Monet eurooppalaiset altistuvat edelleen ilman epäpuhtauksille

"Tämä raportti, joka muistuttaa meitä ilmanlaadun merkityksestä ihmisten terveydelle, tulee juuri oikeaan aikaan. Haluan nimetä vuoden 2013 ’Ilman vuodeksi’ ja asettaa sen ensisijaiseksi tavoitteeksi ilmanlaatulainsäädännön lujittamisen, jotta tänään esiin tuodut ongelmat voidaan ratkaista", totesi ympäristökomissaari Janez Potočnik.

"EU:n politiikalla on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana onnistuttu vähentämään useiden eri epäpuhtauksien päästöjä, mutta pystymme parempaan. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ylittävät edelleen monissa maissa lakisääteiset ja suositellut enimmäisrajat, jotka on asetettu eurooppalaisten terveyden suojelemiseksi. Ilman epäpuhtaudet alentavat elinajanodotetta noin kahdella vuodella kaikkein saastuneimmissa kaupungeissa ja saastuneimmilla alueilla", totesi Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja professori Jacqueline McGlade.

Euroopan ympäristökeskuksen raportissa Air quality in Europe — 2012 report tarkastellaan ihmisten altistumista ilman epäpuhtauksille ja esitetään tilannekatsaus ilmanlaadusta Euroopassa. Raportilla pyritään vauhdittamaan tehokkaampien toimintalinjojen kehittämistä puhtaan ilman puolesta.

Keskeiset havainnot

•  Hiukkaset (PM-hiukkaset) ovat kaikkein suurin ilman epäpuhtauksiin liittyvä ja ennenaikaiseen kuolemaan johtava terveysriski EU:ssa. Euroopan ympäristökeskuksen raportissa arvioidaan, että 21 prosenttia kaupunkiväestöstä altistui vuonna 2010 päivittäin PM10-pitoisuuksille, jotka ylittivät kaikkein tiukimmat enimmäisrajat, jotka EU:ssa on asetettu ihmisten terveyden suojelemiseksi. Jopa 30 prosenttia kaupunkiväestöstä altistui (PM10-hiukkasia pienempien) PM2.5-hiukkasten  pitoisuuksille, jotka ylittivät (löyhemmät) vuosittaiset EU:n enimmäisrajat. Maailman terveysjärjestön (WHO) viitetasot ovat EU:n lainsäädännössä säädettyjä tasoja tiukemmat. Käytetystä viitetasosta riippuen jopa 81 tai 95 prosenttia kaupunkiväestöstä altistuu PM-pitoisuuksille, jotka ylittävät ihmisten terveyden suojelulle asetetut viitearvot. Ilmanlaatulainsäädäntöä on siis pikaisesti tarkistettava. 

•  Otsoni (O₃) voi aiheuttaa hengityselinsairauksia ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Kaupunkiväestö altistui vuonna 2010 otsonille erittäin suuressa määrin: 97 prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä altistui O₃-pitoisuuksille, jotka ylittivät WHO:n viitetason, ja 17 prosenttia O₃-pitoisuuksille, jotka ylittivät EU:n tavoitearvon. Vuonna 2009 Euroopan peltomaasta 22 prosenttia altistui vahingoittaville O₃-pitoisuuksille, jotka aiheuttivat maataloudelle tappioita.

•  Typpidioksidi (NO₂) aiheuttaa rehevöitymistä (kasvien ja levien liikakasvua vedessä) ja happamoitumista sekä edistää PM-hiukkasten ja otsonin muodostumista. Vuonna 2010 Euroopan kaupunkiväestöstä 7 prosenttia altistui NO₂-tasoille, jotka ylittivät EU:n enimmäisrajat. Monien Euroopan maiden kansalliset typpidioksidipäästöt ylittävät edelleen EU:n lainsäädännössä ja Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksissa asetetut enimmäisrajat.

•  Bentso(a)pyreeni (BaP) aiheuttaa syöpää. Huomattava osuus (20–29 prosenttia) Euroopan kaupunkiväestöstä altistui vuosina 2008–2010 BaP-pitoisuuksille, jotka ylittivät EU:n tavoitearvon, joka on saavutettava viimeistään vuonna 2013. BaP-päästöjen lisääntyminen Euroopassa viime vuosina on suuri ongelma.

•   Rikkidioksidia (SO₂) on pystytty vähentämään menestyksekkäästi viime vuosina: päästöt ovat vähentyneet huomattavasti, sillä EU:n lainsäädännössä vaaditaan pesuriteknologian käyttöä ja alempaa polttoaineiden rikkipitoisuutta. Vuosi 2010 oli ensimmäinen, jona Euroopan kaupunkiväestö ei altistunut EU:ssa asetettua enimmäisrajaa suuremmille SO₂-pitoisuuksille.

•  Ulkoilman hiilimonoksidi-, bentseeni- ja raskasmetallipitoisuudet (raskasmetalleja ovat arseeni, kadmium, nikkeli ja lyijy) ovat yleisesti ottaen alhaiset, ja niitä esiintyy EU:ssa paikallisesti ja satunnaisesti. Niiden EU:n lainsäädännön mukaiset enimmäisrajat ja tavoitearvot ylittyvät vain muutamilla alueilla.

Jatkotoimet

Euroopan ympäristökeskus on viime vuosina julkaissut vuosittain tietoa ilman epäpuhtauksista ja päästökattojen ylityksistä kansallisista päästörajoista annetun direktiivin nojalla. Myöhemmin tänä vuonna Euroopan ympäristökeskus aikoo julkaista retrospektiivisen analyysin siitä, onko mainitussa direktiivissä vuodelle 2010 asetetut terveys- ja ympäristötavoitteet saavutettu.

Komissio valmistelee parhaillaan EU:n ilmanlaatulainsäädännön uudelleentarkastelua, ja kuulee tätä varten sidosryhmiä. Komissio aikoo asettaa ilman epäpuhtauksien torjuntatoimet etusijalle vuonna 2013.

Tausta

Huono ilmanlaatu voi aiheuttaa sydän- ja hengityselinsairauksia, keuhkosyöpää, hengitysvaikeuksia ja muita sairauksia. Jotkin epäpuhtaudet voivat aiheuttaa rehevöitymistä, pienentää viljasatoa, heikentää metsän kasvua ja vaikuttaa ilmastoon. Ilmanlaatu on viime vuosina parantunut joillakin alueilla useiden eri epäpuhtauksien päästöjen alenemisen ansiosta. Päästöjen aleneminen ei kuitenkaan ole aina johtanut vastaavaan alenemiseen ilmassa leijuvien hiukkasten pitoisuuksissa. Ilmanlaatuongelmat edellyttävät lisätoimia, sillä useiden eri epäpuhtauksien päästöjä on vielä alennettava.

Lisätietoja:

• http://ec.europa.eu/environment/air/quality/index.htm
• http://www.eea.europa.eu/themes/air