaan ilmasto- ja ympäristökriisistä, joka vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen. 

Maapallon ilmasto muuttuu, ja muutos johtuu ihmisestä

Nimitetään sitä sitten ”ihmiskunnan uudeksi todellisuudeksi” tai ”moninkertaiseksi kriisiksi”, tosiseikat ovat kiistattomia. Maapallon ilmasto muuttuu, ja tämä muutos johtuu ihmisestä. Talouksiemme riippuvuus fossiilisista polttoaineista, maankäytön käytännöt ja maailmanlaajuinen metsäkato lisäävät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia, mikä puolestaan muuttaa ilmastoa. Kiistatonta on myös se, että ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin ja kaikkialla maapallolla, myös Euroopassa. Jotkin yhteisöt voivat kärsiä pitkistä lämpöaalloista ja kuivista kausista, kun taas toisissa voi olla useammin ja ankarampia myrskyjä. Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin, luontoon ja talouteen.

Luonnon monimuotoisuus vähenee ennennäkemättömällä vauhdilla

Myös tieteessä ollaan vakaasti sitä mieltä, että maapallon elämän moninaisuus vähenee kestämätöntä tahtia. Joka vuosi julistetaan sukupuuttoon kuolleiksi useita lajeja, koska niiden elinympäristöjä yhä tuhotaan, pirstotaan ja saastutetaan. Joidenkin hyvinvoinnillemme erittäin tärkeiden lajien, kuten mehiläisten ja perhosten kaltaisten pölyttäjien, kannat ovat pienentyneet jyrkästi torjunta-aineiden laajan käytön vuoksi. Taloudellisen toiminnan tuottamat saasteet kertyvät ympäristöön ja heikentävät ekosysteemien kykyä uusiutua ja tuottaa meille elintärkeitä palveluja. Ympäristön huononeminen vaikuttaa kasvien ja eläinten lisäksi ihmisiin.

Kulutus- ja tuotantojärjestelmät ovat kestämättömiä

2000-lukua on leimannut myös talous- ja finanssikriisi. Tutkimukset vahvistavat, että kulutus- ja tuotantojärjestelmämme ovat yksinkertaisesti kestämättömiä. Lineaarinen talousmalli – jossa raaka-aineista tehdään tavaroita, joita käytetään ja kulutetaan ja sitten hävitetään – lisää yhä enemmän saasteita ja jätettä sekä johtaa maailmanlaajuiseen kilpailuun luonnonvaroista. Maailmanlaajuiset verkot voivat levittää muutakin kuin raaka-aineita, tavaroita ja saasteita: rahoitusalalla yhdessä maassa alkava kriisi voi levitä ympäri maailman ja saada talouden pysähtymään ja taantumaan vuosiksi.

Kiistatonta on myös se, että talouskasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti koko maailmassa. Tulotasot vaihtelevat huomattavasti maiden, alueiden ja kaupunkien välillä ja niiden sisällä. Euroopassakin, jossa elintaso on huomattavasti yli maailmanlaajuisen keskiarvon, on yhteisöjä ja ryhmiä, joilla elämiseen käytettävissä olevat tulot alittavat köyhyysrajan. Valitettavasti jotkin näistä yhteisöistä ja ihmisistä ovat myös muita suojattomampia ympäristövaaroja vastaan. He asuvat muita todennäköisemmin alueilla, jotka ovat alttiina ilmansaasteille ja tulville, ja taloissa, joiden riittämätön eristys ei suojaa heitä äärimäiseltä kylmyydeltä ja kuumuudelta. Hyödyistä nauttivat ryhmät eivät välttämättä vastaa kustannuksista.

Jos nykyiset suuntaukset jatkuvat, tulevien sukupolvien osana on maasta ja tulotasosta riippumatta kokea se, että äärimmäiset lämpötilat ja sääilmiöt lisääntyvät, lajit vähenevät, resurssit niukkenevat ja saasteet lisääntyvät entisestään. Tämän tulevaisuudennäkymän vuoksi ei ole ihme, että tuhannet nuoret eurooppalaiset osoittavat kaduilla mieltään ja vaativat päätöksentekijöitä ryhtymään entistä kunnianhimoisempiin ja tehokkaampiin toimiin ilmastonmuutoksen lieventämiseksi.

Toisenlainen tulevaisuus on mahdollinen

EU:ssa on 40 viime vuoden aikana toteutettu toimintalinjoja, joilla puututaan tiettyihin ongelmiin, kuten ilman ja veden saastumiseen. Joillakin näistä toimintalinjoista on saatu merkittäviä tuloksia. Eurooppalaiset voivat nauttia aiempaa puhtaammasta ilmasta ja puhtaammista uimavesistä. Yhä suurempi osa yhdyskuntajätteestä kierrätetään. Entistä useampia maa- ja merialueita suojellaan. Euroopan unioni on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään 1990-luvun tasosta. Kaupunkien elinkelpoisuuteen ja kestävään liikkumiseen on investoitu miljardeja euroja. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Tänä aikana myös tietämyksemme ympäristöstä on lisääntynyt, ja on käsitetty, että ihmiset, ympäristö ja talous ovat kaikki saman järjestelmän osia. Euroopan ympäristökeskus on 25 toimintavuotenaan yhdistänyt ja kehittänyt näitä tietämyksen eri aloja koko järjestelmää koskevan ymmärtämyksen edistämiseksi. Ihmiset eivät voi elää hyvin, jos ympäristö ja talous ovat sairaita. Hyödyt, kuten taloudellinen vauraus ja puhtaampi ilma, ja kustannukset, muun muassa saastuminen ja kuivuudesta johtuvat sadonmenetykset, jakautuvat epätasaisesti, ja se aiheuttaa jatkossakin yhteiskunnallista levottomuutta.

Näiden tosiseikkojen hyväksyminen voi olla vaikeaa. Myös vakiintuneiden hallintorakenteiden, kuluttajakäyttäytymisen ja mieltymyksien muuttaminen voi olla hankalaa. Tehtävän suuruudesta huolimatta kestävän tulevaisuuden rakentaminen on edelleen mahdollista. Se tarkoittaa nykyisten käytäntöjen pysäyttämistä, esimerkiksi ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista ja saastuttavan teknologian asteittaista lopettamista ja kieltämistä, sekä kestävien vaihtoehtojen ja muutoksen kohteena olevien yhteisöjen tukemista. Hiilineutraali kiertotalous voi vähentää luonnonpääomaamme kohdistuvaa kysyntää ja rajoittaa maapallon lämpötilojen nousua. Kurssin muuttaminen merkitsee myös omien tapojemme muuttamista, esimerkiksi sitä, miten liikumme ja mitä syömme. Tiedämme, miten tämä siirtymä voidaan ohjata pitkäaikaista kestävyyttä kohti. Myös muutoksen yleinen kannatus on kasvussa. Nyt meidän on otettava vastuu ja nopeutettava tätä muutosta.

Hans Bruyninckx

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Pääkirjoitus julkaistiin maaliskuussa 2019 EYK:n uutiskirjeessä 01/2019.