Euroopan ilmassa edelleen liikaa epäpuhtauksia

EYK:n vuoden 2018 ilmanlaatua käsittelevän raportin mukaan tieliikenne on Euroopan suurimpia ilman saastumisen lähteitä.  Siitä ovat peräisin erityisesti sellaiset haitalliset ilman epäpuhtaudet kuin typpidioksidi ja pienhiukkaset.  Myös maatalouden, energiantuotannon, teollisuuden ja kotitalouksien päästöt saastuttavat ilmaa. Raportissa esitetään uusimmat viralliset ilmanlaatutiedot, joita on saatu yli 2 500 seuranta-asemalta eri puolilta Eurooppaa vuonna 2016.

Ilman saastumisella merkittävä vaikutus terveyteen

Eniten haittaa ihmisten terveydelle aiheuttavat pienhiukkaset, typpidioksidi (NO₂) ja alailmakehän otsoni (O₃). Ilman epäpuhtauksien suurilla pitoisuuksilla on edelleen haitallinen vaikutus eurooppalaisiin, erityisesti kaupunkialueilla asuviin ihmisiin. Ilman pilaantumisen vaikutus talouteen on myös suuri, sillä se lyhentää elinikää, lisää terveydenhuoltokustannuksia ja vähentää tuottavuutta koko taloudessa, koska huonon terveyden vuoksi menetetään työpäiviä. Ilman pilaantuminen vaikuttaa kielteisesti myös ekosysteemeihin vahingoittamalla maaperää, metsiä, järviä ja jokia ja pienentämällä satoja.

Aiemmilla ja nykyisillä toimintalinjoilla ja teknologiassa saavutetun edistyksen kautta on pystytty vähentämään näitä kielteisiä vaikutuksia hitaasti mutta varmasti. Raportin päivitettyjen arvioiden mukaan pienhiukkaspitoisuudet aiheuttivat vuonna 2015 noin 422 000 ennenaikaista kuolemaa 41:ssä Euroopan maassa. Kuolemista noin 391 000 tapahtui EU:n 28 jäsenvaltiossa. Tämän vuoden raporttiin sisältyy laajempi arviointi, jossa tarkastellaan kehitystä vuodesta 1990 lähtien. Sen mukaan pienhiukkasista johtuvat ennenaikaiset kuolemat ovat vähentyneet vuosittain puolella miljoonalla. Tämä johtuu EU:n ilmanlaatua koskevien toimintalinjojen täytäntöönpanosta ja kansallisten ja paikallisten toimenpiteiden käyttöönotosta. Niiden ansiosta esimerkiksi autoista, teollisuudesta ja energiantuotannosta on tullut puhtaampia.

”Ilman pilaantuminen on näkymätön tappaja, ja työtä sen syihin puuttumiseksi on tehostettava. Ilman pilaantumisen kannalta tieliikenteen päästöt ovat usein haitallisempia kuin muista lähteistä peräisin olevat päästöt, koska ne ovat maanpinnalla ja pääosin kaupungeissa eli lähellä ihmisiä. Siksi on niin tärkeää, että Euroopassa tehostetaan toimia liikenteen, energian ja maatalouden aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi ja investoidaan siihen, että näistä aloista saadaan entistä puhtaampia ja kestävämpiä”, EYK:n johtaja Hans Bruyninckx sanoo. ”Kun näihin aloihin puututaan yhdistetysti, voidaan saada selkeää hyötyä sekä ilmanlaadun että ilmaston kannalta ja pystytään parantamaan terveyttämme ja hyvinvointiamme.”

Muita keskeisiä havaintoja

Pienhiukkaset: Vuonna 2016 pienhiukkasille (halkaisijaltaan enintään 2,5 mikrometrin hiukkasille) altistui EU:n 28 jäsenvaltion kaupunkiväestöstä kuusi prosenttia, kun osuus oli edellisenä vuonna ollut seitsemän prosenttia. Noin 74 prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä altistui kuitenkin tiukemmat WHO:n ohjearvot ylittäville pitoisuuksille. Pienhiukkasille altistuminen aiheutti noin 422 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman 41:ssä Euroopan maassa vuonna 2015.

Typpidioksidi: Typpidioksidin vuotuinen raja-arvo ylitetään edelleen laajasti koko Euroopassa. Vuonna 2016 EU:n 28 jäsenvaltion kaupunkiväestöstä seitsemän prosenttia asui alueilla, joilla pitoisuudet ylittävät vuotuisen EU:n raja-arvon ja WHO:n ohjearvot. Osuus oli pienentynyt vuoden 2015 yhdeksästä prosentista. Typpidioksidille altistuminen aiheutti noin 79 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman 41:ssä Euroopan maassa vuonna 2015.

Alailmakehän otsoni: Vuonna 2016 noin 12 prosenttia EU:n 28 jäsenvaltion kaupunkiväestöstä altistui EU:n tavoitearvon ylittäville otsonipitoisuuksille. Siinä on huomattava lasku vuodesta 2015 (30 prosenttia). Osuus on silti suurempi kuin vuoden 2014 seitsemän prosenttia. Noin 98 prosenttia altistui pitoisuuksille, jotka ylittivät vielä tiukemmat WHO:n ohjearvot. Otsonille altistuminen aiheutti noin 17 700 ihmisen ennenaikaisen kuoleman 41:ssä Euroopan maassa vuonna 2015.

EYK:n uudessa raportissa selitetään terveysriskien arviointia

Tänään julkaistiin myös lyhyt selvitys EYK:n ilman pilaantumisesta johtuvien terveysriskien arvioinnista. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten EYK laskee vuotuiset ilmanlaadun terveysarvionsa, joissa määritetään ilman pilaantumisen vaikutukset kansanterveyteen.

Pilaantuneelle ilmalle altistumisesta on seurauksena erilaisia terveysvaikutuksia keuhkotulehduksesta ennenaikaiseen kuolemaan. EYK:n tekemässä terveysriskien arvioinnissa kuolleisuus on valittu määritettäväksi terveydelliseksi vaikutukseksi, koska siitä on vahvimpia todisteita. Pilaantuneelle ilmalle altistumisesta johtuva kuolleisuus arvioidaan ”ennenaikaisten kuolemien” ja ”menetettyjen elinvuosien” osalta. EYK:n ilmanlaaturaportissa käsitellyt arvioidut terveysvaikutukset liittyvät pienhiukkasille, typpidioksidille ja alailmakehän otsonille altistumiseen Euroopassa vuonna 2015. Nämä ennusteet perustuvat ilman pilaantumista koskeviin tietoihin, demografisiin tietoihin sekä epäpuhtauspitoisuuksille altistumisen ja määritettyjen terveydellisten vaikutusten väliseen suhteeseen. Arvioissa mitataan ilman pilaantumisen yleinen vaikutus koko kyseessä olevaan väestönosaan. Niitä ei siis esimerkiksi voida kohdentaa tietyssä paikassa asuviin tiettyihin henkilöihin.

Huomautus ennenaikaisia kuolemia koskevista arvioista

Eri epäpuhtauksien osalta arvioituja vaikutuksia ei voida pelkästään laskea yhteen altistumisesta johtuvan arvioidun kokonaisterveysvaikutuksen määrittämiseksi. Koska esimerkiksi pienhiukkas- ja typpidioksidipitoisuudet korreloivat (joskus vahvasti) keskenään, niiden vaikutuksia koskevia arvioita ei voida laskea yhteen. Silloin vaikutukset mahdollisesti laskettaisiin kahteen kertaan.